Itärakentamiseen erikoistuneen Finn-Stroin pikkujoulumatka päättyi marraskuussa 1973 järkyttävään liikenneonnettomuuteen Luumäellä. Säiliörekka törmäsi ensin bussiin ja sen jälkeen kuormuri viimeisteli tuhon rysäyttämällä päin rekkaa. Kahdeksan ihmistä kuoli ja 24 loukkaantui.

Pikkujouluista palaajia kuljettaneeseen bussiin törmäsi ensin säiliöauto ja sen jälkeen kuorma-auto. Tuho oli totaalinen. Kuva: Sanoman arkisto, Timo Sihvo

Soitto soi ja laulut raikuivat ravintola Meriniemessä Kotkassa perjantai-iltana 16. marraskuuta 1973. Mustat aallot löivät yli laitureiden viereisessä Sapokan venesatamassa.

Helsingin ja Imatran konttoreilta saapunut Finn-Stroi Oy:n väki vietti hilpeää pikkujoulua Meriniemessä.

Yhtiö oli suurten suomalaisten rakennusyritysten yhteenliittymä, joka oli perustettu Svetogorskin paperitehtaan rakennustöitä varten.

Polar-rakennus, Haka, Puolimatka, YIT ja Teräsbetoni olivat pääosakkaita. Elettiin itärakentamisen vauhdikkaita ja kosteita vuosia.

-?Muistan kun Ronkaisen Kaija oli tullut meille ja laitoimme ennen lähtöä itsemme pelin edessä oikein näteiksi. Miun kuusivuotias poikani sanoi, että ai äiti, kun sie olet nyt kaunis, yhtiön sairaanhoitajana työskennellyt Kaarin Lallo kertoo. Hän oli tuolloin 37-vuotias.

-?Joka kerta, kun ajan siitä ohi, tulee kylmät väreet, turmasta täpärästi hengissä selvinnyt lappeenrantalainen Kaarin Lallo, 86, huokaa. Sairaanhoitaja Lallo meni auttamaan jalkansa katkaissut työtoveria ja jäi kaatuvan säiliöauton peräkärryn alle. Kuva: Timo Sihvo

Lallon mielestä Meriniemen pikkujoulu oli oikein hauska tilaisuus.

Kotiinlähdön aika koitti hieman ennen kello kahta yöllä.

Helsinkiläiset nousivat omaan bussiinsa. Viipurin Linja-auto Oy:n bussi lähti viemään 35:tä Imatran yksikön ihmistä kohti Etelä-Karjalaa.

-?Mie olin tulomatkalla istunut toisessa tai kolmannessa penkkirivissä tien puolella. Kun lähdettiin pois, niin paikallani istui nuori insinööri, joka sanoi, että kyllä sie voit istua muuallakin, Lallo muistelee.

Insinöörin tokaisu tuntui tuolloin epäkohteliaalta, mutta todellisuudessa paikan vaihtaminen pelasti sairaanhoitajan hengen.

Lallo asettui istumaan bussin etuosaan pientareen puolelle. Hattu oli päässä, minkkikauluksinen talvitakki päällä ja käsineet käsissä, koska hänellä oli kylmä. Sylissä oli kassi täynnä pikkujoulun tykötarpeita.

Tunnelma linja-autossa oli hieman väsähtänyt, vaikka yhteislauluakin yritettiin viritellä.

-?Jotkut melusivat takapenkillä. Siellä oli enemmän nuoria, Lallo kuvailee.

Joku valitti hirveää janoa ja jollakin oli vessahätä. Kuljettaja pysäytti bussin rekkamiesten suosimalle yöbaarille Vehkalahden Ihamaalla.

Pienen tauon jälkeen matka jatkui vaitonaisemmissa merkeissä. Haminan ja Taavetin välinen kantatie 61 oli mutkainen, mäkinen ja erittäin liukas.

Ohut lumikerros peitti maiseman.

Insinööri Timo Ruoppa istui bussin takaosassa ja näki, kuinka iso auto tuli bussia vastaan kaarteessa Kurvilassa. Kuva: Pentti Koskinen

Svetogorskin työmaan ylivalvoja, insinööri Timo Ruoppa istui bussin takaosassa. Kun lähestyttiin Luumäen Kurvilan kylää, Ruoppa aikoi lähteä pyytämään kuljettajalta, että tämä ajaisi linja-auton kunnan keskustaajamassa Taavetissa hänen kotinsa kautta. Kurvilasta on Taavettiin noin yhdeksän kilometriä.

-?En päässyt lähtemään, koska meidän sähköinsinöörimme Kirjavaisen Matti tuli istumaan viereen. Paransimme Matin kanssa maailmaa, nykyisin Imatralla asuva Ruoppa, 77, kertoo.

Ruoppa näki, kuinka iso auto tuli bussia vastaan kaarteessa Kurvilassa.

-?Tajusin noin sekuntia ennen, että nyt mennään yhteen. Se oli kova rysäys. Ääni oli kauhea.

