Hiihtokausi alkoi viime viikolla, kun ensimmäiset ensilumenladut avattiin käyttöön.

Kontiolahti Outdoor on jo avannut pätkän latua hiihtäjien käyttöön. Kuva: Kontiolahti Outdoor

Hiihtokausi on jälleen käynnissä. Eri puolilla Suomessa on taas mahdollisuus sivakoida ulkoladuilla, kun seitsemän hiihtokeskusta on avannut ensilumenlatunsa.

Vuokatissa ensilumenladut avattiin viime torstaina. Kontiolahdella, Imatralla, Tahkolla sekä Rukalla laduille päästiin perjantaina. Näiden lisäksi Levillä ladut avattiin jo aiemmin.

Pohjoisimmissa kohteissa Levillä ja Rukalla tykkilumiladut ovat ilmaisia, mutta muualla hiihtokerroista saa vielä tässä vaiheessa kautta pulittaa rahaa.

Hinnat vaihtelevat eri keskusten välillä melko reilustikin.

Kallein aikuisen päivälippu on tarjolla Vuokatissa, missä 2,9 kilometrin latua pääsee kiertämään 24 euron hinnalla. Kontiolahdella latua on alkuun tarjolla 1,5 kilometriä ja päivälipulla on hintaa 15 euroa. Hinta on sama myös Kuopion Tahkolla, mutta ladulla on mittaa vain 500 metriä. Imatralla 1,5 kilometrin latua pääsee sivakoimaan 10 euron päivähinnalla.

Vuokatti: ladun pituus n. 2,9 km, aikuisten päivälipun hinta 24 ?

Kontiolahti: n. 1,5 km, 15 ?

Tahko: n. 650 m, 15 ?

Imatra: n. 1,5 km, 10 ?

Rovaniemi: n. 1,3 km, päivälipun hinta ei tiedossa

Ruka: n. 1 km, ilmainen

Levi: n. 1,3 km, ilmainen

Kaikki hiihtointoilijat eivät ole olleet täysin tyytyväisiä rahaa vastaan saamaansa palveluun syksyn ensimmäisillä tykkilumilla. Lapualainen Heikki Kalliokoski, 45, joutui pettymään ensilumenladun kuntoon Kontiolahdella.

Kalliokoski julkaisi Facebookin Hiihtokeskustelu-sivulla kuvan ladusta, jolla oli reippaanlaisesti sahanpurua.

-?Ei ollut nappikokemus ja vähän sen takia avasinkin keskustelua Facebookissa. Soitin totta kai ensin Kontiolahdelle, mutta he eivät oikein pitäneet sitä minkäänlaisena ongelmana. Kun paikallisten kanssa juttelin, niin kylänmiehet olivat sitä mieltä, ettei näin surkeaa ole ollut miesmuistiin, Kalliokoski sanoo puhelimitse IS:lle.

-?Stadionosuus oli ihan hyvässä kunnossa, mutta takalenkillä mäki tai tömpäre oli jopa vaarallinen. Sahanpuru on levinnyt koko matkalle. On erikoista, että tuon tason toimija tekee tuollaisen virheen.

Kalliokoski kertoo kirjoittaneensa aiheesta Facebookiin, koska ei saanut vastakaikua Kontiolahden henkilökunnalta. Hänen mielestään maksavalle asiakkaalle olisi kohteliasta ainakin kertoa, ettei latu ole tällä kertaa ihan priimakunnossa.

Kontiolahden ensilumenladulle oli levinnyt reippaanlaisesti sahanpurua. Kuva: Heikki Kalliokoski

Kalliokoski sattui nyt itse olemaan työmatkalla Kontiolahden lähistöllä, mutta moni matkustaa pitkiäkin matkoja laduille tähän aikaan vuodesta, kun niitä on tarjolla varsin harvassa paikassa.

