Miten suomalaiset nykyään syövät? Kurkistimme neljään keittiöön ja pyysimme kommentit ruokakulttuurin professorilta.
"Opiskeluaikoina piti katsoa aika tarkkaan, mitä ruoka maksaa. Nyt kun olen palkkatöissä, ostan vuohenjuustoa, jos sitä tekee mieli", Emma kertoo. Kuva: Mikko Nikkinen, Riina Peuhu, Susanna Kekkonen
Kun ajattelee suomalaista ruokaa, mieleen tulee ensimmäisenä. Niin mitä? Ruisleipää, karjalanpaistia ja lanttulaatikkoa?
Vai noutosushia, srirachalla maustettuja nuudeleita ja lihankorvikkeita? Miten suomalaiset ylipäätään syövät vuonna 2022?
Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom sen tietää. Hän sanoo, että suomalaisten ruokatavat ja -tottumukset ovat ilman muuta muuttuneet viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Radikaaleimmin muutos, vai peräti vallankumous, näkyy ruokakaupassa.
- Tuotevalikoima on kasvanut aivan räjähdysmäisesti. Kaupan hyllyillä näkyy hyvin myös se, että vaikka ravintoaineiden tasolla muutokset suomalaisten ruokavaliossa eivät ole suuria, niin siinä todella on eroa, missä muodossa ruoka tai juoma nautitaan.
Tällä Lindblom tarkoittaa esimerkiksi maitoa. Suomi on pitkään ollut maitomaa, ja maito oli pitkään myös aikuisten normaali ruokajuoma. Nyt maidon juominen aterian kanssa ei aikuisilla enää ole aikuisilla enää läheskään yhtä yleistä kuin aiemmin.
Kuva: Susanna Kekkonen, Riina Peuhu, Mikko Nikkinen
Sen sijaan maitoa nautitaan lukemattomissa muissa muodoissa, kuten jogurtteina, rahkoina, proteiinivälipaloina tai mifu-tuotesarjassa jopa lihankorvikkeina. Ja toki myös sellaisenaan: S-ryhmän kaupoissa kolme ostetuinta tuotetta ovat erilaisia maitoja. Erityisen paljon maitoa kuluu kahvissa, lasten ruokajuomana ja ruuanlaitossa.
-?Muutokset ovat aina hitaita, Lindblom sanoo.
-?Vaikka maidon juominen aikuisilla on vähentynyt, ei voi sanoa, etteikö se edelleen olisi yleisempää kuin monissa muissa maissa. Pikemminkin se ei enää ole ainoa valinta.
Muitakin merkkejä perinteisen ruokavalion muuttumisesta on näkyvissä. Esimerkiksi sianlihan ja perunan kulutus on laskenut, kauratuotteiden ja siipikarjan taas kovassa nousussa.
Kuva: Riina Peuhu
Aikaisemmin maantieteelliset erot näkyivät vahvasti suomalaisten ruokavalioissa itä-länsi-suunnassa. Idässä Venäjän vaikutus oli vahvempi, lännessä taas Ruotsin: siksi esimerkiksi Itä-Suomessa edelleen kerätään enemmän sieniä, ja Pohjanmaalla taas valmistetaan kotijuustoja. Nykyään merkittävin maantieteellinen jakolinja ruoka-Suomessa kulkee kaupunkien ja maaseudun välillä, sanoo Lindblom.
- Perinteiset, raskaammat ruoat ovat maaseudulla suuremmassa roolissa. Siellä kulutetaan enemmän myös lihaa. Kaupungeissa taas erityisesti koulutetut ja nuoret ikäluokat syövät enemmän kasviksia ja ovat kiinnostuneita eksoottisemmista ruuista.
Yksi merkittävä muutos suomalaisissa keittiöissä on myös tasa-arvon lisääntyminen. Aikaisemmin kokkaus oli hyvin selvästi naisten hommaa. Nykyään miehet osallistuvat enemmän.
- Miehet ovat viime vuosina ottaneet suuremman roolin myös ihan siinä arjen ruuanlaitossa. Eli kyse ei ole enää pelkästään jostain erikoistilanteissa grillaamisesta. Mutta kyllä naiset silti edelleen käyttävät ruuanlaittoon ja kaikkeen kotitaloustyöhön enemmän aikaa, professori muistuttaa.
