"Venäjä-kuiskaajaksi" kutsuttu suurlähettiläs Mikko Hautala arvioi, ettei Suomi ole vielä nähnyt Venäjän koko reaktiota Nato-jäsenyyteen. Moskovan-lähettiläänä Hautala tapasi presidentti Vladimir Putinin useita kertoja.

Nykyisin Mikko Hautala työskentelee Washingtonin-suurlähettiläänä. "Venäjä-kuiskaajaksi" amerikkalaislehdistössä kutsuttua miestä suitsutettiin vastikään Foreign Policy -lehdessä. Kuva: Kirsi Jääskeläinen

Washington DC

Foreign Policy -lehdessä suitsutettiin hiljattain Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan Venäjä-tuntemusta.

Lehden mukaan yksi kokenut amerikkalaisdiplomaatti kutsuu Hautalaa Venäjä-kuiskaajaksi. Ennen Washingtonia Hautala toimi neljä vuotta Suomen Moskovan-suurlähettiläänä, ja nuorena diplomaattina hän vaikutti Ukrainassa.

Washingtonissa Suomen suurlähetystössä työhuoneessaan istuva Hautala kertoo nyt, kuinka Suomen Nato-jäsenyysprosessi eteni kulisseissa, mihin suuntaan Vladimir Putinin Venäjä kehittyy ja miksi Ukrainan sinnikäs tukeminen on äärimmäisen tärkeää kiperässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Ennen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä Suomessa pohdittiin, kuinka Venäjä reagoisi siihen. Venäjän reaktio näytti jäävän tuolloin melko vaisuksi.

Tämä ei ole koko totuus.

Hautala arvioi, että Suomessa ei ole vielä nähty Venäjän koko reaktiota Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen. Sillä kun Suomi haki Nato-jäsenyyttä, Ukrainan tilanne vei leijonanosan Venäjän poliittisista ja sotilaallisista voimista.

Hautala arvioi, että Venäjä oli tietoinen Suomen ja Naton integraatiosta, mutta jäsenyyshakemuksen nopeus pääsi yllättämään Venäjän.

-Se, mitä me olemme nähneet Venäjän reaktiosta tähän asti, on lyhyt näköala. Venäjän strategista vastausta emme ole vielä nähneet. Se varmasti tulee ennemmin tai myöhemmin. Siinä vaiheessa kun Venäjä kykenee siihen, he tulevat voimakkaasti varustamaan meidän rajaamme, Hautala sanoo.

Kulunut vuosi on ollut kiireinen suurlähettiläälle. Hautala teki Yhdysvalloissa paljon töitä kulisseissa Suomen Nato-jäsenyyshakemusprosessin aikana.

Työ turvallisuusyhteistyön tiivistämiseksi Suomen ja Yhdysvaltain välillä alkoi varhain. Näyttävin osuus oli presidentti Sauli Niinistön pika-aikataululla järjestynyt vierailu Valkoisessa talossa maaliskuussa.

Kun kävi selväksi, että Suomi etenee kohti Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä ja että Yhdysvaltain senaatti järjestää äänestyksen ratifioinnista, oli entistä tärkeämpää pitää yhteyksiä senaattoreihin sekä edustajainhuoneen jäseniin.

Suuri osa senaattoreista oli myötämielisiä Suomen hakemusta kohtaan, mutta myös kriittisiä näkökantoja nousi esiin. Joidenkin senaattoreiden huolena oli, että Naton laajentuminen kiihdyttäisi kriisiä entisestään. Toinen huolenaihe oli Suomen ja Venäjän välinen pitkä raja.

-?Kaikilla ei myöskään ollut kauhean vahvat tiedot Suomen resursseista. Vääriä käsityksiä taklaamalla ja alueellista näkökulmaa syventämällä päästiin hyvin eteenpäin, Hautala kertoo.

-?Yhdysvaltain hallinto näki hyvin selkeästi, että Suomen Nato-jäsenyys on Euroopan turvallisuuden kannalta strategisesti oikea liike.

Suomen suurlähetystö hoiti myös mediayhteistyötä amerikkalaisiin uutisvälineisiin, jotta Suomen tilanteesta olisi olemassa realistista ja perusteltua tietoa.

-?Sodan alkuvaiheessa oli huolena, että siinä hieman ylidramatisoidussakin uutisoinnissa Suomesta uutisoidaan niin, että meillä on suuri hätä ja epävarmuus. Halusimme pitää huolta siitä, että liialliset dramatisoinnit eivät lähde laukalle.

Mediatyötä tehtiin erityisesti kanavilla, joiden yleisössä saattoi esiintyä enemmän kriittisiä näkemyksiä Suomen Nato-jäsenyydestä. Tällainen oli esimerkiksi oikeistokonservatiivinen tv-kanava Fox News.

Hautalan mukaan Suomella on hyvä tarina.