Pikkujouluista palaajia kuljettaneeseen bussiin törmäsi ensin säiliöauto ja sen jälkeen kuorma-auto. Tuho oli totaalinen. Kuva: Sanoman arkisto

Linja-auton etuosa musertui kuskin puolelta kasaan. Penkit kaatuivat eteenpäin. Sisävalot sammuivat. Bussin kello pysähtyi aikaan 3.01.

-?Kuului huutoa ja itkua. En ehtinyt katsoa, miten muille kävi, koska oli kiire päästä ulos, jos vaikka bussi räjähtää ja syttyy palamaan, Ruoppa selvittää.

Hampaat olivat menneet Ruopalla läpi ylähuulesta. Muita vammoja hän ei huomannut.

Koska ikkunoiden rikkomiseen tarkoitettua pientä vasaraa ei näkynyt missään, Ruoppa ja sähköteknikko Seppo Kokko ottivat kiinni hattuhyllystä, potkaisivat lasin ulos ja poistuivat ikkunan kautta bussista.

-?Keskustelin Kosken Askon ja Pellisen Kallen kanssa. Pellisellä oli jalka poikki ja hän istui kivellä. En nähnyt kumpaakaan enää koskaan sen jälkeen, Ruoppa muistelee.

Joku lähti hälyttämään apua Haminan suunnasta. Ruoppa ja Kokko lähtivät Taavetin suuntaan. He eivät jostakin syystä huomanneet lähellä onnettomuuspaikkaa tien varressa sijaitsevaa omakotitaloa.

600-700 metrin päässä kaksikko havaitsi Taavetin suunnasta ajavan kuorma-auton. Miehet yrittivät huitomalla pysäyttää auton, joka hidasti hieman vauhtia, mutta ei pysähtynyt.

Savitaipaleen poliisi oli saanut ensimmäisenä viranomaisena hälytyssoiton puoli neljän maissa. Ensimmäinen ambulanssi oli Kurvilassa 50 minuuttia turman jälkeen. Kuva: Sanoman arkisto

-?Sillä oli vauhtia ehkä kahdeksankymppiä. Olimme ihan varmoja, että kohta se ajaa päin. Tiehän oli tukkeessa, mutta kuljettaja ei nähnyt sitä mutkan takaa. Parikymmentä sekuntia myöhemmin kuului törmäysääni, Ruoppa tilittää.

Karhulalainen autonkuljettaja oli tuomassa järvimassalastia rannikolle.

Hän tunnusti myöhemmin HS:n haastattelussa, että oli luullut Ruoppaa ja Kokkoa kyytiin pyrkiviksi humalaisiksi, eikä ollut sen vuoksi pysäyttänyt autoa. Miehillä olivat naamatkin veressä.

-?Kello oli metsätaipaleella vähän yli kolme. Ei siellä humalikkaita siihen aikaan liiku, Ruoppa manaa.

Timo Ruopan mukaan ensimmäinen työpäivä Kurvilan tragedian jälkeen oli raskas. Henkilökunnalle järjestettiin kahvitilaisuus. Ainakaan yhtiön ulkopuolista kriisiapua ei ollut tarjolla. Kuva: Timo Sihvo

Kaksikko taivalsi liki viiden kilometrin matkan Haimilaan kylään, jossa Ruoppa meni koputtamaan tutun miehen ovea. Perusteellisesti yllättynyt isäntä soitti poliisille ja lähti sen jälkeen viemään parivaljakkoa Ruopan kotiin.

-?Vaimoni Ritva lähti sitten ajamaan meitä Corollalla Lappeenrantaan.

Kaarin Lallokin ehti nähdä, kuinka säiliöauto tulee suoraan päin.

-?Ääni oli hirveä, penkit taipuivat ja ihmiset lensivät takaa päälle.

Selkänojan taakse kumartunut Lallo selvisi kuin ihmeen kaupalla ilman vammoja. Hän uskoo päällysvaatteista ja sylissä olleesta kassista olleen apua.

-?Miut autettiin ulos ikkunasta. Pellinen istui kivellä. Menin laittamaan hänen jalkaansa parempaan asentoon.

Hetkeä myöhemmin kuormuri jysäytti päin säiliörekan perävaunua, joka kaatui Pellisen ja Lallon päälle. Pellinen menehtyi välittömästi, mutta Lallolle jäi pieni tila perävaunun ja kiven väliin.

Sairaanhoitaja lähti kävelemään metsään kylkiluut ja lapaluu murtuneina.

-?Hortoilin metsässä ja ihmettelin, mitä näille ihmisille on tapahtunut.

Onko lentokone pudonnut?

Linja-auton rakenteet eivät kestäneet ison säiliöauton iskua. Kuva: Sanoman arkisto

Tuon ajan busseissa ei tunnettu turvavöitä. Kuva: Sanoman arkisto

Hirvittävällä tavalla ruhjoutuneita ihmisiä katsellut Lallo ei muistanut olleensa itsekin mukana onnettomuudessa.

