Ydinsodan mahdollisuutta pidetään Natossa epätodennäköisenä, kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen torstaina Brysselissä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasi torstaina yhdysvaltalaisen kollegansa Lloyd Austinin ja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin. Kuva: Reuters

Bryssel

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) lähti torstai-iltana kotiin Brysselistä kaksi päivää kestäneen sotilasliitto Naton kokousputken jälkeen.

- Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että työntäyteiset kaksi päivää. Mutta myös hyödylliset kaksi päivää, Kaikkonen kertoi suomalaismedialle.

- Käytin näissä sessioissa puheenvuoroja. Pisimmän puheenvuoroni päätteeksi sanoin, että it's good to be here.

Tarkkailijajäsenenä Suomi pääsi keskiviikkona ja torstaina ensimmäistä kertaa kaikkiin Naton pöytiin - ydinasesuunnitteluryhmää eli NPG:tä lukuun ottamatta.

Ydinaseet olivat vahvasti esillä molempina kokouspäivinä, sillä Venäjä on epäsuorasti uhannut käyttää niitä Ukrainassa meneillään olevassa raa'assa hyökkäyssodassa.

- Ydinsodan mahdollisuutta pidetään täällä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, Kaikkonen vastasi IS:n kysymykseen ydinaseuhittelusta.

- Kyllä se tietysti ymmärretään, että jos Venäjä ja Nato sellaiseen selkkaukseen joutuisivat, siinä ei taitaisi paljon jäädä kiveä kiven päälle. Ei sellaisessa sodassa ole voittajia. Kyllä sitä halutaan varmasti välttää sekä Venäjällä että Natossa.

Lue lisää: Borrell varoittaa Venäjää ydinaseen käytöstä: "Johtaa Venäjän armeijan tuhoon"

Kaikkonen ei pitänyt hyvänä, että ydinasekorttia vilautellaan.

- Se on osaltaan voimannäyttöä - tai siitä muistuttamista - mutta ei sitä tietenkään hyvänä asiana pidetä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin seurasi merisotaharjoitusta ohjusristeilijä Pietari Suuren kannella vuonna 2005. Kuva: Itar Tass / Reuters

Naton korkein päättävä elin Pohjois-Atlantin neuvosto käsitteli torstain kokouksessaan Naton pelotetta ja puolustuksen vahvistamista sekä liittokunnan operaatioita. Päivän aikana olivat esillä myös sotilaallinen huoltovarmuus ja puolustusteollisuuden rooli sen turvaamisessa.

Kaiken keskustelun taustalla oli Venäjän hyökkäyssota.

- Kantava teema oli tietysti varmaankin tämä ajankohtainen turvallisuustilanne ja Venäjän uhka. Selvää kuitenkin on, että Naton pelote toimii ja se pystyy suojaamaan jäsenmaitaan.

Kaikkonen kertoi jäsenmaiden osoittaneen voimakasta tukea Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnille.

- On hyvin tervetullut olo, kyllä se tuli monin eri tavoin esille.

Naton istuntojen lisäksi Kaikkonen tapasi kollegoitaan. Suomalaisten kannalta kiinnostavimpia tapaamisia oli kahdenvälinen neuvottelu Unkarin puolustusministerin Kristóf Szalay-Bobrovniczkyn kanssa.

- Voin sanoa, että oli oikein myönteinen tapaaminen. Kollegani vakuutti, että Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä ja että asia tulee kyllä etenemään, Kaikkonen kertoi.

- Keskustelussa tuli esiin kuitenkin se, että Unkarin parlamentti on vastikään vasta aloittanut syyskautensa, ja käsiteltäviä lainsäädäntöasioita on paljon. Sanoisin, että hieman kärsivällisyyttä nyt tarvitaan.

Unkarin puolustusministeri Kristóf Szalay-Bobrovniczky (oik.) ei antanut Suomelle päivämäärää Nato-jäsenyyden ratifioinnista. Kuvassa Szalay-Bobrovniczky yhdessä Ranskan asevoimaministerin Sebastien Lecornun kanssa kokoussalissa. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP, Lehtikuva

Unkarin hallitus on Kaikkosen mukaan tehnyt parlamentille esityksen Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista.

- Eli se on parlamentin aikataulusta kiinni. Odotamme tästä lisätietoa, toivottavasti lähiaikoina.

Lue lisää: Antti Kaikkonen Nato-jäsenyyden ratifioinnista Unkarissa: "Hieman kärsivällisyyttä tarvitaan"

Kolmenvälisesti Kaikkonen neuvotteli Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministerien Lloyd Austinin ja Peter Hultqvistin kanssa.

- USA:n suhteen käytiin laajasti keskustelua tästä prosessista. Yhdysvallat kyllä mielellään näkee meidät pian osana Natoa. Ei sitä oikein voi muuta sanoa, kuin että tuki meidän jäsenyydelle on siellä kyllä vahva.

Naton jäsenmaat ja Nato organisaationa käyvät varmasti samaa keskustelua, Kaikkonen arvioi.

- Tuskinpa se Natonkaan edun mukaista on, että tämä jäisi mahdottoman pitkäksi aikaa roikkumaan. Tässä on hyvä olla meilläkin vähän kärsivällisyyttä.

Kaikkoselta kysyttiin myös miten Suomi suhtautuisi siihen, että Turkki ratifioisi vain Suomen jäsenyyden mutta ei Ruotsin.

- Tämä on ei-toivottava tilanne. En usko, että se Natonkaan kannalta olisi hyvä. Myös meidän oman Suomen puolustuksen kannalta olisi ehdottomasti parempi, että Ruotsi tulisi mukaan samaan aikaan. Sen takia me sitä tavoittelemme.

SuomEN edustajana Kaikkonen allekirjoitti torstaina aiejulistuksen uudesta eurooppalaisesta ilmapuolustushankkeesta. Toistakymmentä eurooppalaista Nato-maata ja Suomi sopivat kartoittavansa mahdollisuuksia hankkia yhdessä tehokkaita, ballististen ohjusten torjuntaan sopivia ohjuksia.

- Kartoitamme vähän, mitä tällä sektorilla voisi olla tulossa. Myöhemmin selviää, voiko siitä olla jotakin konkreettista hyötyä Suomelle, Kaikkonen sanoi.