Ilta-Sanomat kysyi lukijoiltaan syyskuussa heidän kokemuksistaan sata vuotta täyttäneestä neuvolasta. Kyselyyn tuli satoja vastauksia sekä miehiltä että naisilta. Yksi asia oli selvä vedenjakaja, jonka mukaan kokemukset olivat joko pääosin myönteisiä tai kielteisiä.

Ensimmäinen neuvola avattiin Helsingin Kallion kaupunginosassa tasan sata vuotta sitten. Kuva: Sanoman arkisto, Heidi Piiroinen, Rio Gandara, Tomi Glad

Jo sata vuotta suomalaisia lapsiperheitä palvellut neuvola herättää vahvoja tunteita ja keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kun Ilta-Sanomat kysyi syyskuussa lukijoiden kokemuksia neuvolasta, vastaukset jakaantuivat selvästi kahtia: osa kertoi neuvolasta todella lämpimään sävyyn, toinen puoli taas oli kokenut karvaan pettymyksen. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn tuli satoja.

Toisilla neuvolapalvelut olivat toimineet pienellä paikkakunnalla hienosti, mutta kun he olivat muuttaneet suurempaan kaupunkiin, tilanne oli keikahtanut päälaelleen.

Kristiina, 37, kuvailee olleensa kuin puulla päähän lyöty, kun hän muutti kahdeksan vuotta sitten Helsinkiin ja soitti ensimmäisen kerran neuvolan keskitettyyn ajanvaraukseen. Niin tympeää palvelua hän puhelimessa sai. Hänen nyt alakouluikäiset poikansa olivat tuolloin vielä lastenneuvolan asiakkaita. Kristiina koki, ettei ison kaupungin neuvolan työntekijöihin päässyt syntymään minkäänlaista suhdetta, koska vastassa oli joka kerta eri ihminen.

-?Kun asuimme Parolassa, siellä oli oma neuvola. Siellä toimi kaikki aina tosi hyvin, Kristiina kertoo puhelimitse Ilta-Sanomille.

Hoitajat ja lääkärit vaihtuvat usein myös joidenkin pienten paikkakuntien neuvoloissa, lukijat vastasivat kyselyssä.

Odotan toista lastani Pohjois-Karjalassa Liperissä. Olen todella pettynyt neuvolaan. Koko ajan on sijaisen sijaisia. En ole nähnyt omaa tätiämme varmaan kahta kertaa enempää. Neuvola mittailee ja jaarittelee. En saa oikeisiin ongelmiin apua, joten en niistä viitsi enää edes puhua. - Nainen, 30, Liperi.

Toiset kertoivat pääosin myönteisistä kokemuksista kiireisiltä koronavuosilta myös Helsingin isoista neuvoloista, joihin usean kaupunginosan neuvolapalvelut on keskitetty.

Sain lapsen keväällä koronavuonna 2021. Meillä on pysynyt koko raskaus- ja vauva-ajan sama kokenut hoitaja, joka on pitänyt huolen vauvan tarpeista kiitettävästi, vaikka asioimme suuremmassa Kallion perhekeskuksessa. Tosin vaikeampiin, henkilökohtaisen tilanteen kysymyksiin vastauksia sai huonommin. Kyselyt raskauden aikaisista uniongelmista tai vauvan nukahtamisesta jäivät vailla kunnon vastauksia. Olin myös hiukan ärtynyt siitä, että äitinä minut unohdettiin vauvan synnyttyä. Jälkitarkastuksen piti neuvolantäti kysymällä, onko kaikki ok. Hitostako minä tiedän. Myöhemmin syksyllä selvisikin, että raskauden jäljiltä tarvitsin niin hormonihoitoa kuin fysioterapiaa kipeytyvään lonkkaan. Näitä vaivoja ei neuvolassa kysymyksistä huolimatta vaivauduttu edes vilkaisemaan. Lapsi on kuitenkin saanut hyvää hoitoa ja neuvolantäti on pitänyt huolen, että kaikki tarvittava hoituu ajallaan. - Nainen, 39, Helsinki.

Kuva: Tomi Glad

Kyselyyn tuli vastauksia niin miehiltä kuin naisilta, sekä isoilta että pieniltä paikkakunnilta.

Täällä ainakin neuvola toimii erittäin hyvin. Sama neuvolantäti on ollut kaikkien lasten odotuksesta saakka mukana. Nyt vanhin jo 15 vuotta ja edelleen neuvolan työntekijä pysähtyy kaupassa juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Kontiolahden kunnalle kiitokset lapsiperheisiin panostuksesta. - Mies, 41, Kontiolahti/Lehmo.

Moni jo vuosia sitten lapsiaan neuvolaan vienyt innostui kyselyssä muistelemaan pikkulapsiaikaa.

Sain lapset Helsingissä vuosina 1999 ja 2000. Hyviä muistoja Ogelin neuvolasta, jossa oli tuttu sama terveydenhoitaja. Ehkä satunnaisen sijaisen kohtasin. Nyt seuraan surullisena uutisointia neuvoloiden tilanteesta. Siinä mielestäni näkyy kokonaiskuva Helsingin ja koko Suomen terveydenhuollon surkeasta jamasta. Henkilökuntaa, varsinkaan hoitajia ei ole. - Nainen, 61, Helsinki.

