Toisten kilot eivät ole tämän kolumnin pointti. Joka aamu voi valita, ihasteleeko ratikan ikkunasta syksyn upeaa ruskaa vai etsiikö maailmasta epäkohtia, kirjoittaa Suvi Kerttula.

Vuosia sitten olin ystävän kanssa ulkomailla.

Osallistuimme seminaariin, jonka aihetta en enää muista. Sen sijaan muistan, mitä ajattelin ruokajonossa.

Lounastauolla jonotimme muiden kanssa buffetpöytään, jossa oli tarjolla salaatteja ja piirakoita. Moni santsasi, niin minäkin.

"Huomasitko, että kaikki ylipainoiset ottivat lisää", sanoin myöhemmin kahden kesken hoikalle ystävälle. Hän hämmästyi kommenttiani, ehkä jopa nolostui. Syystäkin.

"Kummalliseen asiaan sä kiinnität huomiota", hän sanoi.

Niinpä. Mutta siihen oli syy. Ennen matkaa lääkäri oli huomauttanut ylipainostani. Lääkäri oli kehottanut seuraamaan ruokalassa, kuinka paljon ihmiset ottavat ruokaa lautaselle. Hoikat ottavat hänen mukaansa vähän, pulskat paljon.

Itse voi vaikuttaa siihen, miten paljon ruokaa lautaselleen lappaa, oli lääkärin viesti.

Ylipainoiseksi tullaan yleensä syömällä liikaa.

Toisten kilot eivät ole tämän kolumnin pointti.

On paljastavaa, mihin ihminen kiinnittää huomiota. Se kertoo paljon hänestä itsestään.

Kyttäsin toisten syömisiä, koska ruoka oli itselleni ongelma.

Minkä näkökulman sinä otit tänään? Joka aamu voi valita, ihasteleeko ratikan ikkunasta syksyn upeaa ruskaa vai etsiikö maailmasta epäkohtia. Jotain mikä on pielessä.

Huomaako heti jonkun nyrpeän naaman ja alkaa pohtia sitä. Vai kiinnittääkö huomiota lapsen aurinkoiseen hymyyn.

Meitä on moneen junaan. Tällä viikolla laulaja Diandra muisteli Ilta-Sanomien TV-lehdessä palautetta, joka on jäänyt mieleen Ylen Elämäni biisi -ohjelmasta parhaiten.

Laulaessaan Diandra ei käytä mikkiständiä, koska tykkää liikkua. Kun laulaa, pitää olla tukeva asento, että saa henkeä, hän kertoi.

"Ihmiset kirjoittavat, että miksi Diandra laulaa niin, että hänellä on jalat liian levällään. Tällaiseenko ihmiset kiinnittävät huomiota?" Diandra ihmetteli.

Hän ei kuitenkaan anna palautteen vaikuttaa esitykseensä.

Kiinnitämme yleensä huomiota siihen, mikä on meille tärkeää. Maanviljelijä ja puistotäti miettivät enemmän päivän säätä kuin sellainen toimistotyöntekijä, joka ei harrasta ulkoilua.

Elämäni biisi -ohjelman uskollisena katsojana en ollut huomannut, että Diandra laulaa jalat levällään. Sen sijaan olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten upeasti hän laulaa ja hyvin monenlaisia biisejä.

Saattaa olla, etteivät palautteen antajat tarkoittaneet pahaa. Jalat levällään seisominen tunnetaan ns. isännän asentona. Itsevarmuuden merkkinä.

Enää en kiinnitä huomiota ruokalassa siihen, kuinka paljon toiset ottavat ruokaa. Annoskokoja seuraamalla tajusin, että ruokamäärillä on merkitystä.

Opin läksyni ja laihduin. Se oli myös lääkärin tavoite.

Sillä on tosiaan merkitystä, mihin kiinnittää huomiota.