Suomen asettamat viisumirajoitukset ovat johtaneet jo nyt satoihin käännytyksiin kaakkoisrajalla. Käännytyspäätös voi tarkoittaa venäläisille turisteille tuntien odottelua rajanylitysasemalla. Onnekkaimmat löytävät kyydin takaisin kotiin liftaamalla.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on tapahtunut muutos liikennemäärissä uusien viisumirajoitusten myötä. Kuva: Ivan Bessedin

Nuijamaa

30-vuotias Eli seisoo Nuijamaan raja-asemalla ja tuijottaa tarkastukseen jonottavia autoja. Autot suuntaavat Suomesta Venäjälle, ja Eli toivoo, että jossakin niistä olisi tilaa. Nuoren miehen on palattava takaisin Moskovaan, sillä pääsy Suomeen on evätty.

- Minne haluat mennä? mies kysyy venäjäksi mustasta Volkswagenistaan.

Kaksikko juttelee hetken. Pian käy ilmi, ettei miehen autossa ole tilaa.

Pelikehityksen parissa työskentelevän Elin suunnitelmana oli matkustaa lauantaina Moskovasta Helsingin kautta Sveitsiin sukulaisten luokse. Mies kertoo lukeneensa Suomen asettamista tuoreista viisumirajoituksista venäläisille turisteille. Kaikki yksityiskohdat eivät kuitenkaan olleet selvillä.

Suomeen voi edelleen matkustaa Venäjältä esimerkiksi perhesyistä. Perheenjäseniksi määritellään tässä yhteydessä henkilöt lapsista isovanhempiin. Uusien rajoituksien mukaan perheenjäsenillä ei kuitenkaan ole kauttakulkulupaa muihin Schengen-maihin.

- Tiesin, että venäläiset turistit eivät enää pääse Suomeen, mutta luulin, että matka perheen luokse sallitaan. En tiennyt tarkemmin, mikä tässä tapauksessa lasketaan perheeksi.

Kymmenien metrien pituinen autojono odotti vuoroaan rajatarkistukseen Nuijamaan rajanylityspaikalla lauantaina. Autot ovat matkalla Suomesta Venäjälle. Kuva: Ivan Bessedin

Eli ei ole ainut, jolle uudet säännöt ovat epäselvät. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla käännytettiin lauantaina 170 henkilöä takaisin Venäjälle. Sama kohtalo koski perjantaina 235 henkilöä.

- Reaktiot vaihtelevat. Osa on selvästi tietoinen ja varautunut siihen, että näin saattaa käydä. Jotkut ovat olleet pettyneitä, mutta mitään hankalia tilanteita ei ole syntynyt, Nuijamaan rajantarkastusaseman päällikkö Ilkka Tuomikko kommentoi lauantaina.

Pääsyn epääminen ja käännyttäminen eivät tapahdu hetkessä. Prosessiin liittyy paperityötä, jossa menee aikansa.

Eli on odottanut asemalla jo kaksi tuntia, mutta ei vaikuta kovinkaan turhautuneelta. Mies käyttää odotteluajan hyväkseen ja yrittää metsästää kyytiä takaisin kotiin. Bussi, jolla hän saapui rajalle, on jatkanut jo matkaa kohti Helsinkiä.

Matkaa Nuijamaalta Pietariin on autolla rapiat kaksi tuntia. Junamatka Pietarista Moskovaan voi kestää yli kahdeksan tuntia. Nopeammalla ja kalliimmalla junalla matkan voi taittaa kolmessa ja puolessa tunnissa.

- Kotiinpaluu on minun vastuullani, ei kenenkään muun. Ymmärrän, että se ei ole Suomen viranomaisten ongelma.

Rajanylitysmäärät ovat rauhoittuneet lokakuun alussa huomattavasti viikon takaisista ruuhkamääristä. Kuva: Ivan Bessedin

Eli toivoo, että vierailu sukulaisten luokse Sveitsiin onnistuisi tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Vaihtoehtoja ei ole paljoa, sillä kaupallisia lentoja on vain vähän ja menoliput pois Venäjältä ovat olleet kysyttyjä viime aikoina.

