Vaikka eläkeikää on nostettu, Suomessa on vielä joukko työntekijöitä, jotka pääsevät eläkkeelle muita aiemmin ammatillisen eläkeiän ansiosta.

Ammatillinen eläkeikä koskee edelleen muun muassa joitakin opetus- ja hoiva-alan työntekijöitä ja poliiseja. Kuva: Colourbox, kuvankäsittely IS

Kunnissa ja valtiolla työskentelevillä voi olla ammatillinen eläkeikä, mutta edusta pääsee nauttimaan aiempaa harvempi. Kunta-alan, valtion ja kirkon työntekijöiden eläkevakuuttajan Kevan tietojen perusteella se koski viime vuoden lopulla hieman yli 5?100 työntekijää.

Heistä alle 4?000:lla eläkeikä on alle 63 vuotta. Suurin osa joukosta on opettajia, poliiseja tai hoitoalalla työskenteleviä.

Kevan viime vuoden lopun tilannetta kuvaavassa taulukossa on silti hieman yli 170 ammattinimikettä, jotka kuuluvat ammatillisen eläkeiän piiriin. Joukossa ovat myös työntekijät, jotka ovat jatkaneet töissä ammatillisen eläkeiän täytyttyä.

Vain noin 30 nimikkeen alla on vähintään 20 työntekijää ja noin 50 nimikkeen alla on vähintään kymmenen työntekijää. Useissa tehtävissä työskentelee enää vain yksittäisiä henkilöitä. Joukossa on esimerkiksi muurari, rappari, lentokoneasentaja, ylilääkäri ja toimistovahtimestari.

Henkilöt, joilla on ammatillinen eläkeikä, ovat aloittaneet työskentelyn julkisella sektorilla ennen heinäkuuta 1989. Tuolloin tietyissä ammateissa ja työtehtävissä vanhuuseläkeikä oli 53-62 vuotta, vaikka yleinen eläkeikä oli 63 vuotta.

Esimerkiksi erityisluokanopettaja saattoi päästä eläkkeelle 55-vuotiaana ja peruskoulun opettaja 60-vuotiaana. Miehistöön kuuluvan poliisin eläkeikä oli 58 vuotta.

Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta ammatillinen eläkeikä saattoi olla jopa kymmenen vuotta yleistä eläkeikää alempi.

Ammatillisista vanhuuseläkei'istä luovuttiin vuonna 1989, mutta kuntatyöntekijät, joita muutos koski, saivat halutessaan säilyttää eläkeikänsä ilmoittamalla tahdostaan Kevalle. Vastaavasti valtiolla työskentelevät ilmoittivat asiasta Valtiokonttoriin.

-?Ammatillisen eläkeiän valinnut säilyttää oikeuden ammatilliseen eläkeikään, mikäli palvelus jatkuu yhdenjaksoisena eläkeikään asti, kertoo Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen.

Yleistä eläkeikien nousua ammatillisen eläkeiänkään valinneet eivät ole pystyneet ohittamaan. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa myös heidän eläkeikäänsä korotettiin asteittain. Lopputulos riippuu siitä, milloin ikä täyttyy.

Esimerkiksi pitkän uran tehnyt opettaja, jonka ammatillinen eläkeikä olisi ollut alun perin 60 vuotta ja joka täyttää tänä vuonna tuon verran, pääseekin eläkkeelle vasta vuoden ja kolmen kuukauden kuluttua.

Rajapyykki loittonee kolmella kuukaudella vuodessa. Jos kyseisen opettajan ammatillinen eläkeikä täyttyisi vasta kahden vuoden kuluttua, lisäystä tulisi puoli vuotta enemmän. Eli hän pääsisi eläkkeelle 61 vuoden ja 9 kuukauden ikäisenä.

Korhonen huomauttaa, että ammatillinen eläkeikä ei nouse korkeammaksi kuin alin ikäluokan yleinen eläkeikä. Ehto on lisätty siksi, että alempi eläkeikä saattoi olla myös vaikka 63 ja puoli vuotta. Jos tuollaisen henkilön eläkeikä olisi täyttynyt vaikkapa viime vuonna, se olisi ollut ilman poikkeusta 64 ja puoli vuotta eli korkeampi kuin alin yleinen eläkeikä viime vuonna eläkkeellä jääneillä.

Poikkeuksena muista ovat sotilaat. He eläköityvät yleistä eläkeikää nuorempina, mutta heillä ei ole ammatillista eläkeikää, vaan sotilasvirkaan liittyvä vanhuuseläkeikä, jonka jälkeen palvelus päättyy.

Ammatilliset eläkeiät ovat peräisin noin 150 vuoden takaa.

-?Ainakin joidenkin ammattien fyysiset vaatimukset olivat aiemmin nykyistä paljon kovempia ja myös keskimääräiset eliniät olivat selvästi nykyistä matalampia, Korhonen sanoo.

Järjestelmä on hänen mukaansa lähtenyt ajatuksesta, että kaikilla tietyllä ammattinimikkeellä työskentelevillä olisi samanlainen tarve siirtyä eläkkeelle saman ikäisinä. Yksilöllisiä eroja ei otettu huomioon.

Palkansaajajärjestöillä on ollut keskeinen rooli eläketurvasta päätettäessä ja ne ovat aikanaan vaatineet uusia nimikkeitä alempien eläkeikien piiriin.

Korhonen arvioi, että alemmista eläkei'istä on muodostunut saavutettuja oikeuksia, eivätkä palkansaajajärjestöt ole olleet valmiita luopumaan niistä. Tehtävänimikkeitä ei ole suostuttu muuttamaan, vaikka työn luonne ja vaatimukset olisivat muuttuneet.

-?Myös julkisen sektorin eläkkeiden rahoitukseen liittyvät haasteet ovat nousseet merkittäväksi huoleksi vasta 1980-luvulta ja varsinkin 1990-luvulta alkaen.

Vaikka ammatilliset eläkeiät koskevat julkisen sektorin työpaikkoja, yrityksissäkin työskentelevät ovat saattaneet neuvotella itselleen eläke-edun.

Korhonen huomauttaa, että yksityiselläkin sektorilla on ollut alempia eläkeikiä vapaaehtoisena lisäetuna.

-?Kovin hyviä perusteita ammatilliselle eläkeikäjärjestelmälle ei ole löydettävissä. Sitä osoittanee sekin, että se on kumottu ja alemmista eläkei'istä on päästy jo suurelta osin eroon, hän lisää.

Lue lisää: Satoja euroja lisää kuukaudessa - katso tästä miten paljon työssä jatkaminen kasvattaa kuukausieläkettä

Eläkkeelle ei ole pakko jäädä eläkeiän koittaessa. Korhonen kertoo, että monet heistä, joilla on ammatillinen eläkeikä, pysyvät töissä pitkään rajapyykin ylittämisen jälkeen.

-?Joidenkin eläkeikä on täyttynyt jo ennen vuoden 2017 uudistusta, mutta he jatkavat edelleen töissä.

Nyt uraansa aloittelevan opettajan, poliisin tai sairaanhoitajan on turha haaveilla matalasta eläkeiästä.

-?Kukaan uusi ei tähän mukaan pääse. Kaikilla muilla on yleiset eläkeiät, Korhonen sanoo.