Kuva: Susanna Kekkonen
Myönteistä kehitystä näkyy Lindblomin mukaan myös siinä, että valtaosa suomalaisista on viime aikoina lisännyt kasvisten syöntiä. Viimeisen 30 vuoden aikana syötyjen kasvisten osuus kasvoi suomalaisilla miehillä 12 prosentista 35 prosenttiin ja vastaavasti taas naisilla 18 prosentista 56 prosenttiin. Silti petrattavaa olisi vielä: toistaiseksi vain noin 20 prosenttia suomalaisista syö suositusten mukaisesti noin puoli kiloa kasviksia päivässä.
Mutta nyt on aika vilkaista, mitä lautasilta ihan oikeasti löytyy. Pyysimme neljän eri kotitalouden asukkaita kirjaamaan ylös viikon ajan päivän pääaterian, oli se sitten päivällinen tai lounas. Syömään!
Anna Munsterhjelm, 37 ja Alvar, 2. Asuvat Helsingin kantakaupungissa.
"Ennen Alvarin syntymää ruokarytmini oli muodostunut hyvin pragmaattiseksi ja säännölliseksi: tajusin jossain vaiheessa, että pelkällä energiajuomalla ja banaanilla ei jaksa, vaan ruokaa pitää arjessa saada säännöllisin väliajoin. Vapaa-ajalla olen kyllä aina tykännyt laittaa ruokaa. Minulla on tapana valmistaa kolmen ruokalajin sunnuntailounaita kavereille ja tehdä sukujuhlien ruuat.
Olen työskennellyt johtotehtävissä jo pitkään, mutta lapsen saamisen jälkeen ajankäyttö on muuttunut. Nyt kun pääsemme töistä ja päiväkodilta kotiin, niin ruokaa pitää olla pöydässä melkein saman tien. Minusta on tullut mestarillinen vartissa pöytään -tyyppisten annosten valmistaja. Käytän aika paljon erilaisia puolivalmisteita, kuten pakastevihanneksia ja maustettuja kaurakermoja. Syömme pääosin lapsen kanssa samaa ruokaa, vaikka tietysti Alvarille pitää olla vähäsuolaisempaa.
Olen sekasyöjä, mutta en ole vuosiin ostanut lihaa kotiin. Yritän muuttaa ruokavaliota vegaanipainotteiseksi. Ostan kaikki kermat ja sellaiset vegaaniversiona.
Tilaan välillä aterioita kotiin Woltilla ja myös ruokaa ruokakaupasta. Ruoka on selvästi suurin menoerä asumisen jälkeen. Luulen, että siihen menee kuussa ainakin 800 euroa.
Käymme vähintään kerran viikossa Alvarin kanssa myös ulkona syömässä. Haluan, että hän tottuu erilaisiin ruokailutapoihin. Kotona syömme usein myös jälkiruokaa. Se tapa minulle on tullut lapsen myötä. Haluan, että hän ei pidä makeita herkkuja minään erikoisena palkintona, vaan että ne voivat kuulua myös arkeen. Mutta eivät meidän jälkiruokamme ole mitään suklaakakkuja kultahileellä, vaan vaikkapa hedelmiä ja marjoja. Tavoitteeni on, että Alvarille muodostuisi pienestä pitäen terve ruokasuhde."
Maanantai: boltsi-kasvispyörykät kaurakermakastikkeella, perunamuusi, kurkkua ja tomaattia
Tiistai: Alvar: boltsi-pyörykät kaurakermakastikkeella ja perunamuusi. Anna: fetacouscoussalaatti, jälkiruokana molemmille mansikoita ja omenalohkoja
Keskiviikko: Alvar: Pasta Bolognese -Pilttiä, jälkiruoaksi omenalohkoja ja rusinoita
Anna: vege-gyozat Woltilla Mashiro-ravintolasta
Torstai, Anna & Alvar: kesäkeitto, juustoleipä
Perjantai, Anna & Alvar: kesäkeitto, jälkiruokana banaanipannaria ja mustikoita
Lauantai, Anna & Alvar: purjo-perunasosekeitto, jälkiruokana banaanipannaria ja mustikoita
Sunnuntai: päivällinen Blue Peter -ravintolassa
Alvar: lihapullia, perunamuusia, puolukoita
Anna: halloumisalaatti ja lapsen annoksen mummonkurkut
Emma Kasurinen, 24. Asuu Kielo-koiran kanssa Tampereella.
