Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ennustaa Ukrainalle synkkää talvea.

Ilmari Käihkö arvioi Venäjän maanantaista iskua Kiovaan. Kuva: Gleb Garanich, Reuters / Seppo Solmela

Kiovassa maanantai valkeni autoja nielevin liekein ja mustan savun kohotessa kalpealle taivaalle. Harvalle jäi epäselväksi, keneltä terveiset olivat ja miksi. Ei ainakaan sotatieteiden dosentille ja Aleksanteri-instituutin vierailevalle tutkijalle Ilmari Käihkölle.

- Kyllähän tämän voi tulkita kostoiskuksi Kertshinsalmen sillan räjäytyksestä. Vladimir Putin mietti puolitoista vuorokautta reaktiotaan: syyttääkö Ukrainaa, länsimaita vai terroristeja. Kun hän eilen ilmoitti ukrainalaisten olevan vastuussa, merkitsi se että Venäjän on myös jollain tavalla vastattava, Käihkö sanoo Ilta-Sanomille.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli samoilla linjoilla. Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa näkevänsä Kiovan ohjusiskuissa merkkejä "eskalaatiosta" ja iskujen olevan "välitön reaktio Kertshinsalmen sillan räjäyttämiseen".

Sodassa heikosti menestyneellä Venäjällä oppositiopuolueet ja media ovat jo pidemmän aikaa vaatineet Kremliä ottamaan järeämmät keinot käyttöön ja hävittämään Ukrainan siviili-infrastruktuuria. Maanantain iskuissa Käihkö näkee viitteitä myös tästä kehityksestä.

- Venäjän nykyinen strategia painottaa yhä enemmän terroria Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan. Yksinkertaisesti siitä syystä, että Venäjän poliittiset tavoitteet ovat liian suuret suhteessa käytettävissä oleviin sotilaallisiin keinoihin. Sitten kostetaan ukrainalaisille siviileille.

Ilmari Käihkön mukaan Venäjän nykyinen strategia painottaa yhä enemmän terroria Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan. Kuva: Sergei Supinsky / Lehtikuva

Käihkön mukaan Venäjällä luultavasti elätellään toiveita, että iskuista kauhistuttuaan siviilit kääntyisivät sotaa vastaan ja painostaisivat valtiojohtoa luovuttamaan. Toiveajatteluksi hän uskoo sen toistaiseksi jäävänkin, koska muun muassa Butshassa keväällä paljastuneet raakuudet vain lisäsivät ukrainalaisten taistelutahtoa.

Ukrainan joukot räjäyttivät lauantaina sillan, joka yhdistää Krimin niemimaan ja Venäjän toisiinsa. Silta rakennettiin vuoden 2014 laittoman alueliitoksen jälkeen ja muodostui nopeasti sen symboliksi niin Kremlissä kuin laajemmin Venäjällä.

Lue lisää: Putinin kruunun­jalokivi vaurioitui mystisessä räjähdyksessä - tämä Kertshin­salmen sillan tapahtumista tiedetään nyt

Vaikka lännessä Ukrainan siirto keräsi kiitosta niin nokkeluudesta kuin rohkeudesta, oli sen riskialttius samalla ilmeistä. Miten tärkeä symbolinen voitto lopulta oli ja mikä oli sen hinta?

- Se on erittäin hyvä kysymys ja siihen on vaikea vastata. Varmasti Putin otti iskun myös henkilökohtaisesti. Silta on ollut konkreettinen osoitus, että Krim on osa Venäjää ja näin ajattelevat sekä Putin että varmasti suurin osa Krimin asukkaista. Kun silta tuhoutuu, myös linkki Venäjälle häviää, Käihkö pohtii.

- Ukraina on nyt vienyt sotaa Krimin niemimaalle ja nyt Venäjällä puhutaan, että noin sataan rajakylään on tehty iskuja. Kyllähän se siinä mielessä on riski, että se voi todella johtaa tilanteeseen, jossa Venäjä voisi esimerkiksi julistaa sodan Ukrainaa vastaan itsepuolustustarkoituksessa.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan ohjusiskut voi tulkita kostoksi Kertshinsalmen sillan räjäyttämisestä. Kuva: Seppo Kärki/IS

Toisaalta siltaiskulla oli myös konkreettista merkitystä. Nykytietojen valossa muun muassa koko rekkaliikenne on pysähdyksissä, mikä hidastaa olennaisesti Venäjän huolto- ja sotakaluston toimittamista Krimin halki Etelä-Ukrainan rintamille.

- Voi kysyä, mitä vaihtoehtoja Ukrainalla lopulta oli. Tilanne on lähtökohtaisesti huono heille. Ukraina on Venäjää paljon pienempi, heillä ei ole ydinaseita, heidän taloutensa on paljon heikompi ja kärsinyt paljon enemmän kuin Venäjän talous.

- Koko ajan Ukraina on altavastaajan asemassa. Mitä ikinä Ukraina sodan alkupuolella tekikin, Venäjä pystyi siihen reagoimaan. Tämä asetelma ei ole muuttunut millään tapaa.

Ukrainaan on ammuttu tämän aamun aikana 75 ohjusta. Kiovan iskuissa kuoli alustavien tietojen mukaan ainakin viisi ihmistä ja haavoittui 12. Kiovan lisäksi muissakin kaupungeissa kaukana etulinjasta on räjähdellyt: ainakin Dniprossa, Ternopilissä ja Lvivissä lähellä Puolan rajaa.

Käihkön mukaan Ukrainassa käydään edelleen niin sanottua kulutussotaa, jossa Venäjä luottaa vastapuolen uupumiseen. Talvesta hän ennustaa erityisen vaikeaa, sillä monilla tuhotuilla alueilla sähköt eivät toimi ja monet ovat menettäneet kotinsa. Samalla sotilaiden liikkuminen vaikeutuu ja rintamalinjojen heilahdukset vähenevät.

Dosentti arvioi, että Venäjä myös laskee tämän varaan ja toivoo sodan kääntyvän keväällä jälleen suopeammaksi. Siihen mennessä nyt mobilisoiduista reserviläisistä olisi koulutettu taisteluvalmista miesvoimaa uuteen hyökkäykseen.