- Kulkuneuvot ovat loppuunmyytyjä ja hinnat hurjia, Eli kuvailee.

Miehen mukaan hinnat nousivat pilviin sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Elin mukaan tavalliset bussiliput pois Venäjältä voivat maksaa satoja euroja ja lennot vielä huomattavasti enemmän.

- Joillekin ihmisille se on vapauden hinta.

Nuijamaan rajanylityspaikalla varauduttiin viisumirajoitusten myötä myös ruuhkiin. Jonot ovat pysyneet kuitenkin pääasiassa maltillisena. Kuva: Ivan Bessedin

Kuva: Ivan Bessedin

Kansainvälisten raporttien mukaan ainakin 200?000 venäläistä on paennut maasta Putinin julistuksen jälkeen. Eli on yksi heistä, jonka postilaatikkoon saattaa kilahtaa kutsukirje palvelukseen astumisesta.

Elin mukaan hänellä on sairaus, jonka vuoksi hän ei ole palvellut armeijassa. Viranomaisten mukaan hänen kaltaisensa tapaukset jätetään liikekannallepanon ulkopuolelle. Asiasta on kuitenkin liikkeellä ristiriitaista tietoa.

- Olemme saaneet virallisen lausunnon siitä, että kaltaiseni ihmiset eivät joudu mobilisoitavaksi, mutta on olemassa tapauksia, joissa juuri tällaiset miehet ovat saaneet kirjeen.

Miten Eli reagoisi, jos kirje kilahtaisi postiluukusta kotiin?

- Repisin sen heti, mies vastaa välittömästi.

Elin mukaan kutsukirje on annettava vastaanottajalle henkilökohtaisesti. Lain mukaan henkilö ei ole siis velvoitettu saapumaan kutsuntatoimistolle, jos kutsua ei vastaanota itse.

Mies on pohtinut mielessään tapoja, joilla kirjeen vastaanottamisen voisi välttää.

- Voisin esimerkiksi muuttaa asuntoon, joka ei ole virallinen osoitteeni. Tai ylittää rajan ennen kuin kirje tulee.

Tuore julistus osittaisesta liikekannallepanosta on vain yksi monista toimista, joiden myötä tavallisten venäläisten elämä on muuttunut. Elin työ pelikehityksessä on kansainvälistä, ja sekin on vaikeutunut huomattavasti Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Suomen tuoreet viisumirajoitukset herättävät miehessä ristiriitaisia ajatuksia.

- On ihmisiä, joihin sanktioita pitäisi kohdentaa ja sitten on ihmisiä, jotka eivät ole osa tätä konfliktia. Näkisin mieluummin, että heitä autettaisiin. On monia, jotka haluavat paeta tätä konfliktia Venäjältä, eivätkä halua liittyä armeijaan.

Pian valkoinen pakettiauto kurvaa tarkastuspisteelle. Ulos nousee nainen, joka viittoo Elin suuntaan. Lyhyen keskustelun jälkeen Eli nostaa reppunsa selkään ja lähtee seuraamaan naista.

- Saatan ehkä päästä tässä kyydissä takaisin, mies toteaa helpottuneena.

Myöhemmin lauantai-iltana Eli päivittää tilannettaan sähköpostitse. Mies on päässyt valkoisessa pakettiautossa Pietarin lentokentälle saakka. Uusi lippu Geneveen on löytynyt ja matka Sveitsiin Istanbulin kautta lentäen on alkamaisillaan. Hintaa lennoilla on 2?000 euroa, mutta Eli ei jaksa murehtia asiaa

- Tämä on vapauden hinta, hän toistaa viestissään.

Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta maahan saapui lauantaina 1. lokakuuta yhteensä 1?115 venäjän kansalaista. Kuva: Ivan Bessedin