Entinen pääministeri Alexander Stubb väittää Twitterissä, että jotkin Suomen poliitikot ja diplomaatit rakensivat koko uransa Venäjää miellyttämällä ja Natoa vastustamalla.

Stubbin mielestä pienten valtioiden tulisi aina etsiä turvaa kansainvälisistä instituutioista, kuten Natosta. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok) kirjoittaa Twitterissä pitävänsä häiritsevänä joidenkin Suomen poliitikkojen ja diplomaattien käyttäytymistä.

-?Minusta on aika häiritsevää, että jotkin Suomen poliitikot ja diplomaatit, jotka rakensivat koko uransa Venäjää miellyttämällä ja Natoa vastustamalla, yrittävät yhtäkkiä kuvata itseään transatlanttisten suhteiden mestareina, Stubb kirjoittaa.

-?Se on älyllisesti epärehellistä.

Stubb ei julkaisussaan nimeä niitä Suomen poliitikkoja ja diplomaatteja, joihin hän viittaa.

-?Monet heistä ovat John Mearsheimerin seuraajia. Risto E.J. Penttilän sanoin he halusivat leikkiä "pikku-Kissingereitä" suuren voimapoliitikan kylmässä maailmassa. Tämä epäonnistui isosti. Pienten valtioiden tulisi aina etsiä turvaa kansainvälisistä instituutioista, kuten Natosta, Stubb jatkaa.

John Mearsheimer on Chicagon yliopiston professori, joka väitti kesällä, että Venäjällä ei olisi ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin hyökätä Ukrainaan. Tämä johtui Merashimerin mielestä siitä, että Yhdysvallat ja Eurooppa ajoivat "aggressiivisella käytöksellään" Ukrainan, Georgian ja muut Itä-Euroopan maat kohti Natoa ja EU-jäsenyyttä.

Viime aikoina otsikoissa ovat olleet muun muassa Suomen entiset pääministerit Paavo Lipponen (sd) ja Esko Aho (kesk).

Ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr) vaati maanantaina tilintekoa, koska "kaksi Suomen entistä pääministeriä pestautui Kremlin kontrolloimien yritysten palkkalistoille ja lobbareiksi."

Lipponen toimi Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008-2022. Aho puolestaan rekrytoitiin Venäjän suurimman pankin hallitukseen vuonna 2016. Aho pidättäytyi työskentelystä Sberbankin hallituksessa vasta 24. helmikuuta alkaen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Suomessa päättäjät ovat Suomessa päättäjät ovat pitäneet Nord Stream -kaasuputkia taloudellisina hankkeina, joilla on ainoastaan ympäristöpoliittinen ulottuvuus. Näin ovat muun muassa ajatelleet presidentti Tarja Halonen ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk).

Vanhanen kommentoi maanantaina termiä "ympäristökysymys" sanomalla, että "meidän hallintojärjestelmässämme putkelle asetettavat ehdot liittyvät ympäristölainsäädäntöön."

Lue lisää: Maria Ohisalo vaatii tilintekoa: "Kaksi Suomen entistä pääministeriä pestautui Kremlin kontrol­loimien yritysten palkkalistoille"

Lue lisää: Vanhanen kertoo syyt, miksi Nord Streamista ei tehty poliittista päätöstä

Turvallisuuspoliittista ulottuvuutta Itämeren kaasuputkihankkeessa ei aiemmin ole nähnyt myöskään Alexander Stubb.

IS kertoi syyskuussa poliitikoista, jotka eivät nähneet Nord Streamissa mitään turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta linjasi vuonna 2007, että "Suomen osalta Nord Stream on ympäristökysymys". Itämeren kaasuputkihankkeesta käytiin ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa lokakuussa 2009.

Tuolloin ulkoministerinä toiminut Alexander Stubb tyrmäsi keskustelussa esille nousseet turvallisuushuolet sanomalla "meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys".