Uudet ilmalämpöpumput ovat tehokkaita lämmittäjiä, kunhan niiden käytössä muistaa muutaman avainasian.

Ilmalämpö­pumppujen myynti on ollut tänä vuonna kovassa kasvussa. Niitä käytettiin menneenä hellekesänä viilentämiseen, mutta tulevana talvena moni turvautuu laitteeseen myös talon lämmityksessä.

Ilmalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi tai pakastin. Niissä kompressori siirtää lämmintä ilmaa ulos kaapista huoneilmaan.

Ilmalämpöpumpussa ulkoyksikön kompressori puristaa ulkoilman lämpöenergiaa sitonutta kylmäainetta, jolloin sen lämpötila nousee. Lämmennyt neste kiertää sisäyksikössä, joka puhaltaa sisälle lämmintä ilmaa.

Ilmalämpöpumppu vaatii huoneistoon yleensä muunkin lämmönlähteen, joka voi olla sähkö- tai öljylämmitys. Kaukolämmitystalossa säästöä ilmalämpöpumpun käytöllä ei sen sijaan juuri kerry ja sähkölaskukin kasvaa.

Parhaimmillaan energiansäästöä kertyy niin paljon, että ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa.

Ilmalämpöpumppu pystyy huolehtimaan jopa reilusta puolesta lämmitystarpeesta. Paljon riippuu kuinka avoin huoneisto on, jotta lämpö jakautuu tasaisesti. Tärkeää on mitoittaa pumpun teho oikein huoneiston kokoon nähden.

Ilmalämpöpumpun asetuksissa on syytä huolehtia siitä, että sen tavoitelämpötila on tarpeeksi korkea. Pahimmillaan pumppu alkaa automaattiasetuksella viilentämään huoneistoa, kun sisälämpötila nousee tarpeeksi korkeaksi.

Tarkoitus on, että ilmalämpöpumppu toimii ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä.

-?Tämän takia lämmityspatterien termostaatit pitäisi asettaa 2-4 astetta viileämpään lämpötilaan, jotta ne lämmittäisivät vasta sitten kun lämpöpumpun teho ei enää riitä, sanoo Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Motivan mukaan parhaiten ilmalämpöpumppu toimii suoran sähkölämmityksen rinnalla.

-?Lämpöpumpulla lämmittäminen on kuitenkin kannattavampaa kuin sähköpattereilla lämmittäminen.

Usein neuvotaan, että ilmalämpöpumppua ei pitäisi käyttää kovilla pakkasilla, koska se tuottaa lämpöä vain saman verran kuin kuluttaa sähköä.

Suur-Uskin mukaan tämä neuvo ei kuitenkaan päde uusimpiin pumppuihin.

-?Kaikista kylmimmillä säillä pumppu toimii hyötysuhteella yksi yhteen eli se tuottaa saman verran lämpöenergiaa kuin se vie. Uudet pumput toimivat kuitenkin myös kaikista kylmimmilläkin ilmalla eikä niitä pidä sammuttaa pakkasella, koska uudelleen käynnistyminen pakkasella on aina ilmalämpöpumpulle haaste.

Lämpökerroin kertoo, kuinka tehokkaasti pumppu muuttaa sähköenergian lämpöenergiaksi. Kun hyötykerroin on viisi saadaan yhden kilowatin sähkönkulutuksella tuotettua viisi kilowattia lämpötehoa.

Uusien pumppujen hyötysuhde on aikaisempaa parempi ja ne toimivat lämmityskäytössä tehokkaasti ainakin -25 asteeseen saakka.

-?Sen sijaan esimerkiksi kymmenen vuotta vanha pumppu saattaa hyytyä jo 15 asteen pakkasessa. Tällaiselle laitteelle sammuttaminen kireällä pakkasella voi olla hyväksi. Toisaalta voi olla syytä pohtia, olisiko tällaisen laitteen uusiminen jo ajankohtaista, Suur-Uski sanoo.

Ennen vuotta 2010 valmistettujen ilmalämpöpumppujen kohdalla kannattaakin tarkistaa, miten niitä suositellaan käytettävän kovimmilla pakkasilla.

Uusimmissa ilmalämpöpumpuissa automatiikka huolehtii siitä, ettei pumppu pääse vaurioitumaan kovillakaan pakkasilla. Pumpun rikkoutuminen pakkasen johdosta on hyvin harvinaista.

Mikä on sitten pumpun energiankulutus kovilla talvipakkasilla? Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan tästä ei kannata huolehtia, sillä uudet ilmalämpöpumput ovat tehokkaita aina kireimpiin pakkasiin asti.

-?Ilmalämpöpumpussa ulkolämpötila määrittää pumpun toiminnan tehokkuutta tai lämpökerrointa. Suotuisat lämmityskelit on pääsääntöisesti nollan tietämissä, Hirvonen sanoo.

-?Tällöin lämpökerroin on jopa neljän ja viiden välillä. Vielä miinus kymmenessä pakkasasteessa saadaan kolmen kerroin ja miinus kahdessakymmenessä kahden kerroin. Jopa miinus kolmessakymmenessä asteessa pumppu on parempi kuin sähköpatteri.

Hirvosen mukaan pumppua kannattaa niin sanotusti piiskata mahdollisimman paljon eli käyttää suuria puhallinnopeuksia, jos äänet ja puhallukset eivät tuota häiriötä. Sammuttaminen ei kannata, sillä nykyisissä pumpuissa on omat suojausjärjestelmänsä paukkupakkasten varalta.

Suorasähkölämmitteisessä talossa sähkölaskua voidaan pienentää ilmalämpöpumpulla parhaimmillaan kolmanneksella. Jos tällaisen 100-150-neliöisen talon sähkölasku on 1?500-2?500 euroa vuodessa, voi ilmalämpöpumpulla säästää Sulpun mukaan 400-800 euroa vuodessa.

-?On esitetty, että säästö on luokkaa 3?000-7?000 kilowattituntia vuodessa. Tyypillinen tapaus on noin 5?000 kilowattituntia. Jos vanhalla sähkösopimuksella saa esimerkiksi sähköä 12 sentillä, niin säästö on näin 600 euroa vuodessa. Uudella, 30 sentin sopimuksella säästö onkin jo 1?500 euroa vuodessa, Hirvonen sanoo.

Tällöin esimerkiksi edullisempi 1?500 euron ilmalämpöpumppu maksaisi itsensä takaisin nopeasti.

-?Nykyisillä sähkön hinnoilla puhutaan vuoden kahden takaisinmaksuajoista.