Ilta Sanoma

Ilveksen huippukiekkoilija Santeri Virtanen oli juuri uransa huipulla, kun nousukiito pysähtyi sydänlihastulehdukseen. Siitä alkoi noin puolitoista vuotta kestänyt painajainen.

Ilveksen Santeri Virtanen joutui sairauskierteeseen, joka imaisi hänet pohjalle.

Ilveksen Santeri Virtanen joutui sairauskierteeseen, joka imaisi hänet pohjalle. Kuva: Kalle Parkkinen

Santeri Virtanen oli viime kevättalvella niin huonossa kunnossa, että hänen oli pakko pysähtyä kesken kävelylenkin makaamaan selälleen lumihankeen.

Hän tiesi olevansa fyysisesti heikko ja oli päättänyt kävellä vain ihan lyhyen matkan.

Silti realiteetit yllättivät. 40 minuutin aikana hän oli jaksanut edetä vain alle kilometrin. Sitten seinä iski totaalisesti vastaan.

- En kerta kaikkiaan pystynyt liikkumaan eteenpäin, Virtanen muistelee Ilta-Sanomille.

Virtasta kotona odottanut tyttöystävä huolestui valtavasti, kun masennusoireistakin kärsinyttä poikaystävää ei alkanut näkyä takaisin. Virtasen puhelimesta oli loppunut akku, eikä hän voinut ilmoittaa itsestään. Tyttöystävä alkoi pelätä pahinta.

- Tyttöystäväni oli soitellut vanhempani läpi, etten vain ole tehnyt itselleni mitään, Virtanen kertoi kyynelsilmin äskettäin julkaistussa C Moren insertissä.

Pitkän sairauskierteen uuvuttamana Virtanen oli ajautunut fyysisesti ja henkisesti niin pohjalle, että hän ei meinannut aamuisin jaksaa nousta edes ylös sängystä.

Hän oli hukassa. Kahden sydänlihastulehduksen, sairaalajakson ja pelaamattomuuden kurittamana Virtanen ei tuntenut enää itseään huippu-urheilijaksi, jonka varaan hänen koko identiteettinsä oli rakentunut.

- Pahimmillaan - valitettavasti - tunsin itseni täysin arvottomaksi, Virtanen sanoo nyt, noin puoli vuotta akuuteimpien masennusoireiden jälkeen.

Santeri Virtanen on Nuorten Leijonien maailmanmestari vuodelta 2019. Hän on pelannut myös miesten maajoukkueessa.

Santeri Virtanen on Nuorten Leijonien maailmanmestari vuodelta 2019. Hän on pelannut myös miesten maajoukkueessa. Kuva: Jonathan Hayward

Kiekkolupauksen painajainen alkoi paradoksaalisesti juuri silloin, kun hän oli nuoren uransa huipulla ja kiitämässä eteenpäin.

Virtanen pelasi vakuuttavaa läpimurtokautta ja sai helmikuussa 2021 kutsun Leijoniin Ruotsin EHT-turnaukseen.

Tuon surullisenkuuluisan turnauksen tuliaisina suurin osa Leijonien pelaajista sai koronatartunnan, myös Virtanen.

- Minulla oli jo Ruotsissa hieman rintakipuja ja outo olo. Jälkikäteen ajateltuna juuri sellaisia oireita, joita sydänsairauksissa voi olla, Virtanen muistelee.

- Korona itsessään ei ollut minulle kovin vaikea, mutta jälkeenpäin olemme pohtineet, että sydänlihastulehdus alkoi heti. Ei siis jälkioireena kuten yleensä käy.

Virtasella ei todettu sydänlihastulehdusta vielä tuolloin, eikä hän tiennyt sellaisesta kärsivänsä.

Hän lepäsi koronaeristyksen ajan, alkoi voida paremmin, siirtyi maaliskuun alussa SaiPasta Ilvekseen ja palasi kaukaloon.

- Yhden treeniviikon ja yhden pelin jälkeen minulle tuli niin huono olo, että tilaani piti tutkia tarkemmin.

Heikentyneen terveydentilansa takia Virtanen pystyi pelaamaan koko kevätkaudella Ilveksessä vain tuon yhden ottelun, 9. maaliskuuta KooKoota vastaan.

- Pääsiäisen aikoihin sain virallisen diagnoosin sydänlihastulehduksesta. Olin tuolloin jo paranemaan päin.

