Presidentti Lukashenka ilmoitti Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisjoukkojen perustamisesta maanantaina.

Aleksandr Lukashenka ei ole kyennyt myymään sotaa omalle kansalleen, Arkady Moshes näkee. Kuva: Reuters, Lehtikuva

Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenka tunnetaan suurille puheille persona isottelijana, mutta sokea tosiasioille hän ei suinkaan ole. Sen tähden Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Arkady Moshes ei usko Valko-Venäjän lähettävän jatkossakaan joukkoja Ukrainaan.

- Lukashenka ei tehnyt niin maaliskuussa, kun kaikki odottivat Venäjän voittavan. Miksi hän tekisi niin nyt? Moshes kysyy.

Maanantaina Lukashenka väitti Ukrainan suunnittelevan iskua Valko-Venäjälle ja ilmoitti muodostavansa Venäjän kanssa yhteiset joukot maan etelärajalle. Mosheksen mukaan enemmistö sotilaista aiotaan hankkia Venäjältä, mutta sittenkin järjestelyistä voi povata mutkikkaita.

Venäjällä kun sotilaista on pulaa jo nykyisillä rintamilla.

- Näyttäähän se hyvältä paperilla ja kartalla, että joukkoja voi asettaa Valko-Venäjälle ja marssittaa sieltä Kiovaan. Ongelma on, että juuri näin tehtiin helmi-maaliskuussa ja huonolla menestyksellä, Moshes sanoo.

- Ainoa ero on, että nyt Ukraina on paljon valmiimpi. He ovat aivan varmasti varautuneet hyökkäykseen Valko-Venäjältä. Todennäköisesti aluetta on miinoitettu ja suojattu muilla eri valmisteluilla.

Arkady Moshes Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä Helsinki Security Forum -turvallisuuskonferenssissa Helsingissä 30. syyskuuta 2022. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Lue lisää: Lukashenka: Valko-Venäjä ja Venäjä ottavat käyttöön yhteiset alueelliset joukot

Mistä Lukashenkan ilmoitus ja uhittelu sitten kielivät? Uutistoimisto Reuters kertoo hänen väittäneen, että Ukraina olisi suorastaan "repimässä" maata sotajalalle.

Lukashenka nimitti presidentti Volodymyr Zelenskyiä ja tämän liittolaisia "sekopäiksi" ja varoitti Ukrainaa kajoamasta metriinkään Valko-Venäjää. Hän visioi kostoa, johon nähden Kertshinsalmen sillan räjäytykset näyttäisivät "puistokävelyltä".

Moshes tulkitsee koko ulosannin viestinnälliseksi politikoinniksi. Kohderyhmiä hän näkee kolme.

- Se on viesti hänen omille kannattajilleen, että hän edelleen suojelee Valko-Venäjää. Se on viesti Vladimir Putinille, että hän tekee jotakin. Ja se on viesti lännelle, että hän on tärkeä. Hän pelailee kaikenlaisia pelejä. Valko-Venäjän ulkoministeri on useamman kerran sanonut, että Valko-Venäjä olisi valmis neuvottelemaan lännen kanssa. Hän näyttelee "hyvää kyttää", Lukashenka "pahaa kyttää".

Presidentit Lukashenko ja Putin tapasivat Sotshissa Venäjällä syyskuussa. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Kokonaan toinen ongelma on Valko-Venäjän armeijan taso. Se kattaa noin 60?000 sotilasta, mutta Mosheksen mukaan heistä suurin osa on varusmiehiä. Ammattisotilaita hän uskoo olevan noin kymmenes kaikista.

- He eivät olisi valmiita kohtaamaan taistelussa Ukrainan armeijaa, joka on tällä hetkellä paljon paremmin koulutettu ja valmistautunut. Jos he osallistuisivat sotaan, Ukraina löisi heidät todennäköisesti hyvin nopeasti ja se taas käynnistäisi Valko-Venäjän sisällä ketjureaktion.

Toisin sanoen sotaretkessä piilisi sisäpoliittinen riski. Lukashenka ei ole unohtanut vuoden 2020 protesteja, joiden jo uskottiin johtavan hallinnon luhistumiseen. Mosheksen mukaan propagandasta ja valtiollisista suhteista huolimatta kansaa Putinin missioon osallistuminen ei houkuttele alkuunkaan.

Asenneilmastosta on olemassa myös tutkimusdataa. Lontoossa sijaitsevan Chatham House -ajatushautomon heinäkuussa julkistaman kyselyn mukaan vain 5 prosenttia valkovenäläisistä halusi maan liittyvän sotaan Venäjän puolelle. Vähemmän kuin joka neljäs vastaaja kannatti sodassa Venäjää ja 43 prosenttia vastusti koko "sotilaallista erikoisoperaatiota".

- Putinia ja Lukashenkaa erottaa yksi asia. Putinilla on messiaaninen näkemys, jossa hän palauttaa joko Neuvostoliiton tai Venäjän keisarikunnan. Lukashenkalla tällaista kunnianhimoa ei ole, vertaa Moshes.

- Hän on kiinnostunut vain omasta valta-asemastaan. Jos hän haluaa säilyttää sen, hänen on noudatettava vanhaa yhteiskuntasopimusta. Se tarkoittaa rauhaa, vakautta ja edes minimaalista tyytyväisyyttä elämään.

Moshes huomauttaa, että kansainvälisten sopimusten valossa Valko-Venäjällä mikään ei ole muuttunut kevään jälkeen. YK:n määritelmän mukaan se täyttää hyökkäävän valtion tunnusmerkit tarjotessaan maaperänsä hyökkääjälle. Näin Valko-Venäjä on jo virallisesti sodan osapuoli.

Lue lisää: Lukashenka syyttää Ukrainaa provokaatioista rajalla - myönsi Valko-Venäjän osallisuuden konfliktiin

Lue lisää: Aljaksandr Lukashenka onnitteli Vladimir Putinia: "Pitkää ikää luotettavien ystävien ympäröimänä"

Lue lisää: Näin Putinin juhlapäivä sujui - Lukashenka antoi omalaatuisen lahjan