Venäjän presidentti Vladimir Putin on ottanut "ennennäkemättömiä" riskejä, tutkija arvioi. Kuva: AFP / Lehtikuva, kuvankäsittely: IS

Koronapandemian aikana Putinista tuli yhä eristäytyneempi ja hän alkoi ottaa yhä enemmän riskejä. Tutkija Jussi Lassila sanoo, että Venäjän presidentin päätöksenteko on muuttunut.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätöksenteko on muuttunut selvästi viime vuosien aikana, ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi.

Tämä on käynyt selväksi mitä kauemmin Putinin helmikuussa aloittama sota Ukrainassa on kestänyt.

-?Putin oli pitkään profiloitunut yleiskonservatiivisena poliitikkona, joka kaihtaa suuria poliittisia riskejä. Jos hän otti riskin, hänen täytyi olla varma, että se on turvallista.

Hyvä esimerkki Putinin varovaisuudesta on Krimin liittäminen laittomasti Venäjään ja Venäjän toiminta Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

Putinin kasvot liehuivat lipussa Kremlin edustalla maaliskuussa 2014, kun Putin oli allekirjoittanut asiakirjan, jolla Krimin niemimaa liitettiin vastoin kansainvälistä oikeutta Venäjään. Kuva: Anna Sergeeva/ZUMAPRESS.com/MVPHOTOS

Krimin liittäminen oli riski, mutta Venäjä tiesi, että verettömän valtauksen toteuttamiseen oli hyvät edellytykset, Lassila sanoo. Itä-Ukrainassa Venäjä pyrki puolestaan toimimaan välikäsien kautta sen sijaan, että olisi vienyt sinne joukkoja samalla tavalla kuin viime helmikuussa nähtiin.

-?Itä-Ukrainassa yritettiin jo silloin "kansantasavaltojen" perustamista, mutta kun se ei ottanut toimiakseen, siitä vetäydyttiin eikä sitä lähdetty voimatoimin yrittämään. Putin ikään kuin ulkoisti sodan siellä ja Venäjä hyödynsi kaiken maailman sotaseikkailijoita, joita se tuki. Tällä Putin halusi välttää riskiä lännen ja toisaalta Venäjän sisäisestä voimakkaasta reaktiosta.

Kaksi taistelijaa puhui ukrainalaisjoukkojen asemista Semenivkassa, Donbasin alueella toukokuussa 2014. Venäjä pyrki vuonna 2014 ulkoistamaan sodankäynnin Itä-Ukrainassa, vaikka Putinkin on myöhemmin myöntänyt, että venäläisiä sotilaita lähetettiin alueelle. Kuva: Michael Bunel/ZUMA Press/MVPHOTOS

Helmikuussa alkaneessa sodassa Putin on kuitenkin ollut valmiimpi ottamaan "ennennäkemättömiä riskejä".

Venäjä esimerkiksi aloitti hyökkäyssodan ja yritti sodan alussa vallata Ukrainan pääkaupungin Kiovan. Kun tämä ei onnistunut, Venäjä keskitti sotaponnistelut itään ja etelään.

Nyt syksyllä Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta ja liitti laittomasti itseensä neljä aluetta Ukrainassa. Alueliitokset koskivat myös alueita, jotka eivät ole Venäjän miehittämiä.

Lassilan mukaan päätöksenteon muuttumiseen on todennäköisesti vaikuttanut koronaviruspandemia.

Putinin on kerrottu viettäneen pandemia-ajan pitkälti eristyksissä. Niiltä harvoilta, jotka pääsivät häntä tapaamaan, edellytettiin pääsääntöisesti karanteenia ja negatiivista koronavirustestitulosta.

Putin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat turvavälein Moskovassa 7.2.2022. Kuva: Sputnik / Reuters

-?On paljon raportteja ja aihetodisteita siitä, että nimenomaan koronapandemian aikana hän tuli yhä yksinäisemmäksi ja itsevaltaisemmaksi ja on ollut täysin väärien tiedustelutietojen varassa.

Lassilan mukaan samaan aikaan Putin on tullut luottavaisemmaksi omien ratkaisujensa välttämättömyydestä ja että radikaalit toimenpiteet, kuten sodan aloittaminen, ovat toteutettavissa.

-?Se on luonnollinen seuraus siitä, että kun lähipiiri kapenee eikä hän saa kriittistä palautetta. Silloin hän tekee vääriä, äärimmäisen katastrofaalisia päätöksiä.

Lue lisää: Somessa kiertävä video näyttää, kuinka rajusti Putinin puheet Ukrainasta ovat muuttuneet

Sosiaalisessa mediassa ja välillä myös perinteisessä mediassa on spekuloitu sillä, onko Putinista tullut hullu. Lassila ei usko, että tästä on kyse. Hänen mukaansa Putinille on aina ollut tärkeintä hallinnon aseman säilyttäminen.

-?Kyllä hänkin nyt näkee, että kaikki ei ole ihan mennyt putkeen ja nyt näemme, että on yritystä reagoida epäonnistumisiin. Ei hän esimerkiksi jääräpäisesti yrittänyt vallata Kiovaa vaan vaihtoi taktiikkaa.

Lassila uskoo, että Putinin lopullisena tavoitteena on yhä Ukrainan haltuunotto poliittisesti ja maan tekeminen alisteiseksi Venäjälle. Lassila kuvailee Putinia kuitenkin "realistipoliitikoksi."

