Kenraali Sergei Surovikin on Vladimir Putinin silmissä suuri isänmaallinen sankari. Elokuussa 1991 Surovikin oli ainoa kovanaama, joka oli valmis ampumaan omaa kansaansa pelastaakseen kovan linjan vallankaapparit ja Neuvostoliiton.

Sergei Surovikin oli 24-vuotiaana kapteenina vastuussa tapahtumista, jotka johtivat kolmen moskovalaisen mielenosoittajan kuolemaan elokuussa 1991 Moskovan kehätien sillan alla. Kuva: Arnold Drapkin / ZUMA / MVPhotos, Alexei Druzhinin / Kreml / Sputnik / Reuters, Jakku94 / Wikipedia

Presidentti Vladimir Putin nimitti vastikään kenraali Sergei Surovikinin, 56, johtamaan niin kutsuttua "sotilaallista erikoisoperaatiota" eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Maailmalla on ehditty käydä jo läpi Surovikinin henkilöhistoriaa, joka on täynnä epäilyjä väärinkäytöksistä, väkivallanteoista ja korruptiosta.

On arveltu, että Surovikin näytti Putinin silmissä kykynsä viimeistään Syyrian-operaation aikana. Venäjä pommitti hänen johdollaan häikäilemättä maan tasalle sairaaloita ja asutuskeskuksia.

Tästä kaikesta Surovikin on ansainnut Venäjällä lempinimen "Surovyi", joka on johdettu hänen sukunimestään.

Suomeksi sanan voi kääntää vaikkapa sanoilla ankara, tuima tai karski. S-kirjaimella sointuvia synonyymejä on niin ikään muutama, joten suomeksi hän voisi olla vaikkapa Synkkä-Sergei.

Lue lisää: Putinin salattu lähi­piiri on myrskyn silmässä - uutena "haukkana" julma komentaja

Surovikinin menneisyydessä on nimenomaan yksi episodi, joka tekee hänestä Putinin silmissä nyt erityisen käyttökelpoisen hahmon.

Vuonna 1991 elokuun vallankaappauksen aikana Surovikin oli ainoa upseeri, joka oli valmis ampumaan omaa kansaansa pelastaakseen Neuvostoliiton valtajärjestelmän kaatumiselta.

Kapteeni Surovikin totteli tuolloin Mihail Gorbatshovin syrjäyttämistä yrittäneen vallankaappausjuntan ja armeijan vanhoillisten käskyjä eikä epäröinyt käyttää voimaa tavallisia moskovalaisia vastaan.

Kun Surovikinin johtama panssarivaunumiehistö kohtasi Boris Jeltsiniä ja Moskovan demokratiamielisiä mielenosoittajia suojelemaan pystytetyt barrikadit, välikohtauksessa sai surmansa kolme siviiliä.

Virallisen version mukaan Dmitri Komar putosi panssarivaunun päältä, löi päänsä asvalttiin ja kuoli. Vladimir Usov sai puolestaan surmansa, kun sotilaat ampuivat varoituslaukauksia ilmaan ja luoti kimposi Usoviin. Ainoastaan Ilja Kritshevskin kerrotaan saaneen surmansa päähän ammutusta laukauksesta, mutta ampuja jäi tunnistamattomaksi.

Ilja Kritshevski, Dmitri Komar ja Vladimir Usov julistettiin aikanaan sankareiksi ja heistä tehtiin myös postimerkit. Nykyisin Venäjän propaganda suhtautuu heihin antisankareina. Kuva: Jakku94/Wikipedia

Elokuun 1991 verilöylyn tapahtumapaikka Moskovassa oli silloisen Kalininin valtakadun ja nykyisen Uuden Arbatin kohdalla kehätiellä sillan alla. Taustalla näkyy Venäjän ulkoministeriön korkea rakennus. Kuva: Arnold Drapkin/ZUMAPRESS

Surovikin oli panssarivaunumiehistön komentajana vastuussa tapahtumista, ja hän joutui muutamaksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen.

Erään version mukaan Surovikin olisi itse ampunut yhden kolmesta uhrista kuoliaaksi otsaan tähdätyllä laukauksella. Mitään ei pystytty kuitenkaan todistamaan, joten Surovikin vapautettiin syytteistä ja ylennettiin samalla majuriksi.

Moskovan kolmea kuolouhria ylistettiin pitkään demokratian puolustuksen marttyyreiksi, mutta Putinin aikana vallanpitäjien ja propagandan asenne heitä kohtaan on muuttunut. Sankari onkin nyt Surovikin.

- Surovikin on se upseeri, joka käskyn saatuaan hyppäsi epäröimättä panssarivaunuun ja heittäytyi suojelemaan maataan, Kremlin salaista Wagner-yksityisarmeijaa ylläpitävä liikemies Jevgeni Prigozhin ylisti vastikään.

Surovikinin menneisyys ja maine eivät ole siis viesti ainoastaan Ukrainalle, vaan myös Putinin vastustajille Venäjällä. Putin luottaa, että Surovikin tottelee nytkin käskyjä ja on valmis ampumaan vaikka omiaan.