Itävaltaa ravisteli vuonna 1889 skandaali, kun kruununprinssi Rudolf kuoli oudoissa olosuhteissa nuoren rakastajattarensa kanssa.

Kuva: GL Archive / Alamy Stock Photo / AOP, istoric Collection / Alamy Stock Photo / AOP, Picture Art Collection / Alamy Stock Photo / AOP

Tammikuun 30. päivän aamuna vuonna 1889 palvelijat murtautuivat Itävalta-Unkarin kruununprinssi Rudolfin, 30, makuuhuoneeseen Mayerlingin metsästyslinnassa. Oven takana heitä odotti tragedia, joka ravisteli koko maata: palvelijat löysivät prinssin kuolleena vuoteestaan.

Vierellä makasi hengettömänä prinssin 17-vuotias rakastajatar, paronitar Maria Vetsera.

Kuva: Kai Haapakoski

Kuolemiin johtaneet tapahtumat ovat edelleen joiltain osin hämärän peitossa, sillä tragedian yksityiskohdat pyrittiin salaamaan kaikin tavoin. Myös huhut jylläsivät - prinssin epäiltiin joutuneen poliittisen murhan uhriksi tai mustasukkaisen aviomiehen surmaamaksi.

Luonteeltaan levottomaksi ja vapaamieliseksi kuvailtu kruununprinssi houkutteli 17-vuotiaan rakastajattarensa tekemään itsemurhan kanssaan. Kuva: GL Archive / Alamy Stock Photo / AOP

ARKKIHERTTUA ja kruununprinssi Rudolf syntyi elokuussa 1858 keisari Frans Joosef I:n ja keisarinna Elisabetin ainoaksi pojaksi.

Kruununperillisenä Rudolf sai laajan koulutuksen ja matkusteli paljon. Liberaalit näkemykset saivat kuitenkin välit itsevaltaisen ja konservatiivisen isän kanssa rakoilemaan.

Isä järjesti pojalleen avioliiton 16-vuotiaan Belgian prinsessa Stephanien kanssa. Liitto solmittiin 10. toukokuuta 1881, ja pariskunnalle syntyi yksi tytär. Suhde jäi etäiseksi, ja Rudolf alkoi hakeutua muiden naisten seuraan.

Keisari Frans Joosef oli valmis hyväksymään kruununprinssin naisseikkailut, juopottelun, peliongelmat ja velat, mutta lyöttäytyminen radikaalin lehtimiehen Moritz Szepsin seuraan ja nimettömänä artikkelien kirjoittaminen Neues Wiener Tagblatt -lehteen oli liikaa. Keisari sulki poikansa pois hallituksen toiminnasta.

Keisari Frans Joosef I yritti pitää poikansa kuoleman todelliset syyt piilossa niin kirkolta kuin lehdistöltäkin, minkä takia tragediasta levisi monenlaisia tulkintoja. Kuva: Ken Welsh / Design Pics / ZUMA / MVPhotos

Samanaikaisesti prinssin väitetään suunnitelleen Puolan kuningaskunnan elvyttämistä ja itsensä kruunaamista Unkarin kuninkaaksi. Epätoivo ja masennus ottivat vallan, kun suunnitelmat eivät edenneet ja avioliitto oli onneton.

Vuoden 1887 lopulla hän tapasi 17-vuotiaan paronitar Maria Vetseran. Nuori Vetsera rakastui palavasti vapaamieliseen ja kapinoivaan kruununprinssiin.

Rudolfin ilmeisenä suunnitelmana oli yhteisen elämän sijaan yhteinen kuolema: hänen kerrotaan nimittäin ensin pyytäneen rakastajatartaan Mitzi Kasparia tekemään kanssaan itsemurhan. Kun Mitzi kieltäytyi, Rudolf kääntyi paronittaren puoleen.

Mysteeriä on käsitellyt myös toimittaja ja tietokirjailija Satu Jaatinen vuonna 2021 julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä - Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen (Docendo).

