Suomalaiset ovat menettäneet huijareille poliisin lukujen mukaan tänä vuonna yli 13 miljoonaa euroa. Todellinen luku on suurempi.

Suomalaisiin on kohdistettu paljon muun muassa veroviranomaisten nimissä tehtäviä huijauksia. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Suomalaiset ovat menettäneet tänä vuonna kymmenissä miljoonissa euroissa laskettavan summan verkko- ja puhelinhuijareille, kertovat keskusrikospoliisin (KRP) luvut tammi-kesäkuulta.

Kesän alkuun mennessä suomalaisilta oli viety rahaa merkittävissä määrin muun muassa rakkaus- ja asiakirjapetoksin (3,5 M?), sijoituspetoksin (5,12 M?), toimitusjohtajapetoksin (1,8 M?) sekä pankki- ja viranomaiskalasteluin (3,1 M?).

Kokonaissumma tekee 13,5 miljoonaa euroa. Todellinen luku on kuitenkin suurempi, sillä kaikki luvut eivät tule poliisin tietoon, ja luvut päättyvät kesäkuulle. Rikosylikonstaapeli Marko Erämaa keskusrikospoliisin tiedusteluosastolta vahvistaa, että kehitys on ollut samansuuntaista myös kesän jälkeen.

Eniten ilmoituksia poliisi sai pankkien, veroviranomaisten ja Kelan nimissä tehdyistä kalasteluista (816). Näissä tapauksissa uhri menetti tyypillisesti hieman yli 1000 euroa. Suurimmat kertamenetykset tapahtuivat sijoituspetoksissa, joissa menetetty summa oli tyypillisesti hieman yli 8000 euroa.

Lue lisää: Saat silmillesi huijauksen saman tien, kun haet tietoa bitcoin-sijoittamisesta - poliisilta tiukka ohje

Suurimmat yksittäissummat ovat kuitenkin päätyneet vääriin käsiin toimitusjohtajapetoksissa. Erämaan mukaan vuonna 2018 nähtiin 20 miljoonan euron toimitusjohtajapetos ja vuonna 2019 arvoltaan 10 miljoonan tapaus.

- Pääsääntöisesti toimitusjohtajapetokset tapahtuvat suomeksi. Rikollinen taho esiintyy esihenkilönä ja käyttää sitä kieltä mitä tämä esihenkilö oikeasti käyttää. Toki tekoja ja niiden yrityksiä on hyviä ja huonoja, Erämaa sanoo.

Kehityksestä löytyy myös yksi valopilkku: yleensä Microsoftin nimissä tehdyt helpdesk-huijaukset ovat vähentyneet merkittävästi. Alkuvuonna niillä saatiin varastettua poliisin lukujen mukaan suomalaisilta vain noin 26?000 euroa.

Merkittävin syy tähän on teleoperaattorien käyttöön ottamat keinot soittajan numeron väärentämisen estämiseksi.

Lue lisää: Nyt alkaa tapahtua: Viran­omainen iskee huijaus­puheluihin

Rakkaushuijaukset ja helpdesk-petokset korostuvat selkeästi vahvasti vanhemmissa ikäryhmissä. Pankki-, Kela- ja viranomaiskalasteluihin narahtavat tyypillisimmillään 30-50-vuotiaat.

Erämaa huomauttaa, että petokset voivat näyttäytyä monen eri organisaation nimissä: pankkien, Postin, Kelan tai melkein minkä tahansa. Riippumatta täkynä käytetystä organisaatiosta, rikolliset tavoittelevat aina samoja asioita.

- On kolme asiaa, joita kaikkien tulisi suojella: verkkopankkitunnuksia, luottokorttitietoja ja ID-tietoja, kuten henkilötunnusta. Näitä tulisi suojella kaikissa tilanteissa, Erämaa sanoo. Älä kirjaudu esimerkiksi verkkopankkiin tekstiviestin linkin kautta, vaikka viesti näyttäisi tulevan omalta pankiltasi, Erämaa toteaa.

Poliisi on myös käynnistänyt sisäministeriön rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ikäihmisiin kohdistuvasta petosrikollisuudesta.

- Rikolliset keksivät aina uusia ja uskottavampia keinoja huijata. Tämän vuoksi olisikin tärkeää ymmärtää, että petokset noudattavat pitkälti aina samaa kaavaa: huijari ottaa yhteyttä ja kiireeseen vedoten yrittää saada sinut joko luovuttamaan henkilötietosi, lataamaan laitteeseesi etähallintaohjelman tai klikkaamaan huijauslinkkiä, KRP:n tarkastaja Marika Koskinen kirjoittaa blogissa.

Tyypillistä rikoksille on kiireen tuntu, jolla uhri saadaan tekemään harkitsemattomia päätöksiä.