Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Suomella olisi ollut suunnitelma senkin varalle, että kaasuputket olisivat räjähtäneet Suomenlahdella.

Antti Kaikkonen kertoo, miten Venäjän uhkaan on varauduttu. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Reuters

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan puolustusvoimien saama keskeinen oppi Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta on se, että puolustuksen kehittäminen on ollut oikean suuntaista.

- Meillä on varauduttu siihen, että jos sotilaallinen konflikti tulisi, se saattaisi olla pitkäkestoinen, eikä se olisi pelkkää kyberiä ja hybridiä. Ukrainassa nähty sodankäynti on ollut pääasiassa hyvinkin perinteistä. Tykistöllä ja vaikkapa panssariaseilla on ollut iso rooli. Meillä puolustus on rakennettu siltä pohjalta, että se tällaista tilannetta varsin hyvin kestäisi.

Erilainen kyber- ja hybridivaikuttaminen sekä iskut infrastruktuuriin ovat sodankäynnin osia ja käytössä myös Ukrainassa.

Nordstream-kaasuputket räjäytettiin tarkasti Tanskan ja Ruotsin aluevesien ulkoreunamilla. Halutessaan Venäjä voisi aiheuttaa mittavia ongelmia katkaisemalla merenpohjassa kulkevia tietoliikennekaapeleita. Kaikkosen mukaa Suomi on varautunut tähänkin hyvin.

- Jos putki olisi Suomenlahdella räjähtänyt, niin kyllä meillä itseasiassa olisi ollut sitäkin varten suunnitelmat olemassa. Olemme varautuneet monenlaiseen. Se on ollut viisautta, ja pääsääntöisesti emme ole yhden kaasuputken, sähkölinjan tai tietoliikennekaapelin varassa. Erilaisia varajärjestelmiä on myös tämän tyyppiseen häirintään.

Nord Stream -putkesta vuoti kaasua 28. syyskuuta. Kuva: Kustbevakningen / Lehtikuva

Voisiko Venäjän seuraava siirto olla yrittää jonkinlaista sabotaasia tietoliikenne­kaapeleihin?

- Ne ovat potentiaalisia kohteita, jos tämän sorttista sabotaasia halutaan tehdä. Se, mikä veden alla menee, on vaikeasti valvottavaa. Senkin suhteen erilaista valvontaa on olemassa, mutta vaikea niitä on täysin suojassa pitää. Se on vain realiteetti.

Nordestream-kaasuputkien räjähdyksen jälkeen on pohdittu, voisiko Venäjän saada niistä tekosyyn ilmestyä Itämerelle valvomaan kaasuputkiaan. Venäjän uskotaan olleen räjähdysten takana, mutta todisteita siitä ei ole.

- Ei sitä tiedä, vaikka senkin vielä tulemme näkemään. Niitä menee meren pohjassa satoja kilometrejä. Kaikkien päällä oleminen lienee aika vaikeaa, mutta aika monenlaisiin skenaarioihin on varauduttu.

Jos Venäjä ilmestyisi vaikkapa Tanskan salmien läheisyyteen valvontatoimiin, tilanne muuttuisi entistä haastavammaksi länsimaille. Länsi avustaa monella tapaa Ukrainaa sodassa, mutta Naton keskeinen tavoite on ollut myös pitää huoli siitä, ettei sota läiky sieltä yli. Kaikkonen painottaa, että sen pitäisi olla myös hyvin vahvasti Venäjän intressi.

- Venäjällä ja Natolla on intressi siinä, että tästä ei tule niiden välistä konfliktia. Jos tämä menisi Venäjän ja Naton väliseksi sotimiseksi siitä ei jäisi kiveä kiven päälle. Sen luultavimmin kaikki ymmärtävät. Suomen kannattaa olla vakauttamassa tilannetta, mutta olemme tässä kokonaisuudessa aika pieni tekijä.

Kaikkonen ei pidä todennäköisenä, että Venäjän hyökkäyssota päättyisi Ukrainassa ainakaan tämän vuoden puolella, vaikka Ukraina on puskenut venäläisiä perääntymään ja se on tapahtunut monin paikoin sekasortoisesti.

