IS:n presidenttikyselyssä kärkipaikalla on nyt ensi kertaa Suomessa politiikan ulkopuolinen henkilö. Turun yliopiston professorin Vesa Vareksen mukaan presidenttikilvassa tulee seuraavaksi näkymään turvallisuuspoliittinen tilanne.

Professori Vesa Vareksen mukaan IS:n presidenttikyselyn tulos on Suomessa uusi ja ainutlaatuinen. Kuva: Sami Kero / HS, Jussi Nukari / Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

IS:n presidenttikyselyssä kärkipaikalla on nyt ensi kertaa Suomessa politiikan ulkopuolinen henkilö, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Kyselyssä haastateltaville annettiin 30 nimeä ja kysyttiin, keitä heistä voisi kuvitella äänestävänsä vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Lue lisää: IS:n presidentti­­kyselyssä yllätys­ykkönen: "Voi pyhä jysäys"

-?Presidenttikilpaan lähtemisessä politiikan ulkopuolelta on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin 10-20 vuotta sitten, sanoo professori Vesa Vares. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares pitää tulosta "uutena ja ainutlaatuisena".

-?Uutta ja ainutlaatuista siinä mielessä, että Mika Aaltola on uransa osalta ja muutenkin kokonaan politiikan ulkopuolelta, Vares sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa on aiemminkin ollut ehdokkaita ja presidentiksi valittuja henkilöitä, jotka tulevat osin puoluepolitiikan ja päivän politiikan ulkopuolelta. Vares nostaa esimerkeiksi entisen presidentin Martti Ahtisaaren, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ja Elisabeth Rehnin.

-?Esimerkiksi Martti Ahtisaari markkinoitiin siten, että tämä tuli puoluepolitiikan ja päivän politiikan ulkopuolelta ja Rehn osittain, sillä rkp:llä ei pienenä puolueena ollut hirveästi valtaa. Mannerheim taas ei koskaan ollut minkään puolueen jäsen.

Vares painottaa että kaikki kolme olivat silti selkeästi poliittisia toimijoita, kun heistä alettiin puhua presidenttiehdokkaina.

-?Tässä mielessä Aaltolan nousu kyselyn kärkeen on Suomessa erittäin uutta. Kansainvälisesti ajateltuna ei niinkään uutta, hän arvioi.

Lue lisää: Mika Aaltola IS:n presidentti­kyselyn jymy-yllätyksestä: "Mairittelee, mutta samalla myös huolettaa"

Politiikan ulkopuolelta voi lähteä presidenttikilpaan. Tie ei kuitenkaan ole helppo.

Professorin mukaan Aaltolan tapauksessa ehdolle voisi asettua valitsijayhdistyksen kautta.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö asettui viimekertaisissa presidentinvaaleissa ehdolle valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Ensimmäistä kertaa hän kuitenkin nousi presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana.

Myös yksittäisiä yrittäjiä on noussut presidenttikilpaan valitsijayhdistysten kautta. Vares mainitsee esimerkkeinä Eeva Kuuskosken (kesk) ja Keijo Korhosen (kesk).

-?Suuri ero tässä on kuitenkin se, että heistä kaikilla oli poliittinen tausta ja poliittisia tukijoukkoja. Tekninen tie on siis olemassa ja monien mielestä voi olla jopa eduksi, että ehdokkaan takana ei ole päivän politiikan rasitetta ja mainehaittaa, Vares sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että vaalityön tekeminen, peruskannatuksen saaminen ja pitäminen ovat asioita, joissa puoluetausta tarjoaa voimakkaan etuaseman. Puolueet perustavat vaaleihin oman vaalitoimiston ja koko vakinainen organisaatiohan tekee vaalityötä.

Vares näkee, että presidentinvaaleihin ehdolle lähteminen ilman puoluetaustaa on keskimäärin vaikeampaa nimenomaan organisaationäkökulman vuoksi.

-?Tietoa ja innostusta varmasti onnistuu tietyissä kannattajissa saamaan aikaiseksi, mutta kova poliittinen työ ja jalkatyö kansan keskuudessa on sitten eri juttu. Sosiaalinen media kylläkin hieman tasoittaa tätä tilannetta. Presidenttikilpaan lähtemisessä politiikan ulkopuolelta on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin 10-20 vuotta sitten.

Presidentinvaali on tyypillisesti nähty Suomessa henkilövaalina.

Vareksen mukaan se, mitä kansa haluaa presidentiltä, riippuu kunkin hetken mielialoista.

-?Kaivataanko uudistajaa, turvallista ja totuttua hahmoa vai moraalista johtajaa? Jotkut esimerkiksi kaipaavat edelleen Urho Kekkosen kaltaista presidenttiä. Enimmäkseen valtaväestö hakee presidentiksi henkilöä, jonka ajatellaan pystyvän nousemaan puolueiden yläpuolelle, vaikka henkilöllä olisi puoluetausta.

Hän uskoo, että turvallisuuspolitiikka tulee pysymään etualalla vielä pitkään.

-?Siinä mielessä voisi ajatella, että presidentiksi kaivataan nyt henkilöä, joka nähdään turvallisena ja asiantuntevana. Tällä hetkellä asiantuntijuuden pystyy näköjään kansan silmissä saavuttamaan muillakin tavoin, kuin poliittisena toimijana, Vares arvioi.

Aaltolan suosiossa näkyy Vareksen mukaan myös se, että nyt haetaan uudenlaista ehdokasta, jolla on uudenlaisen yhteiskunnan ja toimintakulttuurin näköisiä ratkaisuja.

Tässä mielessä politiikan ulkopuolelta tuleva henkilö vetoaa enemmän.

-?Esimerkiksi Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen on emeritusprofessori ja Saksan edellinen Joachim Gauck oli DDR-ajan pappismies ja kulttuurivaikuttaja. Ulkomailla virkaan on aiemminkin valittu välillä sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole alun perin olleet puolueiden ehdokkaita, vaan ura ja kannukset on haettu muualta.

Vares muistuttaa, että toisaalta tiedetään myös, ettei presidentillä ole muodollisesti kauhean paljon valtaa.

Suomessa presidentti on totuttu näkemään "kansakunnan yhdistäjänä, mielipidejohtajana ja moraalijohtajana". Tällaisina ovat Vareksen mukaan halunneet näyttäytyä esimerkiksi presidentti Niinistö ja presidentti Tarja Halonen.

Aaltolan tapauksessa myös julkisuudella on Vareksen mukaan painoarvoa.

Hän on ollut hyvin paljon esillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kommentoijana.

-?Aaltola on taitava esiintyjä ja kirjoittaja. Hänen juttunsa suuntautuvat laajemmalle kannattajakunnalle. Katsotaan, että hän tuntee asiat, eikä ole niin sanottu arvaamaton kortti, Vares pohtii.

Vareksen mielestä myös Ukrainan sodalla on vaikutusta IS:n presidenttikyselyn uudenlaisessa asetelmassa siinä mielessä, että sen myötä Aaltolan asiantuntijarooli on päässyt enemmän esiin.

-?Luulen, että valtaosa suomalaisista olisi silti valmiita äänestämään Niinistön kolmannelle kaudelle, jos se olisi mahdollista.