Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kertoo virolaisten oman historiallisen kokemuksen osana Neuvostoliittoa vaikuttaneen hyvin vahvasti siihen, miten he nykyisen tilanteen näkevät.

Virossa on suhtauduttu Ukrainan sodan alusta asti Venäjää paljon tiukemmin kuin Suomessa. Kuva: Toni Repo / IS, Markku Ulander / Lehtikuva

Venäjän federaatio hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta.

Viro on koko Ukrainan sodan ajan ottanut selkeästi kovemman linjan Venäjään ja venäläisiin kuin Suomi.

Esimerkiksi tiistaina 18. lokakuuta maan parlamentti Riigikogu julisti Venäjän terroristiseksi valtioksi.

Yksikään kansanedustaja 101-paikkaisesta parlamentista ei äänestänyt vastaan julkilausumaa, jossa tuomittiin Venäjän alueliitokset Ukrainassa ja julistettiin Venäjä terroristiseksi valtioksi.

Lue lisää: Viron parlamentti julisti Venäjän terroristiseksi valtioksi

Suomi on antanut myönteisen turvapaikkapäätöksen 53?030 ukrainalaiselle, kertovat Maahanmuuttoviraston (Migri) tiedot syyskuulta.

Samaan aikaan Viro on ottanut ukrainalaispakolaisia lähes puolet Suomen määrästä (25?456), vaikka on väkiluvultaan Suomea yli neljä kertaa pienempi.

Kaikkiaan Viroon on jäänyt yli 60?000 sotaa paennutta ukrainalaista, mutta kaikki eivät ole hakeneet turvapaikkaa.

Viron väkiluku on luku on noin 1,3 miljoonaa asukasta ja Suomen noin 5,6 miljoonaa.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik on ottanut reippaasti kantaa Suomen saamattomuuteen liittyen muun muassa venäläisturisteihin. Kuva: Markku Ulander

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kertoo Ilta-Sanomille lukujen osoittavan, että Viro tekee enemmän kuin Suomi Ukrainan hyväksi.

- Viro on antanut enemmän sotilaallista materiaaliapua, ottanut vastaan enemmän ukrainalaispakolaisia suhteessa omaan väkilukuun kuin Suomi.

Suomi oli lähettänyt puolustusaputarvikkeita Ukrainaan lokakuun puoliväliin mennessä noin 105 miljoonan euron arvosta, kun Viron vastaava luku oli jo elokuun alussa 240 miljoonaa euroa.

Raik muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi juuri sotilaallisen materiaalin suhteen kaikki maat eivät ole välttämättä kertoneet yhtä avoimesti avustuksistaan.

- Viro on ollut näissä hyvin avoin ja hakenut sitä kautta myös kansainvälistä näkyvyyttä, että tuetaan mahdollisimman paljon.

- Suomella on taas ollut paljon matalampi profiili, mutta kyllä ne luvut ovat selvästi pienempiä.

Raikin mukaan Suomi voisi antaa Ukrainalle nykyistä enemmän aseapua.

- Sitä ukrainalaiset ovat pyytäneet ja on hyvin tiedossa, minkälaista apua he tarvitsevat.

Virossa ei pelätä näyttää katukuvassa, mitä Venäjän toimista ajatellaan. Kuva: Toni Repo / IS

Raik antaa ymmärtää Viron auttavan Ukrainaa myös itsensä vuoksi.

- Se että Ukraina voittaa sodan, on myös tärkeää Viron omalle turvallisuudelle.

Myös etelänaapurin poliitikot ovat olleet melko suorasanaisia Venäjän suhteen.

Esimerkiksi maan ulkoministeri Urmas Reinsalu kertoi Viron onnittelevan Ukrainaa Venäjältä Krimin niemimaalle johtavan Kertshinsalmen sillan räjäytyksestä.

- Viro suhtautuu siihen (räjähdykseen) myönteisesti ja onnittelee Ukrainan erikoisjoukkoja, jotka todennäköisesti ovat operaation takana, Reinsalu maalaili reippaasti puolitoista viikkoa sitten.

Viron pääministeri Kaja Kallas taas totesi syyskuun loppupuolella, että jos Virossa asuvista venäläisistä joku lähtee sotimaan Venäjän puolelle, ei heillä ole takaisin tulemista.

