Venäläisten verirahojen synnyttämä taakka on painavampi kuin pelaajat ja heidän neuvonantajansa luulevat, kirjoittaa Juha Kanerva.

Kuva Suomen ja Venäjän välisestä ottelusta Karjala-turnauksessa 2018. Kuva: Sami Kero

Kun Neuvostoliitto palasi toisen maailmansodan jälkeen urheilukentille, kommunistisen maan urheilijat otettiin lännessä avosylin vastaan. Moskovan Dinamon jalkapallojoukkueen kiertue Englannissa vuonna 1945 oli huikea yleisömenestys. Sodan voittajavaltiot syleilivät toisiaan niin kentällä kuin kabineteissa.

Muutamaa vuotta myöhemmin tilanne oli toinen, kun rautaesirippu laskeutui Itä- ja Länsi-Euroopan väliin ja siirryttiin kylmän sodan aikakauteen.

Vladimir Putinin Venäjää voidaan pitää Neuvostoliiton perillisenä monessa mielessä. Urheilun saralla hän on huomattavasti kiihkeämpi kuin ihailemansa diktaattori Josif Stalin. Jälkimmäinen keksi urheilun pr-arvon vasta valtakautensa loppumetreillä, mutta Putin on korostanut alusta lähtien urheilun merkitystä nyky-Venäjän suuruuden peruspilarina.

Entinen judoka on viihtynyt urheilutapahtumissa ja nauttinut siitä, kun maailman urheilujohtajat ovat syöneet hänen kädestään. Venäläisten öljy- ja kaasumiljardeilla on pyöritetty kansainvälisiä urheilujärjestöjä ja tuettu eurooppalaisia palloiluseuroja.

Helmikuussa tähän tuli stoppi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Silti itänaapurin urheiluviskaalit ovat saaneet pääosin jatkaa kansainvälisissä urheilujärjestöissä. Vaikka Kansainvälinen olympiakomitea sulki Venäjän ja Valko-Venäjän järjestön ulkopuolelle, se ei heittänyt järjestön venäläisjäseniä pihalle. Lajiliitot ovat seuranneet KOK:n linjausta, eivätkä ole erottaneet venäläisiä hallintoelimistään.

Toki KOK on maailmanlaajuinen järjestö, eikä Euroopan nukkekoti. Eikä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole ainoa käynnissä oleva sota. Siitä huolimatta KOK:n viime viikkoinen ilmoitus hätkähdytti. Järjestö kertoi miettivänsä, millä ehdoilla venäläiset urheilijat voisivat palata mukaan kilpailutoimintaan.

Vielä pidemmälle meni Pohjois-Amerikan jääkiekkosarjan NHL:n varatoimitusjohtaja Bill Daly, jonka mukaan venäläispelaajat halutaan mukaan talvella 2024 pelattavaan Maailmancupiin. NHL oli jo viime kaudella leväperäinen venäläiskiekkoilijoiden suhteen ja antoi näiden pelata kauden loppuun, vaikka pommit putoilivat Ukrainassa.

Lue lisää: NHL suunnittelee World Cupia - päästetäänkö venäläiset mukaan? "Haluaisimme heidät"

Vastaavasti monet länsimaalaiset urheilijat pysyivät Venäjällä sodasta huolimatta. Heidän joukossaan suomalaisia jääkiekkoilijoita. Moskovassa kotiottelunsa pelanneen naisten jääkiekkojoukkueen Red Kunlunin hyökkääjä Michelle Karvinen perusteli elokuussa Ylen haastattelussa jäämistään.

-?Kukaan meistä ei voinut hyvin siellä. Kukaan meistä ei ollut Venäjän puolella. Jälkikäteen katsottuna minusta tuntuu, että emme tienneet paremmasta vaihtoehdosta. Me emme saaneet mitään uutisia, tai tietoa siitä, mitä olisimme voineet tehdä.

Michelle Karvinen vauhdissa kesän 2022 MM-turnauksessa. Kuva: Kimmo Penttinen

Karvisen kommentti kuulostaa meriselitykseltä tai sitten Moskovan tiedonvälitys oli keväällä tsaarin kuriirin varassa.

Sota on jatkunut seitsemän kuukautta, eikä Venäjä ole osoittanut minkäänlaista katumusta Ukrainaan kohdistamistaan raakuuksista. Siitä huolimatta osa maailman urheiluväestä on valmis toivottamaan roistovaltion atleetit mukaan kilpailutoimintaan.

Eikä unohdeta heitä, jotka lähtevät omasta tahdostaan urheilemaan venäläisseuroihin. Näiden joukossa on myös suomalaisia, kuten jääkiekkoilija Teemu Pulkkinen, lentopalloilija Lauri Kerminen ja jääpalloilija Tuomas Määttä. Kolmikko saa palveluksistaan varmasti kelpo korvauksen, mutta he eivät välttämättä tajua, millaisen koplauksen he tekevät. Venäläisten verirahojen synnyttämä taakka on painavampi kuin pelaajat ja heidän neuvonantajansa luulevat.

Onneksi vielä löytyy tahoja, jotka uskaltavat sanoa venäläisille njet, njet. Norja ilmoitti juuri jäävänsä pois Kansainvälisen voimisteluliiton kongressista, koska Venäjän ja Valko-Venäjän edustajat ovat mukana. Jääpallon puolella Suomen, Ruotsin ja USA:n kansalliset liitot ovat vaatineet Kansainvälistä jääpalloliittoa (FIB) pitkään johtanutta venäläistä Boris Skrynnikiä eroamaan.

Skrynnik on Putinin tukijoita, mikä on käynyt ilmi myös jääpallon MM-kisojen yhteydessä. Kun kisoja on pelattu Venäjällä, ottelupaikan viereisen kerrostalon seinässä on komeillut kaksi valtavaa kuvaa, jotka muistuttavat muinaista Stalin-kulttia. Jättilakanoissa esiintyivät Venäjän itsevaltiaat: Putin ja isä Kirill.

Jos Skrynnik lähtee, FIB jää ilman venäläisten sponsorirahoja ja kansainvälistä kilpailutoimintaa on pakko supistaa. Se on mitätön hinta, kun liitto vapautuu venäläisistä kahleistaan ja pystyy jatkamaan lajin kehittämistä moraalisesti uskottavasti.