-?Miulla ei ollut siinä vaiheessa vielä mitään kipuja, mutta olin sokissa. Sitten neljä miestä kantoi minut harmaalla viltillä taksin takapenkille.

Timo Ruoppa ja Seppo Kokko olivat ensimmäiset Kurvilan potilaat Etelä-Saimaan keskussairaalassa, joka nykyään tunnetaan Etelä-Karjalan keskussairaalana.

-?Sairaala oli vaikuttavan näköinen. Siellä oli iso kyltti, jossa oli kaavio siitä, mitä suurhälytystilanteessa tehdään. Muistan kun yksikin lääkäri veti paitaa päälle juostessaan ambulanssiin, Ruoppa mainitsee.

Osa lääkäreistä oli kiiruhtanut paikalle suoraan pikkujoulusta.

Savitaipaleen poliisi oli saanut ensimmäisenä viranomaisena hälytyssoiton puoli neljän maissa. Ensimmäinen ambulanssi oli Kurvilassa 50 minuuttia turman jälkeen.

-?Minulle soitettiin aamuyöllä, että on heti ajettava Kurvilaan, jossa on käynyt iso onnettomuus. Keli oli niin liukas, ettei ambulanssi meinannut pysyä tiellä, nyt jo edesmennyt haminalainen sairaankuljettaja muisteli takavuosina tämän jutun kirjoittajalle.

Keuhkoverenvuodon saanut Kaarin Lallo joutui teho-osastolle. Lääkärit pelkäsivät hänen menehtyvän.

-?Olin kolme viikkoa sairaalassa ja kolme viikkoa sairauslomalla.

Finn-Stroin toimitusjohtaja Risto Kangas-Ikkalakin kävi katsomassa Lalloa sairaalassa.

Kurvilan onnettomuus vaati kuuden finnstroilaisen hengen. Lisäksi bussin ja säiliöauton kuljettajat kuolivat. 24 ihmistä loukkaantui.

-?Miulta murtuivat leuat. Olin kuusi viikkoa sairaalassa ja elin lihaliemellä, jota imin pillillä, lvi- ja putkitöiden valvojana toiminut imatralainen Seppo Isbom, 73, kuvailee.

Isbom ei muista yhteentörmäyksestä mitään. Ensimmäinen onnettomuuden jälkeinen mielikuva on siitä, kun häntä viedään ambulanssin kyydissä Haminan tien ja kuutostien risteyksessä.

Seppo Isbomin ensimmäiset muistikuvat ovat ambulanssikyydistä. Hän oli turman sattuessa vian 25-vuotias. Kuva: Timo Sihvo

-?Toinen kuva on siitä, kun tullaan sairaalaan, hämärä mielikuva sairaalan kaaoksesta.

Isbom myöntää aikaa kuluneen Kurvilan tragediasta niin paljon, että hän ei enää muista kaikkien menehtyneiden työtovereiden nimiä.

Tutkijat eivät löytäneet Kurvilan onnettomuuspaikalta jarrutusjälkiä.

-?Tutkijalautakunnan raportissa oli siten, että jos siinä paikassa kohtaa kaksi isoa autoa, niin todennäköisesti ajaa yhteen. Kumpikin luulee ajavansa omaa kaistaa, mutta kumpikin leikkaa keskiviivan, Ruoppa kertoo.

Tien kaltevuus onnettomuuskaarteessa lisäsi riskiä.

-?Kun päivittäin ajoin Taavetista Imatralle ja takaisin ja auto tuli vastaan, niin aina tuntui, että se tulee päälle. Sitä kesti noin kuukauden, Ruoppa pohtii.

Kurvila on Kaarin Lallon ja hänen aviomiehensä Raimo Lallon mökkimatkan varrella. Ensimmäisen mökkireissulla suuronnettomuuden jälkeen Kaarin Lallo ei pystynyt ohittamaan paikkaa. Aviomiehen oli ajettava kiertoreitin kautta.

-?Myöhemminkin tuntui pahalta ja pelkäsin aina, kun näin sen suuren kiven.

Onnettomuuspaikan raivaustyöt kestivät pitkälle onnettomuuden jälkeiseen päivään. Kuva: Eino Käyhkö

Neljä vuotta onnettomuuden jälkeen Kaarin Lallo joutui uuteen kolariin Kurvilassa.

-?Rami lähti ohittamaan rekkaa, jolloin peräkärri rupesi heittelehtimään. Me lensimme ojaan. Auto meni ympäri ja joutui lunastukseen.

Kaarin Lallo ilmoitti ambulanssikuskille, että on hänet ennenkin viety sairaalaan Kurvilasta.

Tuhoisa bussiturma koetteli Finn-Stroita vajaat seitsemän vuotta Kurvilan turman jälkeen. Kostamus-projektin kainuulaista väkeä kuskannut lnja-auto törmäsi maaliskuussa 1980 pysäköityyn kuorma-autoon kuusi kilometriä ennen Kostamusta. 10 ihmistä kuoli ja yli 30 loukkaantui.