Ilta Sanoma

Sota on asia, johon Venäjällä suhtaudutaan pelokkaasti. Sellaista tullaan tuskin lähiaikoinakaan julistamaan, eikä välttämättä tarvitsekaan, arvioi Ilmari Käihkö.

Ilta-Sanomat tapasi torstaina Vaalimaan rajanylitysasemalla venäläismiehen, joka kertoi maassa liikkuvasta huhusta. Venäjällä miehen mukaan pelätään nyt kahta päivämäärää.

Näistä päivämääristä ensimmäinen on 27. syyskuuta, jolloin Ukrainassa Venäjä-mielisten separatistien hallinnoimilla alueilla päättyy "kansanäänestys" alueiden liittämisestä Venäjään. Näihin alueisiin kuuluvat Donetsk, Luhansk, Zaporizzja ja Herson. Todennäköisesti äänestystä kaavailtiin myös Harkovaan, mutta sen Ukraina kerkesi estämään.

Seuraava pelätty päivämäärä on 28. syyskuuta, jolloin osa venäläisistä arvelee maan presidentin Vladimir Putinin julistavan sodan ja täyden liikekannallepanon, syynä Venäjään kuuluvien uusien alueiden puolustaminen.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö pitää sodanjulistusta hyvin epätodennäköisenä. Siihen on syynsä, miksi Putin on vältellyt sodan julistamista ja kutsunut sotaa Ukrainassa "erikoisoperaatioksi".

- Sota ei lähtökohtaisesti ole Venäjällä suosittu. Siellä toinen maailmansota on semmoinen kauhu, jota ei haluta toistaa, Käihkö selittää.

Tällä hetkellä Putinin eilen julistama osittainen liikekannallepano todennäköisesti riittää Venäjälle. Venäjän armeijalla ei ole välttämättä edes kapasiteettia suurempien massojen liikkeelle saantiin kerralla.

- (Venäjän puolustusministeri) Sergei Shoigu sanoi itsekin, että voi olla, että näitä mobilisointeja tehdään useissa eri aalloissa eikä kerralla.

Venäjällä halutaan vältellä sota-termin käyttämistä viimeiseen asti, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Venäjällä halutaan vältellä sota-termin käyttämistä viimeiseen asti, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Kuva: Seppo Kärki/IS

Vaalipäivät sen sijaan ovat tärkeitä sodan poliittisen dynamiikan kannalta. Ukraina ei tule hyväksymään vaalien tulosta, eikä myöskään länsimaat. Samaan aikaan puheet Venäjällä todennäköisesti kovenevat entisestään.

Tilanne sisältää Käihkön mukaan kuitenkin lukuisia omituisuuksia.

- Venäjä järjestää kansanäänestyksen alueella, jota he eivät hallitse. Eiväthän he tällä hetkellä hallitse mitään näistä alueista täysin, hän muistuttaa.

Tuloillaan olevien, näennäisten kansanäänestyksien tulokset ovat Käihkön mukaan jo selvillä. Kun äänestysten jälkeen alueet julistetaan osaksi Venäjää, ei se välttämättä johda sodanjulistukseen, mutta se heittää lisää bensaa liekkeihin.

Käihkö nostaa esiin Venäjän ydinasedoktriinin, jonka mukaan maa voi käyttää ydinasetta, jos Venäjää kohtaa eksistentiaalinen uhka. Kun Ukrainalta vallatut alueet on liitetty osaksi Venäjää, lasketaan Ukrainan sotatoimet näillä alueilla hyökkäyksiksi Venäjälle.

- Tämä teoriassa voisi riittää, että siinä vaiheessa ydinase voisi olla käytössä, Käihkö sanoo.

- Siinä on tietysti hirveä kynnys, että voidaanko näin tehdä, hän kuitenkin rauhoittelee.

Kun alueet on julistettu osaksi Venäjää, voidaan sinne viedä myös varusmiehiä, näin varusmiehet saataisiin mukaan sotaan. Alueilla todennäköisesti pakkovärvättäisiin myös paikallisia osaksi Venäjän armeijaa.

Näistä asioista johtuen Käihkö näkee, että sodanjulistus olisi tarpeeton teko. Täydestä liikekannallepanosta olisi sotatieteiden dosentin näkemyksen mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä

- En tiedä, mikä hyöty siinä olisi. Nyt on muita keinoja tehdä tätä käyttämättä sitä sota-sanaa.

Ilta Sanoma
vendredi 23 septembre 2022 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.