-?Putinin toimissa edelleen näkyy se, että niin kauan ja pitkälle voidaan hänen arvionsa mukaan mennä, kunhan hänen hallintonsa asema ei vaarannu. Liikekannallepano ja jonkinlainen julkinen perääntyminen siinä ja kaikenlainen soutaminen ja huopaaminen kertovat siitä, että siinä koko ajan edelleen arvioidaan näitä riskejä.

Putin tarkasti mobilisoituja joukkoja Rjazanin alueella puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa. Kuva: MIKHAIL KLIMENTYEV / AFP / Lehtikuva

Maailmalla on ilmaistu huoli Putinin ja hänen hallintonsa edustajien koventuneesta retoriikasta, mitä tulee ydinaseiden käyttöön.

Syyskuun lopussa Putin piti puheen, jossa julisti osittaisen liikekannallepanon. Samassa puheessa Putin varoitti, että "tuuli voi kääntyä myös heidän suuntaansa," jotka hänen mukaansa yrittävät kiristää Venäjää ydinaseilla.

-?Jos Venäjän alueellinen koskemattomuus on uhattuna, me ilman muuta käytämme kaikkia meidän hallussamme olevia järjestelmiä suojellaksemme Venäjää ja kansaamme. Tämä ei ole bluffia, Putin sanoi.

-?Venäjän kansalaiset voivat olla varmoja, että Synnyinmaamme alueellinen yhtenäisyys sekä meidän itsenäisyytemme ja vapautemme ovat turvattuja. Korostan vielä kerran: kaikilla meidän hallussamme olevilla keinoilla. Ja heidän, jotka yrittävät kiristää meitä ydinaseilla, täytyy tietää, että tuulen suunta voi kääntyä myös heitä kohti.

Putinin hallinnon edustajat ovat sanoneet, että ydinaseilla voitaisiin puolustaa myös Venäjään laittomasti liitettyjä alueita Ukrainassa.

Lue lisää: Putin väläytti ydin­asetta - Pekka Toveri arvioi: Nämä ovat Venäjän tavoitteet, ja ne eivät toteudu

Lue lisää: Nämä ovat 4 ehtoa, joilla Venäjä voisi käyttää ydin­asetta - nyt mikään ei täyty

Lassilan mukaan hallinnon asema painanee vaakakupissa kuitenkin myös, kun Venäjä punnitsee ydinaseen käytön hyötyjä.

-?Venäjä ei pysty tekemään mitään strategista läpimurtoa käyttämällä ydinasetta ja uskon, että tämä edelleen painaa siellä vaakakupissa.

Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul on ollut samoilla linjoilla. McFaul antoi hiljattain Twitterissä useita esimerkkejä siitä, kuinka Putin olisi voinut eskaloida tilanteen, mutta on toiminut toisin.

-?Varoitusten jälkeen hän perääntyi marssimasta Tbilisiin vuonna 2008. Hän olisi voinut. Mutta hän perääntyi, McFaul twiittasi, muistellen Georgian sotaa, jolloin Putin oli Venäjän pääministerinä.

-?Vuonna 2014 hän hylkäsi suunnitelman ottaa haltuun koko Novorossija Ukrainassa kohdattuaan kovaa ukrainalaista vastarintaa. Kun Erdogan ampui hänen koneensa alas vuonna 2015, kostiko Putin? Hyökkäsikö hän Turkkiin? Ei. Päinvastoin.

McFaul totesi Putinin joskus harjoittaneen erittäin riskialtista politiikkaa kuten silloin, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014, pyrki vaikuttamaan Yhdysvaltojen vaaleihin vuonna 2016 tai taistelemalla Syyrian hallituksen puolella.

-?Mutta nuo toimet ovat kaukana ydinaseen käytöstä.

McFaul kuitenkin huomautti, ettei ennusta Putinin tulevaa käytöstä, vaikka kyseenalaistaakin teorian siitä, ettei Putin koskaan perääntyisi tai painaisi jarrua.

Lassilan mukaan ydinaseilla uhkailu on Venäjälle ja Putinille tyypillistä uhittelua. Venäjä on usein turvautunut kovaankin retoriikkaan, mutta usein teot eivät ole vastanneet puheita.

-?Putinin politiikassa Venäjän suurvaltaisuutta kyetään toteuttamaan pitkälti vain aggressiivisen retoriikan kautta eikä siihen pidä mennä mukaan. Toki siihen pitää suhtautua vakavasti, mutta ei taipua sen edessä.

Yksi esimerkki Venäjän retoriikan onttoudesta saatiin kesällä, kun Suomi ilmoitti hakevansa Naton jäsenyyttä. Vuosia Venäjä varoitti Suomea Natoon liittymisen seurauksista. Toistaiseksi Venäjä ei ole kuitenkaan ilmoittanut vastatoimista.

Lassilan mukaan on mahdollista, että Venäjä vastaa Suomen Nato-jäsenyyteen pitkällä tähtäimellä. Toisaalta sodan seuraukset ovat jo nyt niin mittavat ja merkitykselliset, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat Venäjän näkökulmasta pieni murhe.

-?Ydinaseilla kiristämistä nähdään jatkossakin, koska Putin haluaa, että länsi perääntyy Ukrainan tukemisesta. Se on äärimmäisen vastuutonta, mutta ydinaseiden käytöstä on vaikea löytää mitään hyötyjä Venäjälle. Putinille ja Venäjän hallinnolle aseman säilyminen on elämän ja kuoleman kysymys ja on vaikea nähdä, että he olisivat valmiita kuolemaan.

Mies kävelee Venäjän iskujen tuhoamalla ostoskadulla Kupjanskissa, jonka Ukraina hiljattain valtasi takaisin venäläisiltä. Kuva: CLODAGH KILCOYNE / Reuters