Moni nainen kritisoi kyselyssä, ettei neuvolassa otettu äidin hyvinvointia huomioon.

Äidin hyvinvointi ei ole ollut tärkeää. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei keskusteltu laisinkaan eikä testattu onko tähän taipumusta. Olen myös ollut raskaana ja synnyttänyt ulkomailla. Siellä nämä palvelut pelasivat tosi hyvin. Suomen neuvolajärjestelmä ei siis ole uniikki tai ylivertainen. - Nainen, 47, Espoo.

Eräs kyselyyn vastannut nainen kertoo, että joutui lopettamaan työskentelyn neuvolassa, koska koki, että kiire oli liian kova.

Työskentelin itse neuvolassa vuosina 2020-2021. Oli pakko lopettaa, koska kiire oli liian läsnä. Päivässä seitsemästä kymmeneen äitiys- tai lastenneuvolan asiakasta. Jokainen voi siitä laskea, ettei kovin syvällisesti ehdi hoitaa tai perehtyä. Seassa erityislapsia ja riskiraskauksia. Monet tuli neuvolaan koko perheen kera, keskustelu vaikeaa, meteli usein korvia huumaava. - Nainen, 35, Helsinki.

Vastaajissa oli myös heitä, jotka pelkästään kiittelivät neuvolassa saamaansa palvelua.

Oma kokemus Kirkkonummelta viimeisen kuuden vuoden ajalta on todella hyvä ja lämmin! Sama terveydenhoitaja on ottanut vastaan loma-aikoja ja satunnaisia sairastumisia lukuun ottamatta. Kohtaaminen, hoito ja seuranta on ollut ensiluokkaista aina. Omalle terveydenhoitajalle on myös numero, josta hänet saa aina kiinni puhelintunnilla, ei ole onneksi mitään keskitettyjä ajanvarauksia. -Nainen, 32, Kirkkonummi.

Kahden lapsen äitinä (9v ja 6 v) on neuvolasta vain hyvää sanottavaa. Samojen henkilöiden kanssa olen ollut tekemisissä molempien lapsien kanssa niin odotusaikana kuin neuvolassa lapsien synnyttyä. Ensi viikolla on viimeinen neuvolakäynti, joka saa mielen haikeaksi. - Nainen, 40, Pori.

Minä oon saanut avun neuvolasta aina, olipa tilanne ollut mikä tahansa. Ero, lapsen sairastuminen, selkäleikkaus, niin neuvolasta on apua tarjottu. On ollut huippu neuvolantäti ja aina on kuunneltu ja kysytty jakamisesta. - Nainen, 42, Kankaanpää.

Monella vastaajalla oli niin myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia samasta neuvolasta.

Meilläkin on ollut sama "neuvolantäti", jonka kanssa on ollut ihana asioida. Harmi vain, että hän jää ensi vuonna eläkkeelle. Sen sijaan neuvolalääkärit ovat yksi suuri vitsi. Nuoria erikoistuvia "pakollista" pahaa suorittamassa. Ei minkäänlaista kykyä kommunikoida lapsen kanssa. Ei tietämystä vauvoista tai äideistä. Jälkitarkastuksessa erkauma katsotaan suurin piirtein paidan päältä paljaalla silmällä. Mitään konkreettisia neuvoja tai apua ei anneta. Kaiken saa googlettaa ja hakea vinkkejä somekanavilta. - Nainen, 33, Rovaniemi.

Kuva: Heidi Piiroinen

Suurin osa kyselyyn vastanneista oli äitejä. Vastaajien joukossa oli kuitenkin myös isiä. Heistä moni kehui neuvolaa.

Kaikki kokemukset ovat olleet positiivisia ja poikaani on hoidettu todella ammattimaisesti. Yhtään aikaa ei ole vielä meidän kohdalla peruttu (poikani on 8 kk) ja kaikki käynnit ovat menneet todella sujuvasti. Olemme vaimoni kanssa olleet todella tyytyväisiä Haagan terveysasemaan. - Mies, 43, Helsinki.

Toistaiseksi raskausajalta ja olemme ns. kokoomaneuvolan asiakkaita. Meillä kyllä homma toiminut vallan mainiosti. Mukava ollut käydä ja asioista kerrottu selkeästi. - Mies, 30, Kuopio.

Monen isän vastauksessa tuli esille, että toista vanhempaa ei oteta neuvolassa tarpeeksi hyvin huomioon.

Olen mies. Salossa tyttäreni kanssa kahdestaan neuvolassa käydessäni neuvolantäti toistuvasti ohjeisti kertomaan sitten kotona äidille eri asioita. Olin aivan sanansaattajan asemassa, en isänä noilla käynneillä. - Mies, 50, Salo.

Monet kyselyyn vastanneet kertoivat, miten omien hoitajien vaihtuminen on vaikuttanut heidän neuvolasta saamansa palvelun laatuun.

