Tyhjää äänestäneiden maiden yhteenlaskettu väkiluku vastaa yli 50 prosenttia koko maailman ihmisistä.

YK:n yleiskokous päätti loppulauselmassaan tuomita Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa. Kuva: David Dee Delgado / Reuters, Vesa Moilanen / Lehtikuva

YK:n yleiskokous päätti loppulauselmassaan tuomita Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa selvin lukemin. Tuomitsemisen puolesta oli 143 maata, vastaan 5. Äänestämästä pidättäytyi 35 maata, eli ne käytännössä äänestivät tyhjää.

Kuva: DAVID DEE DELGADO / Reuters

Luku saattaa äkkiseltään kuulostaa pieneltä, mutta kun tyhjää äänestäneitä maita alkaa tarkastella tarkemmin, huomaa, että niiden yhteenlaskettu väkiluku kattaa 50,2 prosenttia koko maailman väkiluvusta.

Kiina äänesti tyhjää YK:n yleiskokouksessa. Kuva: Lev Radin/ ZUMA Press Wire/mvphotos

Mukana ovat toki maailman kaksi väkirikkainta valtiota, Kiina ja Intia (yht. 2,8 miljardia asukasta), mutta ilman niidenkin vaikutusta osuus on 28,5 prosenttia maailman ihmisistä.

Mitä tästä pitäisi ajatella, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen?

- On paljon etelän maita, joissa on paljon ihmisiä. Ne ovat perinteisesti ajatelleet, etteivät kauhean hanakasti halua ottaa tällaisissa ikään kuin perinteisissä idän ja lännen välisissä suurvaltasuhteissa tiukkaa kantaa, Teivainen sanoo.

Teivaisen mukaan 35 valtion joukko ei ole "valtavan yhtenäinen", mutta on mahdollista, että ne alkaisivat esittämään omia vaateitaan.

Teivo Teivainen Kuva: VESA MOILANEN/LEHTIKUVA

- Vaikea nähdä, että ne kauhean selkeitä yhteisiä julkilausumia saisivat aikaan ainakaan kovin yksityiskohtaisella tasolla. Mutta se, että niiden taholta syntyisi painetta jonkinlaiseen rauhanneuvotteluun, niin kyllähän sellaisia ääniä lienee sieltä jo kuulunut, ja ihan hyvin saattaa kuulua lisää.

Teivaisen mukaan äänestämästä pidättäytyminen on ensisijaisesti ilmaus, jolla maat haluavat osoittaa, etteivät halua sekaantua Venäjän, Naton ja Yhdysvaltojen väliseen vastakkainasetteluun.

- Se poikkea siitä tulkinnasta, mikä esimerkiksi Suomessa on, että kyse on vain Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista.

Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja keskusteli ryhmänsä kanssa YK:n yleiskokouksen äänestyksen jälkeen. Kuva: DAVID DEE DELGADO / Reuters

Ukrainan YK-lähettiläs Serhi Kyslytsja (ylä oik.) kuvattuna YK:n yleiskokouksessa. Kuva: DAVID DEE DELGADO / Reuters

Teivaisen mukaan sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on joskus tapana käyttää kovaakin kieltä YK-äänestysten suhteen, kun ne haluavat muiden äänestävän oman kantansa mukaisesti.

- Esimerkiksi, että nyt haluamme kaikkien maiden tukevan meitä, tai sitten aiomme olla todella ilkeitä niitä kohtaan, Teivainen sanoo.

Hänen mukaansa joissain tapauksissa voidaan kuitenkin hyväksyä, että jollain maalla on jotain omaan historiaansa, indentiteettiinsä tai poliittiseen tilanteeseensa liittyviä syitä pidättäytyä äänestämästä.

- Tyyppiesimerkki oli vähän aikaa sitten oli Intian äänestyskäyttäytyminen. Yhdysvallat kovasti sanoi, että tyhjän äänestäminen Venäjä-äänestyksissä tulkitaan vihamieliseksi. Sitten oikein erikseen sanottiin, että ymmärrämme kyllä, jos Intia äänestää tyhjää. Siinä oli jotain tosi jännää. Itse selitin sitä silloin sillä, että Yhdysvalloille Intia on tärkeämpi Kiina-pelissä kuin Venäjä-pelissä.

- Että antaa nyt sitten Intian äänestää tyhjää - niin kuin se on melkein aina äänestänyt kaikissa Venäjään ja Neuvostoliittoon liittyvissä asioissa - ilman että tuomitaan ne vihamieliseksi, jotta ei suututeta Intiaa, että ne on meidän puolella Kiina-pelissä, Teivainen selittää.

YK:n kokousten ja äänestysten merkitystä on toisinaan kyseenalaistettu. Teivaisen mukaan niiden merkitys näkyy jo siinä, kuinka hanakasti Venäjä ja Yhdysvallat pyrkivät taivuttelemaan eri maita äänestämään toivomallaan tavalla.

- YK ja ennen kaikkea YK:n yleiskokous mielletään kaikkine puutteineen ainoaksi ja tärkeimmäksi maailman yhteisön ääntä edustavaksi putiikiksi. Jos siellä ilmaistaan joku näkemys, niin sen voi perustellummin väittää edustavan kansainvälisen yhteisön ääntä. Sillä on oma merkityksensä, jota ei ole syytä liioitella, mutta ei se myöskään olematon ole.