YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän laittomat alueliitokset selvin lukemin. Vastahankaan asettuivat Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria ja Nicaragua.

Nicaragua asettui Venäjän puolelle YK:n yleiskokouksen äänestyksessä ja äänesti päätöslauselmaa vastaan. Kuva: Reuters, Zumapress / MVPhotos

YK:n yleiskokous äänesti keskiviikkoiltana kannastaan Venäjän laittomiin alueliitoksiin Ukrainassa. Päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän toimet, hyväksyi yhteensä 143 maata. Vastaan äänesti 5 maata, ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä eli äänesti käytännössä tyhjää. Poissa äänestyksestä oli 10 maata.

Päätöslauselmaa vastaan äänestivät samat neljä maata kuin maaliskuussa, kun yleiskokous äänesti Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisesta. Nämä maat olivat Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea ja Syyria.

Maaliskuussa vastaan äänesti myös Eritrea, joka tällä kertaa äänesti tyhjää. Maaliskuussa tyhjää äänestänyt Nicaragua sen sijaan asettui nyt Venäjän puolelle ja äänesti päätöslauselmaa vastaan.

Teivo Teivainen Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA

Miksi Nicaragua asettui aluekysymyksessä Venäjän puolelle? Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvelee, että Nicaraguan äänestyskäyttäytymisen taustat saattavat johtaa vuoteen 2008, jolloin käsiteltiin Abhasian ja Etelä-Ossetian irtautumista Georgiasta. Alueiden itsenäisyyden on tunnustanut ainoastaan viisi valtiota, jotka ovat Venäjä, Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Syyria.

- Venäjä oli muistaakseni rahoittanut (Nicaraguan pääkaupungin) Managuan julkista bussijärjestelmää. Sinne tuli sellaisia aika hienoja uusia busseja, joissa oli videoscreenit, joista tuli Nicaraguan hallituksen propagandaa. Itse ainakin silloin vitsailin, että näillä busseilla Venäjä osti Nicaragualta äänen sille, että se äänesti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden puolesta, Teivainen sanoo.

Venäläisiä linja-autoja Managuassa, Nicaraguassa. Kuva: Oswaldo Rivas/REUTERS

- Heti kun näin listan näistä viidestä maasta, muistelin tätä historiaa. Nimenomaan tällaisissa alueliitos- ja rajojen muutos -kysymyksissä Nicaragualla on ollut tapana äänestää Venäjän toiveiden mukaisesti, vaikka joissain muissa kysymyksissä sitten vähän vähemmän.

Olli Ruohomäki Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kun Eritrea asettui pitämään Venäjän puolia maaliskuussa, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ei yllättynyt.

-?Eritrea on ollut hyvin eristäytynyt diktatuuri, jonka presidentti Issaias Afewerki ihannoi Putinin kaltaisia autoritäärisiä johtajia, Ruohomäki sanoi.

-?Tässä on myös se raadollisempi puoli, että Eritrea on äärimmäisen köyhä maa ja on ollut vireillä, että Venäjä rakentaisi sinne tukikohdan, tietysti rahaa vastaan.

Lue lisää: YK:n "mörkö­viisikon" oudosta afrikkalaisesta linnusta tuli Putinin kaveri - miksi Eritrea liittyi Venäjän ja Pohjois-Korean rintamaan?

Ruohomäen mukaan tukikohta antaisi Venäjälle "lämpimän veden sataman" Afrikan sarven alueella, jossa Eritrean naapurissa Djiboutissa ovat jo läsnä tukikohtineen Ranska, Yhdysvallat, Kiina ja Japani.

-?Eli autoritääriset johtajat löytävät toisensa ja taustalla on geopolitiikkaa ja yhteisiä käytännön tason intressejä.