-?Moni tekee suunnitelmia ja lähtee pitkältäkin hiihtämään, eikä Kontiolahden sivuilla sanota, etteivät ladut ole kunnossa. Mainoskuvissa on timanttisessa kunnossa olevat ladut. Ihmiset tekevät niiden perusteella päätöksiä. Harmittaisi, jos ajaisi 400 kilometrin päästä pelkästään hiihdon takia, Kalliokoski linjaa.

-?Kyllä sen sitten ymmärtää, jos reippaasti sanotaan, että homma on mennyt pieleen eikä hiihto oikeastaan onnistu. Se olisi ihan eri asia.

Hiihtäminen on rankkaa, kun suksi ei luista. Parin tunnin purussa rämpiminen sai Kalliokosken mainitsemaan asiasta henkilökunnalle hieman kipakampaan sävyyn kuin nyt tulisi sanottua.

-?Hiihdin siellä perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina meinasin mennä, mutta kun tuli sellaista viestiä kuin tuli, pidin juoksupäivän.

Kalliokoski kuuluu epäilemättä aktiivisempaan osaan hiihdon harrastajia. Viime talvena miehelle kertyi 3?500 hiihtokilometriä, vaikka hän työn puolesta matkustaa vuodessa parisensataa päivää.

Heikki Kalliokoski hiihtää talvisin hurjan määrän kilometrejä. Kuva: Heikki Kalliokoski

-?4?000 olisi tullut, mutta huhti­kuun alussa meni koronan takia kaksi viikkoa mönkään. Enempää ei oikeastaan pysty tällaisessa työelämässä hiihtämään. Sanoisin, että olen aika aktiivinen.

Ahkera lykkijä pitää tykitettyjä ensi­lumen­latuja korkeassa arvossa ja on mielellään valmis maksamaankin niistä. Hän pitää Kontio­lahden 15 euron päivä­hintaa sinänsä kohtuullisena, mutta kaipaisi lisää sarja­lippu­vaihto­ehtoja.

-?Sanoisin näin, että 15 euroa on ok hinta, jos käy kerran tai kaksi hiihtämässä. Nyt, jos latu olisi ollut täydellinen ja olisin hiihtänyt koko viikon, olisi alkanut olla aika kallista ostaa joka päivälle päivä­lippu. Viikon tai parin työ­reissua varten ei kuiten­kaan kannata ostaa kausi­korttia. Olisi kiva, jos saisi 3-5 päivän lippuja, joissa päivä­hinta jäisi kympin nurkille.

-?Kolikon toinen puoli on se, että kun palve­lusta maksetaan, sen pitää olla sitä, mitä luvataan. Hiihtäminen on väline- ja olosuhdelaji. Olo­suhteiden on oltava kunnossa, kun siitä maksetaan.

Kontiolahti Outdoorin toimitusjohtaja Kimmo Turunen tiedostaa, että ensimmäisinä hiihtopäivinä latu ei ollut aivan priimakunnossa.

-?Aloituspäivinä oli ongelmia. Avasimme perjantaina ja silloin satoi vettä aika reippaasti. Ladulla oli yksi sellainen kohta, johon oli jostakin syystä päätynyt koneesta sahanpurua aika reilustikin, Turunen myöntää.

Nyt tilanne on kuitenkin jo huomattavasti parempi.

-?Kolme päivää niitä lapioitiin sieltä pois ja tällä hetkellä on täydellisin olosuhde, jollainen tähän keliin voi vain olla. Enää ei ole sahanpurua tai muita epäpuhtauksia. Lauantai oli varmaan pahin päivä, sunnuntaina kohtaa alettiin puhdistaa.

Turusen mukaan lumen sulaminen on pahinta, mitä ladulle voi tähän aikaan vuodesta tapahtua. Silloin kaikki lumen seassa oleva lika pulpahtaa pinnalle.

