Kertshinsalmen siltaisku nöyryyttää Vladimir Putinin Venäjää ja antaa Ukrainalle strategista etua. Sota kuitenkin jatkuu.

Kiovan keskustassa kansalaiset pysähtyivät ottamaan vahingoniloisen hilpeitä potretteja Kertshinsalmen palavaa siltaa esittävän kookkaan julisteen edustalle. Kuva: Vladyslav Musiienko / Stringer / Reuters

Venäjän presidentti Vladimir Putin koki viikonloppuna taas uuden nöyryyttävän tappion, kun Venäjältä Krimin niemimaalle johtava Kertshinsalmen silta räjähti osin käyttökelvottomaan kuntoon.

Lauantainen räjähdys romahdutti mereen kaksi sillan neljästä autokaistasta. Räjähdys sytytti tuleen myös sillan rautatietä edenneen polttoainejunan, joten myös rautatieyhteys Krimille on kärsinyt vaurioita.

Sillan räjäyttäjistä ei ole varmuutta, joskin asiantuntija-arvioiden mukaan kyse on mitä todennäköisimmin Ukrainan toteuttamasta iskusta.

Tekijöistä riippumatta siltaiskua voi perustellusti luonnehtia kirurgisen tarkaksi erikoisoperaatioksi, ilman lainausmerkkejä.

Iskulla on suuri symbolinen ja psykologinen merkitys Ukrainan eduksi ja Venäjän tappioksi, sillä silta on presidentti Putinin suuri ylpeyden aihe.

Silta pantiin rakenteille Putinin käskystä pian sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 kaapannut Ukrainalle kuuluvan Krimin ja liittänyt niemimaan laittomasti muka osaksi Venäjää.

Vuonna 2018 Putin vihki sillan käyttöön peräti kahdesti, ensin ajamalle sillan yli kuorma-autoletkan kärkikuormuria ja toistamiseen rautatiesiltaa ylittävän juhlajunan ohjaimissa.

Siltaisku oli kuin vahingoniloa ilkkunut tervehdys perjantaina 70-vuotisjuhliaan viettäneelle Putinille.

Ukrainalle ja ukrainalaisille siltaisku todennäköisesti antaa vahingonilon lisäksi voimia jatkaa maansa puolustamista ja ehkä lisää uskoa voittoonkin.

Mielialavaikutusten lisäksi siltaiskulla on melko varmasti suuri sotilaallinenkin merkitys, sillä silta on - tai on ainakin ollut - Venäjälle strategisesti tärkeä huoltoyhteys Venäjältä Krimille ja eteläisen Ukrainan sotatoimialueille.

Siltayhteyden osittaisenkin menetyksen jälkeen Venäjän tähänkin asti surkeaksi osoittautunut logistinen suorituskyky heikennee entisestään, joten menestymisen mahdollisuudet rintamallakin ennemmin heikkenevät kuin pysyvät edes ennallaan.

Tästä syystä siltaisku on Ukrainalle pelkkiä Putinille ilkkuvia terveisiä tärkeämpi välikohtaus.

Isku voi vahvistaa Ukrainan vastahyökkäyksen momentumia eli liikevoimaa sekä heikentämällä Venäjää että antamalla Ukrainan puolustajille lisäetua ja -voimia jatkaa Hersonin alueella menestynyttä vastahyökkäystään.

Yhden edes tärkeän sillan rikkominen ei kuitenkaan palauta Krimiä Ukrainan haltuun eikä se yksin ratkaise Hersonin alueen taisteluita saati varsinkaan koko sodan lopputulosta.

Ukrainan on siltaiskun jälkeenkin sinnikkäästi jaksettava sotia ja jatkettava vastahyökkäystään laillisille rajoilleen asti.

Meidän muiden on jaksettava jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan ja niin runsaalla tuella kuin on tarvis.