Nato ei aio peruuttaa ensi viikon ydinaseharjoitusta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esiintyi mediatilaisuudessa tiistaina Brysselissä. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva

Naton puolustusministerit kokoontuvat keskiviikkona ja torstaina Brysselissä. Kokous osuu polttavaan ajankohtaan.

Ukrainan onnistuneiden vastahyökkäysten ja Kertshinsalmen sillan tuhon vuoksi turhautunut Venäjän johtaja Vladimir Putin murskaa ohjuksin Ukrainan siviili-infrastruktuuria ja siviilikohteita.

Sota on kiihtynyt, sen intensiteetti on kasvanut. Se ei enää ole jähmeää tykistötaistelua. Sotaan on tullut mukaan myös joukkotuhoaseiden käytön uhka - Putinin yritys kiristää Ukrainaa ja länttä ydinasein.

Lue lisää: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, mistä Venäjän iskut siviili­kohteisiin kertovat

Nato keskustelee Brysselissä muun muassa Ukrainan avustamisesta. Ukraina tarvitsee kipeästi lisää ilmapuolustusjärjestelmiä, jotta se voi yrittää suojautua terroristisilta iskuilta kaupunkeihinsa. Niitä Naton jäsenmaat pyrkivät nyt toimittamaan - viimeksi lupauksia kehittyneiden ohjusjärjestelmien luovuttamisesta antoivat Saksa ja Yhdysvallat.

Samaan aikaan Naton on varmistettava, että sen omat varastot riittävät liittokunnan perustehtävään - oman alueen puolustamiseen. Varastojen täydentämisestä ja tuotannon tehostamisesta on luvassa päätöksiä ministerikokouksessa, pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi mediatilaisuudessa Brysselissä tiistaina.

Kokouksessa ovat mukana Naton tarkkailijajäsenet Suomi ja Ruotsi. Puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist pääsevät ensimmäistä kertaa kaikkiin Naton pöytiin puolustusliiton päämajassa - paitsi yhteen. Ydinasepolitiikkaa suunnittelevan ryhmän eli NPG:n kokous (engl. Nuclear Planning Group) pysyy suljettuna tarkkailijajäseniltä.

NPG kokoontuu ydinaseuhittelun hetkellä.

Toistaiseksi kysymys on tosiaan pelkästä uhittelusta. Stoltenbergin mukaan Nato ei ole havainnut mitään muutoksia Venäjän ydinasejoukkojen toiminnassa tai ydinaseiden sijoittelussa. Nato pysyy valppaana ja tarkkailee Venäjää, pääsihteeri vakuutti.

Lue lisää: Sauli Niinistö Oslossa: "Lännen tehtävä ei ole tarjota Putinille ulos­pääsyä tilanteesta"

Samalla Nato valmistautuu ensi viikolla pidettävään Steadfast Noon -sotaharjoitukseen, jossa liittokunta harjoittelee ydinpelotteensa, niin sanottujen taktisten ydinaseiden, käyttöä.

Stoltenbergilta kysyttiin onko ihan okei, että Nato pitää ydinaseharjoituksen juuri nyt. Pääsihteeri oli taipumaton. Steadfast Noon on säännöllinen harjoitus, joka ei liity mitenkään Ukrainassa meneillään olevaan hyökkäyssotaan eikä Putinin uhkailuun.

- Lähettäisimme Venäjälle aivan väärän viestin, jos yhtäkkiä peruuttaisimme rutiininomaisen, pitkään suunnitellun harjoituksen Ukrainassa käytävän sodan vuoksi, Stoltenberg sanoi.

Harjoitukseen ottaa osaa 14 Nato-maata. Sitä ei Naton mukaan pidetä Ukrainan tai Venäjän lähialueilla.

Seuraavassa puolustusministerikokouksessa Suomikin ehkä pääsee NPG:n istuntoon, jos ja kun jäsenyyssopimuksen ratifiointiprosessi etenee vihdoin maaliin saakka. Liittyessään Natoon Suomi hyväksyy, että ydinaseet ovat keskeinen osa Naton pelotetta. Ydinsateenvarjon alle pääseminen on uutta ja outoa suomalaisille.

Venäjän hyökkäyssodan eskaloituminen on tuonut Natolle monenlaista pohdittavaa. Yksi keskeinen kysymys on se, mikä ylittää Naton punaisen linjan - puuttumiskynnyksen.

Tähän saakka Nato ja Yhdysvallat ovat olleet auringontarkkoja siitä, ettei Nato ole sodan osapuoli eikä sellaiseksi halua. Venäjä kuitenkin pitää Natoa osapuolena, ja Putinin retoriikka on hyvin uhkaavaa.

Tarkkoja julkisia vastauksia kysymyksiin puuttumiskynnyksestä ei Stoltenbergilta saa. Nato pitää Venäjää tarkoituksellisesti epävarmuudessa liittokunnan vastauksesta esimerkiksi mahdolliseen ydiniskuun Ukrainassa. Antaa Putinin arvailla!