Jo ensimmäinen koronakoettelemus sydänlihastulehduksineen oli Virtaselle valtava takaisku, sillä se katkaisi hetkeksi hänen lupaavan nousukiitonsa kohti SM-liigan eliittiä ja maajoukkuepelejä.

- Se oli iso pettymys, kun kevään MM-leiri jäi väliin. Takaraivossa oli kuitenkin koko ajan positiivinen ajatus, että seuraava kausi tulee jo pian. Olin ottanut pelaajana isoja askeleita eteenpäin. Siksi pettymys oli helpompi käsitellä.

Syksyllä kaikki näytti taas hyvältä. Virtanen pelasi hyvin ja kuului jopa Ilveksen kapteenistoon vain 22-vuotiaana.

Santeri Virtanen tunnetaan tunnollisena pelaajana. Hän pohtii olleensa nuorena jopa liian tunnollinen ja menneensä jokaisen taklauksen alle. Siksi hän kärsi paljon loukkaantumisista.

Santeri Virtanen tunnetaan tunnollisena pelaajana. Hän pohtii olleensa nuorena jopa liian tunnollinen ja menneensä jokaisen taklauksen alle. Siksi hän kärsi paljon loukkaantumisista. Kuva: Mika Kanerva

Tammikuussa 2022 painajainen toistui - tällä kertaa entistä pahempana.

- Sen hetkisten suositusten mukaisesti minulle annettiin kolmas koronarokote. Jo samana iltana tunsin, että nyt jokin on päin hemmettiä.

Virtanen huilasi ja oli sivussa Ilveksen vahvuudesta noin viikon. Olo parani levolla, ja hän palasi harjoituksiin.

Virtanen pelasi Vaasassa Sportia vastaan 26. tammikuuta. Tuo ottelu jäi hänen viimeisekseen kaudella 2021-2022.

Virtasella todettiin toinen sydänlihastulehdus, mahdollisesti rokotteen sivuoireena.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on seurannut koronarokotteiden ja sydänlihastulehdusten yhteyttä nuorilla miehillä. Riski on todettu pieneksi, eikä Virtanenkaan kritisoi koronarokotteita tai halua asettaa niitä huonoon valoon.

- Yksi ihminen voi saada rokotteesta sivuoireita, mutta samaan aikaan rokote voi pelastaa jonkun toisen ihmisen hengen, Virtanen sanoo.

Virtasen toinen sydänlihastulehdus oli ensimmäistä vakavampi.

- Olin erittäin, erittäin sairas.

Virtasen terveys valahti niin heikoksi, että hän joutui sairaalahoitoon sydänosastolle. Kokemus oli ahdistava ja pelottava.

- En haluaisi kenenkään joutuvan sydänosastolle. En varsinkaan kaksikymppisen, mutta en myöskään niiden 70-80-vuotiaiden ihmisten, joiden kanssa olin siellä.

On inhimillistä, että sydänongelmat ja -kivut huolestuttavat ja aiheuttavat ahdistusta. Ihminen alkaa ylitarkkailla tuntemuksiaan ja pelätä, että jotain on lopullisesti vialla.

- Koin kuolemanpelkoakin, vaikka olin sairaalassa varmuuden vuoksi eikä hengenvaaraa ollut.

Sairaalassa Virtanen ei uskaltanut ruveta nukkumaan. Hän mietti, heräisikö enää.

- Minulla oli koko ajan niin paha olo, enkä jaksanut oikeastaan edes kävellä, hän muistelee.

Akuutin vaiheen jälkeen Virtanen toipui riittävään kuntoon päästäkseen sairaalasta kotiin. Silti hän oli yhä voimaton toipilas.

Kotona tuska hänen sisällään alkoi kasvaa.

Ilves oli valmistautumassa pudotuspeleihin hulppeassa Nokia-areenassa kiekkobuumin keskellä, mutta joukkueen ytimeen kuulunut Virtanen makasi kotona sängyssään kykenemättömänä tekemään mitään fyysistä.

Se oli kaikkea muuta kuin mitä Virtanen oli keväältä odottanut. Tulevaisuus alkoi ahdistaa.

- En saanut tehdä mitään, en käydä edes kävelemässä. Koko elämäni meni uusiksi, jouduin etsimään identiteettiäni. Mietin, että mitä sitten teen, jos en voi enää pelata jääkiekkoa? Merkitsenkö enää mitään, kun en olekaan se työyhteisöni iloinen ja aina positiivinen kaveri? Kaiken maailman kysymykset pyörivät koko ajan päässäni, Virtanen kertoo.

