Asiantuntija ruotii suomalaisen ammattinyrkkeilyn tulevaisuutta.

Robert Helenius, 38, on ollut Suomen ammattinyrkkeilyn kantavia voimia. Lajivaikuttaja Pekka Mäki, 52, arvioi, minkälainen on ammattinyrkkeilyn asema vastedes Suomessa. Kuva: Angela Weiss / AFP / Lehtikuva, Emmi Korhonen / Lehtikuva

Miltä näyttää suomalainen ammattinyrkkeily? Kysymys nousi vääjäämättä esiin Robert Heleniuksen sunnuntaina raskaansarjan ottelussa kärsimän karun tyrmäystappion jälkeen.

Yhdysvaltalainen Deontay Wilder tyrmäsi Heleniuksen ottelun ensimmäisessä erässä New Yorkissa. Helenius, 38, ei ole toistaiseksi ilmoittanut uran jatkumisesta tai sen mahdollisesta loppumisesta.

Ennen ottelua manageri ja nyrkkeilyasiantuntija Pekka Mäki, 52, sanoi pitävänsä Heleniuksen ja Wilderin kohtaamista merkittävimpänä suomalaisen nyrkkeilyotteluna kautta aikain.

Hän nosti sen raskaansarjan nykyisen huomioarvon perusteella jopa Gunnar Bärlundin kamppailuita ja isänsä Olli Mäen MM-ottelua merkittävämmäksi.

Ennen ottelua Heleniuksen asema nähtiinkin mehukkaana. Raskaansarjan maailmanmestarien Oleksandr Usykin ja Tyson Furyn välille on järjestelty ensi vuoden alkuun jättiottelua. Usykin ja Furyn kamppailun jäljiltä sarjaan jäisi vain yksi maailmanmestari, jonka haastamiseen Wilder-Helenius-ottelun voittajalla nähtiin tien olevan auki.

Suomalaisittain karu lopputulema sunnuntain matsista oli kuitenkin se, että ottelun ennakkosuosikki Wilder tyrmäsi Heleniuksen nopeasti.

Miltä suomalaisen ammattinyrkkeily kokonaiskuva näyttää nyt?

Ensinnäkin Pekka Mäki painottaa, että nyrkkeily on todella kilpailtu ja harrastettu laji maailmalla.

-?Sitä ei Suomessa ehkä ihan ymmärretä, että kuinka kova juttu esimerkiksi Euroopan mestariksi pääseminen on, Mäki sanoo.

-?Mutta urheilu on ylä- ja alamäkeä. Kärkinimemme ovat olleet Helenius, Eva Wahlström, Edis Tatli, Amin Asikainen. Heidän varassaan tässä on paljolti menty, joten kyllähän tässä kieltämättä pieni suvanto tulee, Mäki myöntää viitaten samalla Suomen kärkiottelijoiden aiempiin vetäytymisiin ammattilaiskehistä.

Robert Helenius koki karun tyrmäystappion. Kuva: Timothy A. Clary / AFP

Mäen mielestä suomalaisen ammattinyrkkeilyn tilanne ei ole kuitenkaan niin synkkä niin kuin se voisi ulkopuolisin silmin vaikuttaa.

-?Keväälläkin esimerkiksi yksi minun nyrkkeilijäni, Oskari Metz, otteli Euroopan mestaruudesta. Hän koki samanlaisen karvaan tappion kuin Helenius, mutta kyllä meillä koko ajan kolkutellaan niitä ovia ja uutta porukkaa on tulossa. Mutta se ottaa aikansa, Mäki sanoo.

-?On ehkä sellainen yleisesti tunnustettu asia, että nyt on sitten isompien ottelujen suhteen vähän hiljaisempaa suomalaisilla. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö uusia olisi tulossa. Nousu tapahtuu pikkuhiljaa, Mäki jatkaa.

Mäki korostaa, että innokkaita tekijöitä pitää olla paljon, jos tavoitteet ovat huipulla.

-?Täytyy jaksaa markkinoida. Täytyy myös löytyä yhteistyökumppaneita, jotka tukevat urheilijoita.

Yleisellä tasolla Mäki mainitsee, että nuorten saaminen kamppailulajien pariin on nykyään "haasteellista".

-?Kamppailulajeissa, kuten nyrkkeilyssä, kaikki on lopulta kiinni vain ja ainoastaan omasta tekemisestä. Se on kova yksilölaji. Nyrkkeilyä ei voi pelata, eikä siinä voi päästä joukkueen mukana jollekin tietylle tasolle.

-?Kamppailulajit ovat itse asiassa niin kovia lajeja, etteivät ne välttämättä houkuta nuorta aloittamaan. Osalla nuorten vanhemmistakin saattaa olla vastahakoisuutta kamppailulajeihin, koska kamppailu saattaa kuulostaa jonkun korvaan kauhealta. Kamppailulajeissa on kuitenkin tarkat ja sanktioidut sääntönsä, joita noudatetaan, Mäki toteaa.

Mäki ottaa puheeksi myös yhteiskunnalliset asiat.

- Pärjäämme Suomessa hyvin suhteutettuna muuhun maailmaan. Hyvinvointiyhteiskunnassamme - minun mielestäni - pitäisi ihmisiä muutenkin viedä välillä enemmän epämukavuusalueelle. Että pysyisi se totuus mielessä, Mäki pohdiskelee.

- Terveysmittarit kertovat esimerkiksi, että armeijaan menee yhä heikompikuntoisempaa väkeä sisään. Mutta nämä ovat tietysti jo isompia filosofisia pohdintoja, Mäki ruotii.