Antti Lindtman sanoo Sdp:n suhtautuvan mahdolliseen uuteen yhteisvelkaan hyvin varauksellisesti. Keskustan Eeva Kalli torjuu ajatuksen täysin.

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kerrotaan suhtautuvan aiempaa avoimemmin yhteisvelkaan Kuva: Lisi Niesner / Reuters

Euroopan talousmahti Saksa saattaa olla lämpenemässä EU:n yhteiselle velanotolle energiakriisin tuoman iskun pehmentämiseksi. Suomen hallituksessa ei ole sellaista tietoa, että Saksa olisi muuttanut kielteistä kantaansa EU:n uuteen yhteisvelkaan, kerrotaan pääministerin kabinetista STT:lle.

Uutistoimisto Bloomberg ja Politico ovat kertoneet lähteisiinsä nojaten, että Saksan liittokansleri Olaf Scholz suhtautuisi aiempaa avoimemmin yhteisvelkaan. Mediatietojen mukaan Scholzin ehtona on, että varoja jaettaisiin EU-maille lainoina, ei avustuksina.

Saksan hallituksen tiedottaja kuitenkin sanoi Reutersille, ettei Saksa näe tarvetta uudelle yhteisvelalle.

Saksa on katsonut Suomen lailla, että koronapandemiasta selviytymiseen tarkoitettu elpymispaketti oli ainutlaatuinen. Uuden yhteisvelan tukeminen olisi iso muutos Saksan linjassa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) kabinetista kerrotaan STT:lle, että tässä energiatilanteessa varmasti tarvitaan keinoja vauhdittaa energiainvestointeja ja siihen voidaan käyttää muun muassa jäljellä olevia lainoja elpymispaketista.

Myös muita jo aiemmin hyväksyttyjen välineiden kaltaisia malleja on tuotu keskusteluissa esille, kuten työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitettu niin sanottu SURE-takausväline ajalta ennen elpymispakettia.

Toistaiseksi pöydällä ei kuitenkaan ole mitään valmista esitystä.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoi lauantaina Ylellä, että Suomi ei tavoittele EU:lle uutta yhteistä velkaa. Hän kuitenkin lisäsi, että poikkeuksellisina aikoina on viisasta jättää EU:lle mahdollisuus toimia aina tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Suunnitelmat uudesta yhteisvelasta nousivat esille sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajan hyökkäyssodan Ukrainassa. Yhteisvelalla EU-maat voisivat kattaa kasvavia puolustus- ja energiamenoja.

STT kysyi muutamilta eduskuntaryhmien johtajilta, miten Suomen tulisi suhtautua mahdolliseen uuteen yhteisvelkaan.

Sdp:n eduskuntaryhmä suhtautuu ryhmänjohtaja Antti Lindtmanin mukaan ajatukseen hyvin varauksellisesti.

Lindtmanin mielestä pitää korostaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja hakea aitoja ratkaisuja energian hinnan nousun pysäyttämiseksi.

-?Energiakriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmailla on mahdollisuus hyödyntää jo nykyisen elpymispaketin puitteissa olemassa olevaa lainamuotoista rahoitusta, jota on edelleen käyttämättä noin 200 miljardia euroa.

Vasemmistoliiton Jussi Saramo arvioi, että SURE-välineen kaltaista mallia Suomi voisi harkita.

- Se ei sisältänyt tulonsiirtoja, vaan oli täysin lainapohjaista. Jos tällaisella mallilla hoidetaan, niin näkisin, että voidaan vähintäänkin harkita.

Keskustan Eeva Kalli torjuu ajatuksen yhteisvelasta täysin. Kallin mukaan keskusta katsoo, että taloudellista yhteisvastuuta ei pidä kasvattaa EU:ssa.

-?Edellytämme, että jokainen jäsenmaa vastaa itse omista veloistaan.

Vihreiden Atte Harjanne suhtautuisi asiaan pragmaattisesti.

- Pitää katsoa, mitkä haasteet meillä on ja miten ne taklataan EU:na mahdollisimman vaikuttavasti ja yhtenäisesti. Sitten katsotaan ne instrumentit sen mukaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra varoittelee, että jos hallitus ei torju aikomuksia yhteisvelasta heti kättelyssä, ne etenevät pian toteutukseen.

- Silloin kyseessä olisi kaikkien takinkääntöjen äiti.