- Se, joka nostaa aseensa vapaata kansaa, vapaata Ukrainaa vastaan, nostaa aseensa Viroa vastaan ja tekee rikoksen, jota emme anna anteeksi, Kallas ilmoitti televisioidussa haastattelussa.

Pääministerin puheet liittyivät Venäjän presidentin Vladimir Putinin julistamaan osittaiseen liikekannallepanoon.

Virossa asuu etnisiä venäläisiä yli 300 tuhatta ja Venäjän kansalaisia noin 90?000.

Suomessa perussuomalaisten Riikka Purra on kertonut toivovansa hallituksen tekevän vastaavan linjauksen venäläisten suhteen.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 30?000 Venäjän kansalaista.

Viron pääministeri Kaja Kallas on todennut, että jos Virossa asuvista venäläisistä joku lähtee sotimaan Venäjän puolesta, ei heillä ole takaisin tulemista. Kuva: INTS KALNINS / Reuters

Pitkään Suomessakin asunut Kristi Raik kertoo myös tietyllä tavalla ymmärtävänsä Suomen varovaisemman linjan.

Raik muutti 15-vuotiaana vanhempiensa kanssa Suomeen vuonna 1990, valmistui ylioppilaaksi Kankaanpään lukiosta ja väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2004. Turun yliopisto on myöntänyt Raikille dosentin arvon.

- Suomi ei vielä ole Naton jäsen, niin siinä varmaan vähän mietitään sitä, kuinka paljon voidaan tukea aseellisesti jotain toista valtiota.

Sotilasliitto Naton 30 maasta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat ratifioimatta enää Turkilta ja Unkarilta.

- Ehkä myös Suomen ulkopolitiikassa varovaisempi linja on tämän kaltaisessa tilanteessa luontevaa.

Viro liittyi Natoon vuonna 2004 yhdessä muun muassa muiden Baltian maiden kanssa.

Pelätäänkö Suomessa näyttää nykyistä selvemmin, että ollaan Venäjää vastaan ja tuomitaan heidän toimintansa?

- Suomalaisen julkisen keskustelun traditio on erilainen, perinteisesti on oltu hyvin varovaisia sen suhteen, miten Venäjästä puhutaan, Raik vastaa pitkän pohdinnan jälkeen.

- Toki siinä on tapahtunut Suomessa iso muutos sodan alkamisen jälkeen ja keskustelu on nyt avoimempaa kuin aikaisemmin, mutta on siinä edelleen eroa Viroon.

Raik kertoo virolaisten oman historiallisen kokemuksen osana Neuvostoliittoa vaikuttaneen hyvin vahvasti siihen, miten he nykyisen tilanteen näkevät.

- Se on tullut pinnalle tämän vuoden aikana, kun televisiossa näytetään terroritekoja, raiskauksia ja kidutuksia.

- Se palauttaa mieleen sen, miten Baltian maille kävi aikanaan toisessa maailmansodassa.

Neuvosto-Viro eli Viron sosialistinen neuvostotasavalta itsenäistyi 20. elokuuta 1991.

Neuvostoliittoon niin ikään kuulunut Ukraina seurasi Viroa ja itsenäistyi neljä päivää myöhemmin 24. elokuuta 1991.

Virolaiset kokevat tunnetasolla Raikin mukaan vahvaa empatiaa ukrainalaisia kohtaan.

- Onhan suomalaisillakin oma kokemuksensa eli talvisota, joka auttaa näkemään Ukrainan tilanteen, jossa Venäjä hyökkää pienempää naapuria kohtaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole kovassa huudossa Virossa. Kuva: Sergey Ilyin/Kremlin Pool / ZUMA

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana Kristi Raik on ollut näkyvästi esillä myös Suomen mediassa.

Raik kummasteli Suomen lepsua suhtautumista venäläisten turistiviisumeihin ja otti tähän vahvasti kantaa muun muassa Ylen A-Studiossa syyskuussa.

Suomen hidasta päätöksentekoa puolusteltiin ulkoministeriön taholta muun muassa oikeusvaltion periaatteilla.

Samaan aikaan Baltian maat sekä Puola olivat jo laittaneet rajat kiinni venäläisiltä.

Lopulta Suomi sai tehtyä saman päätöksen ja kiellettyä venäläisturisteilta pääsyn maahan.

-?Nyt näyttää siltä, että oikeusvaltioon vetoaminen oli vain syy välttää poliittisesti hankalien päätösten tekemistä, Raik ruoti Suomen saamattomuutta lokakuun alussa.