"Nuorempana minulla oli vaikea suhde ruokaan. Sairastin jonkin aikaa syömishäiriötä. Olen onneksi parantunut siitä, mutta tausta näkyy sillä lailla, että en enää halua millään lailla rajoittaa syömistäni. Olin aiemmin kasvissyöjä, mutta nykyään lautasellani on välillä myös lihaa tai kalaa. Pelkään, että jos kieltäisin itseltäni jotain ruokia, voisin alkaa taas oireilla. Sekin vaikuttaa, että rauta-arvoni ovat aika matalat.
Niitä on helpompi nostaa, kun ruokavaliossa on myös lihaa. Syön silti edelleen paljon kasvisruokia. Kasvissosekeitot ovat varmaan yleisin ruoka, mitä teen kotona. Ja kikherneitä on pakko olla aina kaapissa. Ne ovat minusta niin hyviä, että syön niitä välillä ihan sellaisenaan.
Valmistuin äskettäin sairaanhoitajaksi. Vuorotyön aikataulut vaikuttavat siihen, että joka päivä ei ole aikaa kokata. Tykkään laittaa ruokaa nimenomaan niin, että siihen saa rauhassa keskittyä. Siksi teen vapaapäivinä isomman satsin sapuskaa ja syön sitä sitten monta päivää putkeen. Työpaikallani on onneksi myös Subway. Sieltä voi hakea ruokaa, jos ei ole ehtinyt tehdä eväitä.
Opiskeluaikoina piti katsoa aika tarkkaan, mitä ruoka maksaa. Nyt kun olen palkkatöissä, ostan vuohenjuustoa, jos sitä tekee mieli. Välillä syön myös ulkona. Käyn yleensä kerran viikossa kaupassa ja ostan enemmän kerralla. Silloin rahaa ostoksiin menee 30-45 euroa. Lempiruokani on ehkä lohipasta ja inhokki siskonmakkarakeitto. Vaikka olen asunut Tampereella jo useamman vuoden, en tajua mustaamakkaraa."
Maanantai: tonnikalapasta
Tiistai: tonnikalapasta
Keskiviikko: kalapihvi, tankoparsaa ja parsakaalia
Torstai: kalkkunapatonki Subwaysta
Perjantai: vuohenjuustobroileria ravintola Plevnassa
Lauantai: kasvissosekeitto kikherneillä
Sunnuntai: grillausta kavereiden kanssa, makkaraa ja kasviksia
Anni Väliahde, 29 ja Joona Kulmala, 28. Asuvat Helsingissä.
Anni: "Olemme molemmat opettajia. Joonan koulussa lounas syödään usein jo puoli yhdeltätoista. Siksi Joona syö usein kaksi päivällistä - erityisesti niinä päivinä, kun hän urheilee. Se ei siis johdu siitä, että koulussa jäisi nälkä. Tämän päivän kouluruoka ei ainakaan Helsingissä vastaa niitä mielikuvia, mitä monilla on. Se on monipuolista eikä sisällä kumiperunoita.
Rakastamme molemmat ruokaa, ja käytämme siihen aikaa ja rahaa. Kokeilemme säännöllisesti uusia ravintoloita ja kokkaamme vaihtelevia juttuja myös kotona. Kerran teimme jopa lipeäkalaa. Se ei kyllä ollut kummankaan suosikki. Onneksi meille tuli seuraavana päivänä koira hoitoon.
Opetan koulussa myös kotitaloutta. Tämän päivän nuoret ovat tosi innokkaita tekemään ruokaa. Mitä eksoottisempaa, sen enemmän se heitä kiinnostaa. Perinneruuat ovat heille sitten vähän vaikeampia. Usein joku oppilas kysyy, että näin tämmöisen ruuan Tiktokissa, voidaanko tehdä tätä."
Joona: "Minä pääsen yleensä aikaisemmin töistä ja teen siksi arkena enemmän ruokaa. Anni sitten panostaa enemmän viikonloppuna. Lisäksi hän tekee hienoja aamiaisia, esimerkiksi tuorepuuroa. Jos minulla ei ole mitään erityistä ideaa, niin aika usein teen pastaa. Anni sitten yrittää vastapainoksi tehdä enemmän riisi- ja perunaruokia, uunijuureksia tai kiusauksia.
Hän myös enemmän miettii ruokavalion monipuolisuutta, että syödään tarpeeksi marjoja ja vihanneksia. Mutta me emme ole mitään terveysintoilijoita. Välillä syömme myös nachoplattereita.
