Uuden tutkimuksen mukaan närästyslääkkeet eivät todennäköisesti ole yhteydessä kuolleisuuteen.

Protonipumpun estäjiä ei kuitenkaan pitäisi käyttää turhaan eikä tarpeettoman pitkään, koska niihin on liitetty esimerkiksi diabetesriski. Kuva: Colourbox

Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet on joissain tutkimuksissa yhdistetty suurentuneeseen kuoleman riskiin, mutta tuoreiden tulosten valossa yhteys on todennäköisesti johtunut potilaiden sairauksista, jotka aiheuttavat kuolemia.

Tulokset perustuvat 50?000 naisen ja 22?000 miehen keskimäärin 14-vuotiseen seurantaan.

Aluksi tulokset viittasivat siihen, että protonipumpun estäjiä käyttävät menehtyivät seurannan aikana muun muassa syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin muita osallistujia todennäköisemmin. Yhteys kuitenkin käytännössä katosi analyysissa, jossa suljettiin pois kuolemat, jotka tapahtuivat kuuden vuoden sisällä lääkityksen aloittamisesta.

Lääkityksen aloittamisen aikoihin sattuvista kuolemista monet johtuvat sairauksista, joiden oireiden hoidossa usein käytetään protonipumpun estäjiä. Jos näitä tapauksia ei rajata pois, kuolemien voidaan virheellisesti tulkita johtuvan protonipumpun estäjistä, tutkijat kirjoittavat.

Lopulta viitteitä löytyi vain siitä, että protonipumpun estäjiä käyttävät saattoivat menehtyä munuaistauteihin muita todennäköisemmin, mutta yhteys oli epävarma ja pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gastroenterology-lehdessä.

Aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjät on yhdistetty muun muassa suurentuneeseen diabeteksen ja dementian riskiin. Tämän vuoksi niitä ei pitäisi käyttää turhaan eikä tarpeettoman pitkään.