Tietyt muutokset viittaavat siihen, että muistisairaus on saattanut puhjeta.

Yksi merkki alkavasta muistisairaudesta voi olla se, jos uusien asioiden opettelu ei enää onnistu. Kuva: Colourbox

Muistisairauksiin havahdutaan usein liian myöhään, sanoo neurologian erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta.

-?Pitäisi pyrkiä varhaiseen diagnostiikkaan, mutta vieläkin on tyypillistä, että lähdetään ihan liian myöhään liikkeelle, Hallikainen sanoo.

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sille on ominaista, että ensimmäiset oireet ilmaantuvat pikkuhiljaa.

-?Yleensä ne tulevat vähitellen. Jos on pariskunta, joka asuu yhdessä, kumppani tajuaa että muutoksia on - mutta samalla hän tavallaan tottuu muutoksiin.

Puolisot saattavat myös sopeutua kumppaninsa muutoksiin. Kuva: Colourbox

Jotkut parit heräävätkin tilanteeseen vasta siinä tilanteessa, kun huomataan, että itse asiassa kaikki kodin tehtävät ovat siirtyneet toiselle.

Joskus taas muutokseen havahtuvat lapset, jotka näkevät vanhempiaan harvemmin.

-?Vaikka puoliso on adaptoitunut tilanteeseen, niin lapset huomaavat, ettei isä tai äiti ole enää samanlainen. Esimerkiksi hän kysyy toistuvasti samoja asioita tai ei enää hoida raha-asioita.

Alzheimerin tauti ja erityisesti sen muistipainotteinen tyyppi alkaa tavallisesti muistioireilla.

-?Toistuvasti kysytään tai kerrotaan samoja asioita, asioiden ymmärtämisessä voi tulla ongelmia, tai sanat eivät enää löydy, Hallikainen kuvailee.

Vaikka puhutaan muistisairauksista, aina ensimmäiset oireet eivät liity muistiin.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvan muistisairauden ensioireita ovat muutokset käyttäytymisessä tai persoonallisuudessa, ja tiedollisten kykyjen heikkeneminen tulee esiin myöhemmin.

-?Henkilön persoonallisuus muuttuu. Hänelle voi tulla äkillisiä mielialan muutoksia ja äkkipikaisuutta tai estottomuutta, joka ilmenee esimerkiksi niin, että sosiaalisissa tilanteissa aletaan puhua mitä sattuu.

Jos puhelin ja muut tavarat alkavat olla jatkuvasti hukassa, se voi olla hälyttävä merkki. Kuva: Colourbox

? Vaikeus muistaa sovittuja asioita kuten ystävien tapaamisia ja lääkäriaikoja.

? Jatkuvasti saman asian puhuminen tai kysyminen.

? Avaimet, käsilaukku ja puhelin ovat toistuvasti kadoksissa, ja ne voivat löytyä yllättävistä paikoista.

? Uusien asioiden opettelu ei onnistu. Esimerkiksi hoito-ohje pitää tarkistaa kerta toisensa jälkeen.

? Äsken tapahtuneet asiat pyyhkiytyvät mielestä.

? Aloitekyvyttömyys ja sosiaalisista tilanteista vetäytyminen.

? Luonne muuttuu, tulee mielialan vaihteluita ja ailahtelevuutta.

? Tulee epäluuloisuutta, esimerkiksi mustasukkaisuus- tai varastamisharhaluuloja.

? Autolla ajaessa ei yhtäkkiä tiedä, minne on menossa.

? Ruokailu voi yksipuolistua esimerkiksi niin, että ihminen syö vain yhtä, tiettyä ruokaa.

? Liiallisuuksiin menevä säästäminen. Vaikka rahaa olisi, yhtäkkiä sitä ei enää käytetä mihinkään.

? Tavaroiden hamstraaminen.

Erikoislääkäri tiivistää, että hälyttävä merkki voi olla lähes minkälainen oire tahansa - jos se on jotenkin kummallinen ja poikkeaa ihmisen tavallisesta käytöksestä.

-?Mikäli läheiselle tulee sellainen huolestunut tunne, että ihminen ei ole ihan entisensä vaan jotakin kummallista on hänen käytökseensä tullut, silloin pitää ehdottomasti lähteä selvittelyihin.

Sen sijaan pienet, arkiset unohdukset ovat aivan normaaleja kaikenikäisille.

-?Sellainen unohtelu on harmitonta, joka ei ole jatkuvaa eikä häiritse arkea merkittävästi, Hallikainen sanoo.

-?On esimerkiksi ihan tavallista, että kadulla tulee tuttu ihminen vastaan - ja yhtäkkiä et muista hänen nimeään. Sitten parin tunnin kuluttua nimi palautuukin mieleen.

Vireystila ja unen laatu vaikuttavat muistiin paljon.

-?Väsyneenä et rekisteröi asioita, ja silloin seuraavana päivänä voi tuntua siltä, ettet ikinä ole asiasta kuullutkaan. Tätä tapahtuu kaikille.

Samoin vaikuttaa oma mielenkiinto. Jos asia ei kiinnosta yhtään, se myös pyyhkiytyy muistista helpommin.

Sekin on normaalia, että oppimiskyky muuttuu iän myötä.

-?Edelleen oppii uusia asioita, mutta se vaatii hieman enemmän työtä. Esimerkiksi vieraan kielen omaksuminen onnistuu nuorena helpommin kuin iäkkäänä.

Kun muistisairaus saadaan pysymään lievässä vaiheessa pidempään, parantuvat samalla ihmisen mahdollisuudet asua pidempään kotona. Kuva: Colourbox

Hallikaisen tärkeä viesti on, että jos muistisairauteen mahdollisesti viittaavia oireita ilmaantuu, niiden selvittelyä ei pitäisi pelätä eikä pitkittää.

-?Tulisi lähteä varhain liikkeelle, koska on myös paljon samantyyppisiä tiloja tai sairauksia, jotka ovat hoidettavissa. Samankaltaisina oireina saattaa näyttäytyä esimerkiksi työikäisellä työuupumus tai iäkkäällä vitamiininpuutos tai masennus.

Jos kyseessä on esimerkiksi Alzheimerin tauti, varhainen diagnoosi hidastaa taudin etenemistä.

-?Vaikka sairautta ei pysytä parantamaan, niin lääkkeillä ja elintapaneuvonnalla se saadaan pysymään lievässä vaiheessa pidempään - ja näin myös parannetaan ja pidennetään ihmisen mahdollisuuksia asua kotona.