- Ukraina on saavuttanut jonkun verran menestystä viime viikkojen aikana puolustus­taistelussaan. Oma arvioni on, että tässä vielä kestää pitkään, enkä usko, että rauhaa saadaan tämän vuoden puolella. Toki yllätyksiä voi aina tapahtua.

Ukrainalaissotilas tutki tuhoutunutta koulua Lymanin kaupungissa, josta venäläisjoukot joutuivat hiljattain perääntymään. Kuva: ZOHRA BENSEMRA / Reuters

Venäjä on liikekannallepanon myötä mobilisioimassa merkittävässä määrin joukkoja "erikoisoperaatioon". Niiden täyden toimintavalmiuden saavuttamiseen kuluu aikaa.

- Ison joukon kouluttaminen ja varustaminen on erittäin haastava ja vaikea tehtävä Venäjälle. Vaikea nähdä, että sinne kovin suuria massoja hyvin varustettuna ja koulutettuna olisi mahdollista saada nopeasti. Vähän pidemmän ajan kuluessa se voi olla mahdollista. Rintamalinjalla tapahtuu varmasti jonkin verran liikkumista suuntaan ja toiseen, mutta mikä lopputulos on, antaa odottaa itseään.

Venäjältä tihkuneiden tietojen valossa rintamalle näyttää suuntaavan kehnosti koulutettuja ja varusteltuja miehiä. Kritiikki sodanjohtoa kohtaan on tällä viikolla muuttunut kuuluvaksi.

Lue lisää: Kritiikki Putinia ja sota­menestystä kohtaan yltyy Venäjällä: "Katastrofi!"

Lue lisää: Hersonin nukke­vara­johtaja kohautti lausunnollaan: Vihjailee, että Sergei Shoigun pitäisi ampua itsensä

Kertovatko Venäjän laittomat alueliitokset ja liikekannallepano siitä, että Putinilla on paniikki päällä?

- Länsi ei Venäjän alueliitospyrkimyksiä hyväksy. Venäjä pyrkii niillä kääntämään sodan asetelmaa itselleen edullisemmaksi. Putin voi näin yrittää kotiyleisölleen perustella, että tässä hyökätäänkin Venäjää vastaan. Ei se tarina ainakaan lännessä läpi mene.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola katsoi Twitterissä, että Venäjältä pitäisi löytyä vallitsevassa rintamatilanteessa rohkeutta lopettaa sota. Kaikkonen ei siihen juuri edellytyksiä nyt näe. Ukraina ei sille kuuluvista alueista tule luopumaan ja Venäjä haluaa liittää ne itseensä.

- Venäjän tulevaa kehitystä on vaikea ennakoida, mutta vaikka sielläkin varmasti kansalaisrohkeutta on, Venäjän hallinnon asema on verrattain vahva. Media on sillä hallinnassa ja väkivaltakoneisto on hallinnon alaisuudessa. Maailmanhistorian ennustaminen on välillä vaikeaa, enkä minäkään oraakkeliksi pysty ryhtymään.

Antti Kaikkonen ei pidä todennäköisenä, että sota Ukrainassa päättyisi ainakaan tämän vuoden puolella. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kaikkonen sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Hän suoritti asepalveluksensa 1993-94 Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Tuusulan Hyrylässä. Tulenjohtajana hän kertoi, mihin ilmatorjunnan piti ampua.

Mitä ajattelette miehistä, jotka Ukrainassa suorittavat nyt tositoimissa tehtävää, johon olette koulutuksen saanut?

- He puolustavat urheasti isänmaata niin kuin pitääkin. Ukrainalaisten tahto puolustaa maataan on vahva. Meillä Suomessa on mitatustikin korkea maanpuolustustahto. Ja sillä muuten on merkitystä. Totta kai tarvitaan rautaa ja aseita, mutta myös tahtoa. Kaiken kaikkiaan on synkkää, että meillä on sota keskellä Eurooppaa.