-?Se on tarina maasta, joka on pitänyt puolustuksensa kunnossa. Yksi iso osa tätä tarinaa oli, että Suomi ei ole mikään avuton lastu laineilla, vaan olemme puolustusmielessä vahva kansakunta, ja meillä on lisäarvoa tuotavana, Hautala sanoo.

Strategiana oli, että onnistunut mediassa olo tukee Suomen jäsenyyshanketta, mutta oheisvaikutuksena se lisää myös Suomen tunnettavuutta.

-?Kaikki Yhdysvalloissa pitkään Suomen näkyvyyttä seuranneet ovat sitä mieltä, että iso muutos on tapahtunut tänä vuonna.

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat nyt tiiviimmät ja vahvemmat kuin ne ovat koskaan historian aikana olleet, Hautala sanoo. Näin on turvallisuuspolitiikan lisäksi myös talouden ja teknologian puolella.

-?Elämme nousukautta suhteessa Yhdysvaltoihin.

Suurlähettiläs Hautala (oik) oli paikalla, kun presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen Nato-ratifiointiasiakirjan. Kuva: Adam Schultz/White House / ZUMA

Hautalan mukaan Yhdysvallat odottaa, että Suomi tuo mukanaan Natoon Venäjä-suhteiden hoidon osaamista. Hautalan mukaan Yhdysvallat katsoo, että Venäjän ymmärtäminen ja sopivien kanavien ylläpitäminen on tässä tilanteessa tärkeää.

-?Eräs kommentaattori sanoi minulle, että hän odottaa Suomelta eräänlaista intellektuaalista johtajuutta tässä asiassa, myös Naton sisällä.

Hautala tapasi Moskovan-suurlähettiläsvuosinaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin useaan kertaan. Hautalan mukaan tapaamisissa kävi ilmi, että Putinilla oli hyvin vahva näkemys siitä, että Venäjän täytyy palauttaa historiallinen suurvaltarooli, jota länsimaat pyrkivät heikentämään.

Vaikka Suomen ja Venäjän erimielisyyksistä käytiin välillä tiukkoja keskusteluja, Hautalan mukaan ne pysyivät aina kunnioittavina.

-?Minusta Putin otti Suomen kuitenkin vakavasti.

Hautala ei näe Putinin asemalle lyhyellä aikavälillä mitään muutosta, vaikka häneen kohdistuu nyt myös kritiikkiä Venäjällä.

Hautala muistuttaa, että suurin osa venäläisistä kannattaa yhä sotaa ja kansallistunne Venäjällä on pikemminkin vahvistumassa. Venäjän sisäisessä keskustelussa poliittinen oppositio Putinille tulee kovemmalta, nationalistiselta linjalta, eikä suinkaan liberaalista suunnasta.

-?Venäjästä pitää muistaa se, että heidän poliittinen järjestelmänsä on ikään kuin lanattu tasaiseksi. Oppositiota sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole. Kansalaisille ei ole kanavaa vapaasti organisoitua ja järjestäytyneissä puitteissa lähteä hakemaan toista poliittista vaihtoehtoa.

Hautalan mukaan lännessä täytyisi olla varovainen siinä, että emme anna omien toiveidemme värittää faktoja siitä, millainen yhteiskunta Venäjä on.

-?Meillä voi olla toiveita ja odotuksia, että jollain tavalla venäläiset reagoisivat tähän ja pystyisivät pysäyttämään sodan. Se on looginen ja moraalisestikin kaikin puolin kannatettava ajatus. Mutta venäläiset eivät toimi näiden meidän aivoitustemme mukaan.

Venäjän yhteiskuntaan suuntautuu paineita monesta suunnasta, mutta Hautalan mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka yhteiskunta tulee siihen pitkällä aikavälillä reagoimaan.

-?Minusta meillä on aikamoinen sumu edessä. Me voimme itse sanoittaa ja kuvitella jonkin kivan - tai kauhean - skenaarion. Mutta totuus on se, että meillä on edessä sumu.

Hautala ei usko, että Putin rupeaisi jarruttelemaan sotaa. Hän uskoo, että Venäjä käy nyt väsytystaistelua länttä vastaan kiristämällä sitä esimerkiksi energialla.

-?Venäjä toivoo, että lännen poliittinen, taloudellinen ja henkinen sietokyky alkaa laskea, ja sitä kautta tuki Ukrainalle alkaa heiketä. Oletus on, että venäläiset jaksavat inhottavaa elämää pidempään kuin ihmiset lännessä.

Hautalan mukaan lännessä ihmisten tulisi pitää nyt mielessä kirkkaana isompi kuva, vaikka esimerkiksi energian hinnannousu aiheuttaa ongelmia monissa maissa.

-?Nyt testataan lännen selkärankaa. On selvää, että jos epäonnistumme suojaamaan tällaisen aggressiivisen valloitussodan uhriksi joutunutta maata, niin sillä on niin isoja seurauksia Euroopan tulevaisuudelle, kaikkien meidän tulevaisuudelle. Se johtaisi tilanteeseen, joka vain kiihdyttäisi Venäjän aggressiivista kehitystä.