- Pahimmillaan minun oli vaikeaa edes nousta sängystä. Olin yleisesti masentunut, pettynyt ja surullinen.

Samaan aikaan Virtasen henkisen romahduksen kanssa hänen tyttöystävänsä, taitoluistelija Jenni Saarinen valmistautui uransa tärkeimpiin kilpailuihin, Pekingin olympialaisiin.

Jenni Saarinen edusti Suomea Pekingin olympialaisissa. Hän sijoittui 25:nneksi.

Jenni Saarinen edusti Suomea Pekingin olympialaisissa. Hän sijoittui 25:nneksi. Kuva: JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

Kontrasti kotona oli valtava: pariskunnan toinen puolisko taistelee päästäkseen edes elämänsyrjään kiinni, kun kumppani taas tavoittelee suurimpia unelmiaan.

- Totta kai se oli vaikeaa. Nopeasti osasin kuitenkin ajatella, ettei se ole minulta pois, että Jennillä menee hyvin. Aloin pohtia, miten voisin parhaiten auttaa häntä valmistautumaan olympialaisiin, Virtanen sanoo.

Virtanen laittoi Saariselle ruokaa ja auttoi arkisissa asioissa, jotta tämä pystyi keskittymään täysipainoisesti harjoitteluun ja palautumiseen.

Näin Virtanen tunsi itsensä tärkeäksi ja hyödylliseksi edes jollain elämän osa-alueella. Se oli täsmälääkettä akuuttiin merkityksettömyyden tunteeseen.

- Jennin auttaminen antoi minulle energiaa kirjaimellisesti päästä sängystä ylös, hän sanoo.

Samalla Virtasta kuitenkin raastoi se, että hän oli aiheuttanut läheisilleen huolta.

Pahimmillaan, lumipenkkaan keskeytyneen kävelylenkin aikana, Saarinen oli pelännyt Virtasella olevan jopa itsetuhoisia ajatuksia.

- En mielestäni missään vaiheessa ollut niin huonossa kunnossa, että olisin ajatellut mitään niin pahaa. Mutta olenhan minä huonossa jamassa ollut, kun läheiset ovat joutuneet olemaan noin huolissaan, Virtanen sanoo.

Santeri Virtanen on toipunut sydänlihastulehduksista ja masennusoireistaan. Hän nauttii elämästä ja jääkiekosta.

Santeri Virtanen on toipunut sydänlihastulehduksista ja masennusoireistaan. Hän nauttii elämästä ja jääkiekosta. Kuva: Kalle Parkkinen

Avopuolison olympiaunelman tukeminen ja keskustelut urheilupsykologi Tuomas Grönmanin kanssa auttoivat Virtasen akuuteimman masennus- ja ahdistusjakson yli, mutta hänen minäkuvansa oli yhä täysin sirpaleina.

Nyt Virtanen jo vähän naurahtelee kertoessaan, miten normaalien asioiden avulla hänen ahdistuksensa alkoi helpottaa.

- Teimme lomareissun Etelä-Saksaan. Sen aikana oivalsin, että jos yhdellä elämän osa-alueella eli jääkiekossa menee todella huonosti, niin samaan aikaan voin toteuttaa erilaisia unelmia, jotka olin jo ehtinyt kadottaa itsestäni eläessäni vuosien ajan vain ja ainoastaan kiekkoputkessa.

Kun Ilves pelasi tärkeitä pelejä Tampereella, Virtanen sai uutta energiaa jalkapallon katsomisesta.

- Olen pienestä pitäen ollut jäätävä Bayern Münchenin fani, ja keväällä pääsin ensimmäistä kertaa ikinä katsomaan Bayernin peliä paikan päälle. Pääsin myös käymään Alpeilla.

- Enhän minä missään lomilla ole käynyt, kun olen aina kauden jälkeen vain miettinyt kesätreenejä. Reissu Saksaan oli keino hahmottaa, että olen muutakin kuin pelkkä jääkiekkoilija ja että minulla on muitakin kiinnostuksen kohteita.

Kipinä Virtasen sisällä syttyi, kun hän alkoi hahmotella tulevaisuutensa suuntaviivoja.

- Aloin pikkuhiljaa muistaa, että olen nauttinut muistakin asioista ennen kuin jääkiekko vei kaiken huomioni. Olen aina ollut hyvä koulussa ja kiinnostunut esimerkiksi historiasta, ulkopolitiikasta, kirjoista ja saksan kielestä, Virtanen luettelee.

