Hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jolla rajoitettaisiin ministereiden siirtymistä yksityiselle sektorille. Ministerillä olisi karenssin aikana oikeus miniterin palkkiota vastaavaan korvaukseen.

Pääministeri Sanna Marin (vas.) ja työministeri Tuula Haatainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 12. lokakuuta 2022. Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle esityksen, jolla rajoitettaisiin ministereiden siirtymistä julkishallinnon ulkopuolisiin tehtäviin.

Lain nojalla ministerille voitaisiin asettaa enintään 12 kuukauden karenssi, mikäli hän voisi käyttää uudessa tehtävässään hyödyksi salassa pidettävää tietoa tai siirtyminen voisi johtaa ilmeiseen eturistiriitaan ja heikentää luottamusta hallitusvallan käyttöön.

Ministerillä olisi karenssin aikana oikeus ministerin palkkiota vastaavaan korvaukseen.

Oppositiosta nähtiin, että laki on tarpeellinen yleisen luottamuksen kannalta.

- Ettei synny epäilyksiä korruptiosta tai epäeettisestä toiminnasta, sanoi kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Päivi Räsänen.

Sen sijaan toivottiin, että laki voisi tulla voimaan jo tämän hallituskauden aikana, eikä vasta kesäkuussa 2023.

Oppositiosta huomautettiin myös, että OECD-maassa käytäntönä on ollut maksaa karenssiajalta ministereille nyt hallituksen esittämää maltillisempaa palkkaa.

Räsänen toivoikin, että valiokunnat harkitsisivat tarkkaan, onko ministereille todella tarve maksaa koko karenssiajalta täyttä palkkiota.

- Periaatteen tasolla tästä on merkittävää keskustella. Lain tavoite ei toteudu, jos laki johtaa valtion maksamiin sapattivuosiin, Räsänen sanoi.

Hän kysyi myös, voisiko entisen, karenssiin asetetun ministerin uusi työnantaja ottaa osavastuuta karenssiajan korvauksista.

Virkamieslakia muutettiin Suomessa hiljattain niin, että 12 kuukauden enimmäiskarenssi ulotettiin koskemaan myös ministerien valtiosihteereitä. Karenssiajalta maksettava korvaus on henkilön aiemman palkan suuruinen.

Muutos koskee myös valtiohallinnon ylimmässä johdossa ja Puolustusvoimien tietyissä ylemmän johdon tehtävissä työskenteleviä henkilöitä.

Lue lisää: Setä Arkadia: Kaatukoon vaikka hallitus - vuoden palkka voi juosta kuitenkin Marinin hallituksen politrukeille

Lue lisää: Valtiosihteerit ja muut ylimmät virkamiehet voivat jatkossa saada vuoden palkan irtisanoutumisen jälkeen - karenssin piteneminen voimaan ensi vuonna

Kansanedustaja Mari Rantanen (ps) toivoi, että karensseja kiristettäisiin myös ministerien esikunnassa työskentelevien erityisavustajien kohdalla.

- Jottei valtioneuvosto olisi jatkossa kuin Milttonin sivukonttori. Pyöröovi tuntuu valtioneuvostossa, erityisesti erityisavustajien osalta aikamoisena, Rantanen sanoi.

Samaan kiinnitti huomiota myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok), joka viittasi myös tuoreeseen uutiseen pääministeri Sanna Marinin (sd) erityisavustajan Niilo Toivosen siirtymisestä helmikuussa johtavaksi neuvonantajaksi vaikuttajaviestintäyritys Milttoniin.

- Vajaan vuoden hän on ollut tässä tehtävässä ja hänelle maksetaan karenssiaika tästä eteenpäin niin, että hän aloittaa konsulttina helmikuussa. Mitä hän tekee karenssiajan, jotta hukkaa kaiken tiedon, jonka hän on saanut pääministerin avustajana, Heinonen ihmetteli.

Heinonen toi myös esiin, että poliittisille avustajille maksetuista karenssikorvauksista on aiheutunut tällä hallituskaudella valtiolle yhteensä 625?498 euron kustannus.

Lue lisää: Poliittisille avustajille maksettu yli 50?000 euron karenssi­korvauksia - jopa viiden kuukauden palkka ilman työ­velvoitetta

Myös kokoomukselle muistutettiin, että sen riveistä on niin ikään lähtenyt viime hallituskaudella avustajia terveysyritysten leipiin.

- Nimenomaan sellaisiin tehtäviin, joissa tavoitteena on haalia julkisia terveyspalveluja ja lobata sen eteen, että niitä kunnissa yksityistettäisiin, sanoi kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas).

Heinonen kuvaili omassa puheenvuorossaan lakia "hyvesignaloinniksi", sillä se ei puuttuisi viime aikoina esillä olleisiin ex-pääministerien Paavo Lipposen (sd) ja Esko Ahon (kesk) kaltaisiin tapauksiin.

Lipponen toimi Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008-2022. Aho puolestaan rekrytoitiin Venäjän suurimman pankin hallitukseen vuonna 2016.

Lue lisää: Maria Ohisalo vaatii tilintekoa: "Kaksi Suomen entistä pääministeriä pestautui Kremlin kontrol­loimien yritysten palkkalistoille"

Lue lisää: Alexander Stubb syyttää joitakin Suomen poliitikkoja ja diplomaatteja Venäjän miellyttämisestä: "Älyllisesti epä­rehellistä"

Marin totesi kuitenkin omassa puheenvuorossaan, ettei kyseisen lain tarkoituksena olekaan estää ministerien siirtymistä uusiin tehtäviin.

Sen sijaan hän mainitsi entisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) tapauksen, jossa ministeri ilmoitti vuonna 2019 siirtyvänsä ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen.

Toinen Marinin esimerkki, johon nykylailla voitaisiin puuttua, oli elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen siirtyminen vuonna 2012 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi.

- Meillä on lähihistoriasta kaksi tapausta, joissa on noussut tämä kysymys erityisesti esille. Ne eivät ole näiden entisten pääministereiden tapauksista, jotka tässäkin nousivat esille, Marin sanoi.