-?Yritän vähän välttää sellaista spekulaatiota siitä, milloin lännen kansalaisten hermot pettävät tai taloudellinen kipukynnys on liian korkea tukea Ukrainaa, koska se on juuri sitä keskustelua, jota Venäjä haluaa meidän käyvän.

Kuva: Kirsi Jääskeläinen

Hautala katsoo, että vallitsevassa maailmantilanteessa Suomen asema on vakaa ja hyvä, sillä Suomi ei ole riippuvainen venäläisestä energiasta. Lisäksi Hautalan mukaan Venäjän strategia kiristää energialla ei toimi loputtomiin, sillä Euroopan maat alkavat hakea muita energianlähteitä.

-?Kyllä tässä Venäjä ikään kuin käyttää omia siemenperunoitaan. Kun ne on syöty, niin mitäs sitten.

Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa niin taloudellisella kuin aseellisella avulla. Yhdysvaltain marraskuun kongressivaaleissa republikaaninen puolue saattaa ottaa edustajainhuoneen ja senaatin hallintaansa.

Hautala uskoo, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle saattaa valtasuhteiden muutosten jälkeen vaimentua, mutta mihinkään dramaattiseen muutokseen hän ei usko.

Yhdysvalloissa läpi puoluekentän nähdään, että Venäjälle on lähetettävä vahva viesti siitä, että sen hyökkäyssota ei ole hyväksyttävissä. Samalla tämä on viesti Kiinalle, jonka jännitteiset välit Taiwaniin ovat kiristyneet entisestään.

Yhdysvalloille Kiina on ykköshaaste. Hautalan mukaan myös Euroopan olisi hyvä mieltää, että Kiinan ja Taiwanin jännittynyt tilanne on keskiössä Yhdysvalloissa.

-?Kiinan ja Taiwanin tilanne on selkeästi lähivuosina aivan keskeisen huomion kohteena, ja se olisi hyvä meillä Suomessakin ymmärtää. Suomessa pitäisi huomattavasti lisätä alueen ymmärrystä ja seurantaa.

Nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuus ja geopolitiikka sekä kauppa ja talous ovat yhteen limittyneet, Hautala sanoo.

Venäjän hyökkäyssota iski Venäjällä toimiviin suomalaisyrityksiin, jotka vetäytyivät maasta. Tulevina vuosina samaa tilannetta saatetaan joutua pohtimaan Kiinassa toimivissa yrityksissä, mikäli Kiina aloittaisi sodan Taiwanin kanssa.

-?Suomalaisessa yrityskentässä tarvitaan paljon entistä enemmän turvallisuus- ja geopolitiikan ymmärrystä, jotta näistä äärimmäisen monimutkaisista kokonaisuuksista on ymmärrystä ja on kykyä peilata omaa toimintaa näihin isoihin trendeihin ja riskeihin.

Suomen ja Venäjän suhteet ovat peruuttamattomalla tavalla muuttuneet. Hautalan mukaan se näkyy myös siinä, että Venäjän-markkina on käytännössä menetetty. Hautala ei näe minkäänlaista mahdollisuutta Suomen Venäjä-suhteiden nopealle palautumiselle.

-?Suomalaisten ja venäläisten välille on tullut myös henkisesti ja kulttuurisesti valtava kuilu. Venäläisten julmuuksia on mahdotonta ensinnäkään hyväksyä, mutta myöskin hyvin vaikea ymmärtää. Miksi kansakunta ryhtyy tekemään tällaista? Miten ihmiset voivat kannattaa tai hyväksyä tällaisia asioita? On ihan selvää, että missään vaiheessa ei tulla palaamaan mihinkään sellaiseen tilanteeseen, jossa oltiin ennen tämän kriisin alkua.

Hautalan nimi on noussut esiin arvuutteluissa presidentinvaaliehdokkaista.

Hautala kertoo, että hänellä on jo kädet täynnä töitä ja hän kokee tekevänsä tärkeää työtä Washingtonissa.

-?Ei minulla ole mitään suunnitelmia yrityksestä vaihtaa tehtäviä. En tulevaisuudessa sulje pois toisenlaisia työtehtäviä, mutta sen näyttää aika.

Kuka?

Mikko Hautala on valtiotieteiden maisteri ja filosofian maisteri slaavilaisista kielistä. Hänen vuonna 2000 valmistuneen poliittisen historian pro gradu -tutkielmansa otsikko oli Vienninedistämistä vai ulkopolitiikkaa? Suomen Ukraina-suhteet poliittisena ja taloudellisena kysymyksenä 1917-1919.

Hautala aloitti diplomaattiuransa toimimalla attaseana Suomen suurlähetystössä Kiovassa vuosina 1998-2001.

Hautala toimi vuodesta 2011 lähtien Suomen Venäjän suurlähetystön varajohtajana Moskovassa, ja vuosina 2016-2020 samassa paikassa suurlähettiläänä.

Hän on toiminut syyskuusta 2020 alkaen Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläänä Washington DC:ssä.