- Maria oli rakastunut Rudolfiin koko nuoruuden innollaan. Hän oli suhteen aikana ehtinyt saada Rudolfilta lahjaksi sormuksen ja medaljongin, jonka sisällä oli prinssin omaa verta, Jaatinen kirjoittaa.

He sulkeutuivat Rudolfin huoneistoon. Aamulla palvelijat mursivat oven auki ja löysivät rakastavaiset kuolleina. Kun keisariparille lähdettiin viemään sanaa kruununperijän kuolemasta, Mayerlingissä hankkiuduttiin eroon paronittaren ruumiista.

- Marian ruumis puettiin miehen vaatteisiin ja hänet istutettiin vaunuihin kahden palvelijan väliin. Näin pyrittiin estämään se, että joku ulkopuolinen huomaisi ruumiin, Jaatinen kirjoittaa.

Paronitar Maria Vetseran ja kruununprinssi Rudolfin rakkaustarina on inspiroinut monia elokuvantekijöitä ja näytelmänkirjoittajia vuosien varrella. Kuva: The Picture Art Collection / Alamy Stock Photo / AOP

Rudolfin kuolema oli järkytys keisariparille ja samalla myös kirkollinen skandaali, sillä katolinen kirkko ei suonut itseltään hengen riistäneille samanlaista siunausta kuin luonnollisesti kuolleille. Aluksi prinssin väitettiinkin kuolleen sydänkohtaukseen.

- Prinssin päässä ollutta luodinreikää oli kuitenkin vaikea piilottaa, ja lopulta päädyttiin puhumaan vakavassa mielenhäiriössä tapahtuneesta ampumisesta, jotta prinssille pystyttiin järjestämään kruunupäälle sopiva kirkollinen siunaus.

Huhut Mayerlingin tragediasta levisivät pitkin Eurooppaa. Vetseran on huhuttu olleen kuolemansa aikoihin raskaana. On myös spekuloitu, että rakastavaiset päätyivät salamurhaajien uhreiksi. Vetseran kuolintapa on yhä mysteeri: monissa lähteissä rakastavaisten kerrotaan päättäneen päivänsä asein, mutta kirjan mukaan Vetseran ruumista ei löytynyt ampumahaavoja.

Kaksoisitsemurhalle saatiin vahvistus vuonna 2015, kun paronitar Vetseran kirjoittamaksi uskotut itsemurhakirjeet löytyivät itävaltalaisesta pankkiholvista.

- Rakas äiti, anna anteeksi tekoni, en voinut vastustaa rakkautta. Hänen toivomustensa mukaisesti haluan tulla haudatuksi hänen vierelleen Allandin hautausmaalle. Olen onnellisempi kuolleena kuin olin eläessäni, Vetsera kirjoitti Helene-äidilleen.

Maria Vetseran hyvästelykirjeet löydettiin vuonna 2015. Itävallan kansalliskirjasto kutsui löytöä lehdistötiedotteessa sensaatiomaiseksi. Kuva: Historic Collection / Alamy Stock Photo / AOP

Pankkiholvista löytyivät myös kirjeet Vetseran siskolle ja veljelle. Kirjeet olivat alkuperäisissä kirjekuorissaan ja ne oli suljettu kruununprinssi Rudolfin sinetillä.

Vastoin toivettaan Vetsera haudattiin Heiligenkreuzissa sijaitsevalle hautausmaalle eikä rakkaansa viereen.

Maailma saattaisi näyttää erilaiselta, mikäli Rudolf ja Maria olisivat valinneet kuoleman sijaan elämän. Tragedia nimittäin laukaisi Itävalta-Unkarin kaatumisen ja kruununperilliseksi nousseen Frans Ferdinandin murhan, mikä puolestaan johti ensimmäisen maailmansotaan vuonna 1914.

Vuodesta 1889 saakka on pohdittu, ammuttiinko maailmansodan ensimmäiset laukaukset Mayerlingin linnassa. Kuva: Historic Collection / Alamy Stock Photo / AOP

Lähteet: Britannica.com, Seura, The Dao of Capital: Austrian Investing in a Distorted World, Habsburger.net, Paremmissakin piireissä - Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen (Satu Jaatinen, Docendo).