Joka kerta vaihtui neuvolatäti, en edes tiedä kuka oma hoitaja on. Aikoja perutaan, niitä on vaikea saada, ajat pitää varata itse puhelinpalvelun kautta, johon pitää aina erikseen jonottaa. Lapsen yksivuotisneuvolakäynnillä unohdettiin antaa yksi rokote, jonka perään soittelin. Kukaan ei olisi huomannut muuten koko asiaa. Uniasioihin ei saa apua, perhetyöntekijät kertovat lähinnä nettisivut, joista saa tietoa. Asiakas, jonka lapsi ei nuku, on varmasti jo lukenut kaiken oleellisen tiedon netistä. Vanhempia syyllistetään, jos lapsi syö huonosti tai nukkuu huonosti tai jos paino on laskenut. - Nainen, 29, Kerava.

Kuva: Rio Gandara / HS

Eräs perhetyötä tehnyt miessairaanhoitaja ja juhannuksena esikoislapsensa saanut isä kehui kyselyssä Seinäjoen neuvolapalveluita. Hän halusi kuitenkin kritisoida neuvolajärjestelmää samasta asiasta kuin moni muukin isä kyselyssä.

Neuvolajärjestelmä on hyvin äitikeskeinen. Minulle siitä ei koidu ongelmaa, mutta voisin kuvitella, että nuori isä tuntisi ulkopuolisuuden tunnetta tilanteessaan. Mainosjulisteissa on pelkkiä äitejä, moni eri taho kyselee, kuinka äiti jaksaa, seurantaa ja käyntejä on monenlaisia. Isän läsnäoloon ollaan tyytyväisiä, mutta oikein kukaan ei kysele, miltä isäksi tuleminen tuntuu, jännittääkö, kuinka isä on valmistautunut? Imetysvaiheessa neuvoksi annettiin äidin hierominen, tsemppaaminen ja juomisen kantaminen, välillä voi pitää omaa lasta sylissäkin. Itse neuvoisin rohkeasti ottamaan roolia vaipparalliin ja olemaan muutakin kuin tukihenkilö. - Mies, 31, Seinäjoki.

Moni vastaaja kiitteli sitä, että neuvolassa hoitaja oli pysynyt samana kaikilla lapsilla.

Meillä täällä Tuusulassa neuvolan palvelut ovat olleet aivan loistavat. Näin viiden lapsen äitinä sama neuvolatäti on pysynyt 13 vuotta, eli esikoisen raskausajasta lähtien. Aina on saanut apua silloin, kun on tarvinnut. Ja jos on oma neuvolantäti ollut sairaana tai lomalla, on ajan tai neuvoja saanut muiltakin hoitajilta tai lääkäriltä. Olen erittäin tyytyväinen meidän neuvolaan. - Nainen, 43, Tuusula.

Kerimäellä sama neuvolantäti on hoitanut neljä lastani. Hänen sijaisenaan, esimerkiksi kesälomalla, on toiminut kouluterveydenhoitaja, joka on luonnollisesti myös tuttu, kun isommat lapset ovat jo koulussa. Ehkäisyasioita ja raskauden seurantaa on niin ikään hoitanut tuttu terveydenhoitaja. Palvelu on hyvää ja luultavasti myös hyvin kustannustehokasta, kun perheen kokonaistilanne on muutaman kokeneen ammattilaisen hallussa. - Nainen, 40, Savonlinna.

Äitejä lapsineen neuvolan odotushuoneessa 1950-luvulla. Kuva: Sanoman arkisto

Ilta-Sanomien lukijakyselyssä tuli hyvin esille, kuinka tärkeää on se, että neuvolan henkilökunta tuntee perheet ja toisinpäin. Neuvolajärjestelmän kehittämisestä Aalto-yliopistossa vastikään väitellyt terveydenhuollon lehtori, kätilö ja sairaanhoitaja Eija Raussi-Lehto kertoi Ilta-Sanomille aiemmin, miksi neuvolan työntekijöiden vaihtuvuus on odottavan äidin kannalta niin huono asia.

-?Raskaus ja synnytys ovat äärimmäisen intiimejä ja syvälle vieviä kokemuksia. Nainen ei keskimäärin hirvittävän montaa kertaa käy läpi tällaista prosessia, joka on niin intensiivinen sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tuntuu aika absurdilta, että menet neuvolaan ja tapaat kenet tahansa. Mieluummin luottamuksen rakentaisi sellaisen ihmisen kanssa, joka tuntee koko matkasi, ettei tarvitse joka kerta selittää uudelle ihmiselle näitä asioita, Raussi-Lehto pohti.

Raussi-Lehdon mielestä Suomi ei voi enää leveillä pelkästään sillä, että meillä on sata vuotta vanha upea neuvolajärjestelmä. Uusia innovatiivisia palvelumalleja kannattaisi kokeilla neuvolan kehittämisessä, tutkija sanoo.

-?Ehkä väestö lisääntyisi, kun ei tarvitsisi jättää toista lasta hankkimatta negatiivisten kokemusten vuoksi.