Huomaamattaan Virtanen alkoi jo 22-vuotiaana hekumoida sitä, mitä kaikkea hän voisi uransa jälkeen tehdä.

- Olemme jo Jennin kanssa päättäneet, että urani jälkeen otamme pienen hengähdystauon, muutamme Etelä-Saksaan tai Itävaltaan ja käymme Alpit läpi. Tarkoitus on päästä sellaisen tilanteeseen, että suurin murhe on se, minkä leivoksen syömme kahvilassa tai minkä rinteen huipulta laskemme seuraavaksi alas, hän tunnelmoi.

Virtanen toivoo pääsevänsä opiskelemaan valtiotieteitä jo kiekkouransa aikana ja työllistyvänsä uransa jälkeen tehtävään, jossa pääsee toteuttamaan kilpailuviettiään.

Mutta siihen on vielä aikaa. Jos terveys sallii, Virtasella on vielä monta pelivuotta jäljellä.

- Sehän tässä naurattaakin, että minulla on jo hemmetin paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle, mutta vilkaisu passiin paljastaa, että olen vasta 23-vuotias. Jos hyvin käy, niin miksi en voisi pelata vielä monta vuotta hyvällä tasolla?

- Enää jääkiekko ei kuitenkaan merkkaa minulle niin paljon. Se voi kuulostaa hullulta, mutta uskon sen olevan vahvuus uralleni. Ehkä onnistumiset kaukalossa eivät tunnu enää niin hyviltä ja pettymykset suurilta, mutta se on varmasti vain hyvä asia, Virtanen pohtii.

Santeri Virtanen kiittää Ilvestä siitä, miten ammattimaisesti hänen terveyteensä on suhtauduttu.

Santeri Virtanen kiittää Ilvestä siitä, miten ammattimaisesti hänen terveyteensä on suhtauduttu. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Kaksi sydänlihastulehdusta, sairaalajakso ja masentuneisuus. Siinä olisi yhdelle nuorelle miehelle koettelemuksia jo riittävästi, mutta kesän kynnyksellä Virtanen sai taas huonoja uutisia: nyt hän oli sairastunut koronaan toisen kerran.

- Olin ehtinyt toukokuun alussa tehdä muutaman hölkkälenkin, mutta sitten sain koronan. Sikäli minulla oli ollut hyvä tuuri, että noita paria lenkkiä lukuun ottamatta kropassa ei ollut lainkaan kuormaa, olin ollut täyslevossa. Olin kipeä, mutta se meni melko nopeasti ohi. Uutta sydämeen liittyvää riskiä ei tullut, Virtanen huokaisee.

Kesäkuussa Virtanen säikähti taas. Hän teki pyörätestin, jossa mitattiin maksimaalista rasitusta. Silloin häneltä paljastui rytmihäiriöitä.

Sydäntä tutkittiin taas. Vasta elokuun puolivälissä todettiin, että Virtanen voi palata kaukaloon.

- Rytmihäiriöt ovat inhottavan tuntuisia mutta eivät estä pelaamistani.

Nyt Virtanen on toipunut vastoinkäymisistään. Hän on positiivinen ja säteilee elämäniloa.

- Elämä ja jääkiekko eivät ole koskaan ennen maistuneet näin hyvältä, hän sanoo.

Virtanen saa taas toteuttaa suurinta intohimoaan, mutta täyttä 60 pelin runkosarjaa hän ei pelaa. Esimerkiksi SM-liigan avausviikolla lääkärit totesivat, että kolmesta Ilveksen ottelusta Virtasen on hyvä huilata yksi, jottei rasitus kasva yhtäkkiä liian suureksi.

Virtanen on kertonut vaikeuksistaan avoimen rehellisesti ja ollut osaltaan edesauttamassa jääkiekon keskustelukulttuurin murrosta. Siitä Virtanen on saanut paljon kiitosta, mikä on hämmästyttänyt häntä itseään.

- Minä en ole elänyt sitä aikaa, kun kiekkoilijat olivat muka jäätävän kovia jätkiä eivätkä näyttäneet tunteitaan. Eikä minulle ole jääkiekon parissa tullut ikinä sellaista fiilistä, että en saisi olla oma itseni ja puhua asioista. Olen aina yrittänyt olla rehti ja aito, joten miksi ihmeessä en kertoisi näitä asioita?

Ilta Sanoma
jeudi 22 septembre 2022 13:29:00 Categories: Ilta Sanoma SM-liiga

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.