Tilaamme ruokaa myös kotiin. Tavoite on, että niin tehtäisiin vain kerran viikossa. Kyllä se usein venyy kahteen tai kolmeen kertaan. Varmaan ruokaan menee realistisesti arvioituna noin 500 euroa kuukaudessa. Nyt ei tarvitse enää niin pihistellä, kun ollaan töissä."
Maanantai: itse tehtyä pizzaa ja punakaali-porkkanasalaattia, Joonalle lisäksi janssoninkiusausta
Tiistai: janssoninkiusausta ja lehtikaali-tomaattisalaattia
Keskiviikko: Annille Kampin Factory-ravintolan salaattipöytä, Joonalle janssoninkiusausta ja myöhemmin kebab calzone (kebab-pizzeriassa)
Torstai: Fafa's-ravintolan halloumipitat
Perjantai: parsa-lehtikaali-tortelliinisalaatti, Joonalle lisäksi porsaan pluma ja nasi goreng -valmisruoka
Lauantai: Annille parsa-lehtikaali-tortelliinisalaatti, Joonalle buffetruokaa Konstan Möljä -ravintolassa
Sunnuntai: seitikalakeitto
Lea ja Heikki Hirvonen, 65. Asuvat Lappeenrannassa.
Kuva: Mikko Nikkinen
Lea: "Meillä syödään nykyään vain yksi lämmin ateria päivässä, illansuussa sitten usein kello viiden tee ja pari voileipää. Joskus lämmitellään iltaisin edellisten aterioiden jämiä mikrossa, jos on isompi nälkä. Toista ateriaa ei enää tässä iässä ja elämäntilanteessa tarvitse, toista oli silloin, kun oli lapsia kotona! Nyt voi ruuan suhteen olla muutenkin paljon huolettomampi kuin silloin. Ei tarvitse olla niin viimeisen päälle.
Kyllä se ruuanvalmistus yleensä aina jää minulle. Heikki sitten laittaa astiat koneeseen. Paitsi kaalilaatikko on Heikin bravuuri, sen hän tekee alusta loppuun saakka.
Keittoja meillä syödään aika paljon, bataattikeittoa tai muuta kasvissosekeittoa. Ja munakas on sellainen tavallinen ruoka, siihen voi hyvin laittaa kaikki tähteet jääkaapista. Yritämme pyrkiä siihen, ettei hävikkiä tulisi. Sieniä ja marjoja meillä on pakastin täynnä. Ne kerätään mökin lähistöltä. Aika paljon me tehdään itse. Mutta emme eineksiäkään mitenkään paheksu. Juuri tänään oli vähän kiire, joten ruokana oli Saarioisten makaronilaatikkoa.
Aikaisemmin tuli syötyä enemmän ravintoloissa, mutta eläkkeellä kukkaro on vähän laihempi. Säästää sekä rahaa että mahaa, kun ei syö niin paljon ulkona. Mutta ResQ-aplikaatiolla me kyllä kytätään hyviä tarjouksia. Niitä sitten aina napataan mukaan, kun on sopiva tilanne.
Kesäisin olemme enimmäkseen mökillä. Siellä on kaasugrilli, mutta myös sähköt ja kiertoilmauuni. Siksi ruoka ei ole mitenkään kauhean erilaista kuin kaupungissa.
Päiväkahvilla pitää aina saada joku pieni herkku, vaikka keksi tai pieni nokare jäätelöä pakastimesta. Viikonloppuisin lapset ja lapsenlapset käyvät usein syömässä. Silloin ruokana on esimerkiksi uunilohta ja jälkiruokana mustikkapiirakkaa."
Maanantai: kaalilaatikkoa
Tiistai: vegaanista munakoiso- ja kesäkurpitsapaistosta
Keskiviikko: kanaparsarisotto noudettuna ravintola Anguksesta
ResQ-aplikaatiolla, lisäksi yksi valmis fetasalaatti Lidlistä
Torstai: tomaattista uunikalaa, keitettyjä perunoita ja porkkanaraastetta
Perjantai: tattirisottoa itse kerätyistä ja pakastetuista tateista
Lauantai: tyttären perhe ja ystäviä syömässä. Ruuaksi jauhelihalasagnea ja soijarouhelasagnea, jälkiruuaksi ystävän tekemää kakkua.
Sunnuntai: paistettuja kanafileitä, parsaa hollandaisekastikkeella, keitettyjä perunoita ja porkkanoita, kirsikkatomaatteja ja kurkkua.
Lue myös: Muistatko vielä nämä 12 arkiruokaa, jotka ovat lähes kadonneet suomalaisten lautasilta?
TetraSys Oy.