-?Silloin perjantain ja lauantain aikana suli varmaan 40 senttiä lunta vesisateessa. Varmasti ladun kunto on ollut silloin pettymys, ja sitä se oli minullekin. Eipä siinä vain paljoa pysty heti tekemään, kun on jo housuissa. Lapiohommiin oli ryhdyttävä. Ei voi missään nimessä kieltää, etteikö purua olisi ollut silloin normaalia enemmän.

Kontiolahdella tiedostetaan, että kun hiihtolenkistä joutuu maksamaan, palvelulta odotetaan myös korkeaa tasoa.

-?Totta kai on niin, että kun maksaa palvelusta, ajattelee luonnostaan, että saa hyvää ja laadukasta palvelua. Kyllä se meidänkin mottomme on, että silloin kun maksetaan, niin latu myös on käytössä, Turunen sanoo.

-?Välillä näitä sattuu, ettei tällaisessa olosuhteessa kaikki mene ihan putkeen. Niihin pitää sitten vain reagoida. Nyt tilanne on hyvä, kun keli lähes nollassa ja olemme saaneet tehtyä lisälumetuksia.

Turunen kertoo, että asiakkaat myös ymmärtävät hyvin, miksi ensilumenladuista peritään monella paikkakunnalla maksu. Lumen tekemisen ja säilömisen kustannukset ovat suuret.

Esilumenlatu on ikään kuin sisäänheittotuote, jolla houkutellaan ihmisiä alueelle ja samalla muiden alueen palveluiden piiriin.

-?Me laskimme hintoja viime kaudelle. Toissa talvena kahden tunnin lippu oli meillä 17 ja koko päivän lippu 20 euroa. Halusimme vähän yksinkertaistaa lippusysteemiä ja samalla laskimme hintaa vähän. Kyllähän me mietimme hinnoittelussa kuluttajan kipurajaa, mutta kuluja hinta ei kata. Veikkaan, ettei yksikään paikkakunta tee ensilumenlatua positiiviseksi liiketoiminnaksi pelkästään lippuja myymällä.

Kotiin Lapualle Heikki Kalliokoski ei aio palata suorinta reittiä, kun työmatka perjantaina päättyy. Kun hiihtopäivät Pohjois-Karjalassa jäivät toivottua vähäisemmiksi, hän kiertää kotiin Kainuun kautta.

-?Tästä olisi tarkoitus ajella Vuokattiin perjantaina, kun työreissu loppuu, ja hiihtää siellä pikkuisen ennen kotiinpaluuta.

Kalliokoski on vakuuttunut, että ainakin kilpahiihtäjien leireilymekkana tunnetussa keskuksessa rahoilleen saa vastinetta, vaikka hinta onkin valtakunnan tyyrein.

-?Kyllä Vuokatista ennemmin maksaa enemmän kuin hiihtelee 500 metrin pätkää tienvarressa Tahkolla, mutta täytyy sanoa, että on se jo ylihintainen. Ei siitä pääse mihinkään. Heillä isoin tulonlähde ovat kilpahiihtäjät ja leireilijät, hän ruotii.

-?Mitä itse olen vuosien varrella ensilumenladuilla hiihtänyt, niin Himos menee heittämällä kärkikolmikkoon. Siellä ladut ovat viimeisen päälle. Lahti on tietysti myös ihan huippupaikka, vaikka avaa vähän myöhemmin. Himos, Lahti ja Vuokatti ovat kolmen kärki.

Kaiken kaikkiaan Kalliokoski on kiitollinen siitä, että ensilumenlatuja Suomessa on. Muuten kausi jäisi maan eteläisimmissä osissa usein auttamattoman lyhyeksi.

-?Jos on huono talvi, voi mennä tammikuuhun ennen kuin luonnonlumella pääsee hiihtämään. Tykkilumi alkaa pysyä maassa lokakuun puolivälistä lähtien. On kuitenkin huipputärkeää, että sen puhtaudesta huolehditaan. Kun tykkilumessa on sahanpurua, ei suksi luista yhtään mihinkään.