Ilta Sanoma

Kaukana merestä kasvanut Lilli Itkonen meni opiskelemaan merikapteeniksi kiinnostuksesta, ei palkan takia. Vasta opintoihin haettuaan hänelle selvisi, että suvun ihmisistä moni oli ollut merellä töissä.

Lilli Itkonen on harjoittelee laivan ohjaamista Kotkassa muun muassa simulaattorissa.

Lilli Itkonen on harjoittelee laivan ohjaamista Kotkassa muun muassa simulaattorissa. Kuva: Jarmo Sipilä

Merikapteeni ei ole Kainuun maaseudulta kotoisin oleville se tyypillisin ammatti. Naispuolisia kapteeneja on ylipäätään vähän. Kotkan XAMK-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Lilli Itkonen on siis aika harvinainen tapaus.

- Päivääkään en ole katunut. Viihdyn ehdottomasti alalla ja merellä, mutta se vaatii tietynlaista luonteenlaatua, Itkonen sanoo.

Opiskeluun kuuluu käytännön työtä laivoissa. Koululaivojen lisäksi Itkonen on ollut töistä kauppalaivoilla ja tankkereilla, jotka ovat tehneet useita viikkoja kestäviä kuljetuksia esimerkiksi Välimerellä ja Pohjanmerellä.

- Ei se kaikkien paikka ole pyöriä keskenään keskellä jorpakkoa. Sieltähän ei kotiin pääse eikä oikein yhteyksiäkään ole, niin se voi olla joillekin vähän rankempaa. Mutta minulle se ei ole ollut niin paha, viihdyn oikein hyvin.

Lue lisää: Näillä aloilla työpaikka löytyy nopeasti pelkällä perustutkinnolla

Tilastokeskuksen viime vuodelta keräämien tietojen perusteella merikapteenin tutkinnon suorittaneiden mediaaniansiot olivat 4?982 euroa. Mediaaniansioiden perusteella AMK:sta valmistuneista sitä parempi ansiotaso oli vain poliisipäällystön tutkinnon suorittaneilla, joiden mediaaniansiot olivat 5?579 euroa.

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta maksettua palkkaa. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.

Itkosen ammatinvalinta ei kuitenkaan perustunut palkkavertailuihin.

- Omalla kohdalla luulen, että se on geeneissä, Itkonen selittää.

- Äidin puolen suvussa on useampia ollut merellä, ihan kapteeneja ja luotseja. Tämä selvisi vasta, kun olin hakenut opiskelemaan. Sitä ennen tätä vähän itsekin ihmettelin, mutta syytän nyt geenejä.

Merenkulku on miesvaltainen ala. Itkonen on tällä hetkellä ryhmänsä ainoa nainen, ja hänen tietääkseen Suomessa on vain muutama naiskapteeni.

Ura merillä ei ollut hänellekään se ensimmäinen valinta. 38-vuotias Itkonen on ehtinyt opiskella muun muassa graafista suunnittelua ja sisustajankin paperit löytyvät. Hän on tehnyt töitä myös teknologiateollisuudessa, Puolustusvoimissa ja ravintola-alalla.

Uuden alan palkkatasossa ei Itkosenkaan mukaan ole ollut valittamista, vaikka hänellä viime kesänä oli laivan toiseksi alin palkka. Lähes 13 viikon kesätyöt merellä tuottivat hänelle bruttona reilut 16?000 euroa.

- Ja veroprosentti on 2. Mutta siitä kyllä lähtee aika paljon, sillä merillä ruoasta ja majoituksesta joutuu maksamaan. Varsinainen taulukkopalkka oli 2570 euroa kuukaudessa, mutta sain tuplapalkkaa, koska määräaikaisena sain myös työajalta kertyneet lomarahat, Itkonen kertoo.

Vakituisilla työntekijöillä on kuuden viikon matkan jälkeen kuuden viikon palkallinen loma, mutta määräaikaisena työntekijänä Itkoselle maksettiin keikan jälkeen myös lomapalkka, ja hän lähti uudelle matkalle jo parin viikon tauon jälkeen.

Palkan ja lomarahojen lisäksi merillä maksetaan myös erilaisia lisiä.

- Lisää maksetaan esimerkiksi siitä, että ollaan selvin päin, Itkonen naurahtaa.

Vakituisten työntekijöiden palkat ovat Itkosen mukaan "varsin asialliset", varsinkin päällystöllä.

- Mutta siihen liittyy myös vastuu. Päällikkö on vastuussa laivasta, miehistöstä, ympäristöstä, lastista... siitä maksetaan. Isoa laivaa ei ajeta kuin autoa, Itkonen sanoo.

Lue lisää: Kun nelikymppinen Mari huomasi uupuvansa hoitoalalla, hän alkoi tosissaan miettiä muita vaihtoehtoja - "Ilmoitin puolisolleni, että nyt on minun aikani tehdä jotain hullua"

Laivan ohjausta harjoitellaan esimerkiksi koululaivalla sekä simulaattorissa. Opintoihin kuuluu lisäksi muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa, kieliä, palontorjuntaa, lainsäädäntöä sekä muita ammattiopintoja esimerkiksi lääkinnästä, palontorjunnasta, pelastautumisesta laivakoneistosta, meteorologiasta, henkilöjohtamisesta ja lastinkäsittelystä.

- Totta kai kaikkea pitää osata, kun me ollaan keskenään pienessä rahtilaivassa. Henkilöstöä ei välttämättä ole edes kymmentä, Itkonen sanoo.

Merikapteenin tutkinnolla saa käytännössä pätevyyden vahtiperämiehen tehtäviin. Laivan kapteeniksi voi saada nimityksen vuosien työskentelyn jälkeen.

Yleensä merikapteenin tutkinto vaatii noin neljän ja puolen vuoden opinnot, mutta Itkonen on päättänyt suorittaa opinnot kolmessa ja puolessa ja valmistua tämän vuoden lopulla.

Lue lisää: Ammattikoulupohjalta voi edetä vaikka ministeriksi - tiesitkö, että nämäkin tunnetut suomalaiset ovat käyneet ammattikoulun?

- Sitä ei ole kovin moni tehnyt, mutta koska se on mahdollista, niin teen sen, Itkonen pohtii.

- Kyllä minä sinne päällystöön pyrin, koska siihen minut on koulutettu. En minä huvikseen siihen kouluun hakenut, Itkonen sanoo.

Tilastokeskuksen viime vuoden tietojen perusteella monen muunkin ammattikorkeakoulututkinnon kautta on mahdollista valmistua varsin hyväpalkkaisille aloille.

Alla olevat tilastot on tehty AMK-tutkinnon ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden perusteella.

Tilastokeskuksen viime vuoden tietojen perusteella poliisipäällystön ja merikapteenin amk-tutkintojen suorittaneiden jälkeen parhaimmat mahdollisuudet hyviin ansioihin ovat insinööreillä. Mediaanitulojen perusteella kärkiryhmään kuuluvat muun muassa merenkulun, tietoliikennetekniikan, prosessitekniikan, sähkötekniikan ja monen muun alan insinööritutkinnot.

Ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon jälkeen, jos alalta on myös vähintään kahden vuoden työkokemus.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen näkyy tilastojen mukaan myös ansiotasossa.

Ilta Sanoma
samedi 15 octobre 2022 16:45:00 Categories: Ilta Sanoma Taloussanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.