Kohu samoihin vastaanottokeskuksiin sijoitetuista ukrainalaisista ja venäläisistä turvapaikanhakijoista on vain yksi osa ongelmaa. He kaikki ovat paenneet kotoaan Vladimir Putinin takia, mutta Putin haluaa tuskin irrottaa otettaan heistä helpolla.

Joutsenon vastaanottokeskus on yksi paikoista, jonne on majoitettu sekä ukrainalaisia että venäläisiä turvapaikanhakijoita. Kuva: Ivan Bessedin / IS

Suomessa herättiin vastikään uuteen ongelmaan, joka syntyi presidentti Vladimir Putinin määräämän liikekannallepanon jälkeen. Kyse on siitä, voiko venäläisiä turvapaikanhakijoita majoittaa edes tilapäisesti samoihin vastaanottokeskuksiin ukrainalaisten kanssa.

Suomeen on tullut jo tuhansia venäläisiä miehiä, jotka eivät halua joutua sotimaan Ukrainaan. Vain murto-osa heistä on pyytänyt suojelua, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.

Vaikka Suomi ei ota enää vastaan venäläisiä turisteja, turvapaikkaa voi yhä pyytää, etenkin jos omistaa jo valmiiksi Schengen-viisumin tullakseen sillä Venäjän rajatarkastuksen läpi itärajalle.

Ennestään Suomessa on kymmeniätuhansia ukrainalaisia, jotka ovat joutuneet pakolaisiksi Putinin ja Venäjän sotarikollisarmeijan takia.

Ukrainan Suomen-suurlähetystö ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ovat esittäneet jo huolensa näiden kahden kansanryhmän sijoittamisesta samoihin vastaanottokeskuksiin.

- Venäjältä paenneiden miesten sijoittaminen Ukrainasta paenneiden naisten ja lasten läheisyyteen muodostaa merkittävän uhan jälkimmäisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, yhdistys muistutti lauantaina.

Maahanmuuttovirasto reagoi nopeasti ja lupasi ryhtyä korjaamaan tilannetta. Vastaanottokeskuksista on tullut samaan aikaan rauhoittavaa viestiä, että mitään konflikteja ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.

Lue lisää: Ukrainalaiset ja venäläiset kertovat, millaista on yhteis­elo Joutsenon vastaanotto­keskuksessa

Lue lisää: Venäläisten ja ukrainalaisten sijoittaminen samoihin vastaan­otto­keskuksiin kuohuttaa - Migri sanoo seuraavansa tilannetta

Suomen ei pidä silti olla sinisilmäinen tässäkään. Putinin hallinnon toimintatavat on tiedostettava ja niistä on puhuttava ääneen.

Olisi suorastaan ihme, jos turvallisuuspalvelut FSB ja GRU eivät olisi yrittäneet ujuttaa sekä ukrainalaisten että venäläisten joukkoon omia tiedonantajiaan. Suomen yhteiskunnan horjuttaminen turvapaikanhakijoiden keskinäisiä välejä tahallaan kiristämällä on sekin mahdollista.

Venäjää houkuttaa pakolaisten vakoilu. Putinia kiinnostaa paenneiden henkilöllisyys ja mahdollisuus kohdistaa heihin Kremlin etuja ajavaa informaatiovaikuttamista.

Niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa, Putinia henkensä edestä paenneet ihmiset eivät ole Kremlin silmissä suinkaan menetettyjä tapauksia. Taitavalla psykologisella vaikuttamisella heistä voidaan silti pyrkiä tekemään osa Putinille kuuliaista "venäläistä maailmaa".

Hyökkäyssodan uhreina ukrainalaiset ansaitsevat mahdollisuuden valita, haluavatko he asua vastaanottokeskuksessa, jossa ei ole venäläisiä turvapaikanhakijoita. Samantyyppisiä jännitteitä voi nousta esille myös päiväkodeissa, kouluissa, kielikursseilla ja työpaikoilla, ja niihin on kehitettävä omat ratkaisunsa.

Monet ukrainalaiset ja venäläiset ovat silti yhä valmiita olemaan toistensa kanssa tekemisissä. Suomen pitää olla tukena siinäkin - jotta kumpikin osapuoli voisi nähdä jälleen toisessaan ihmisen.