Ilta Sanoma

Venäjän miehittämiltä alueilta kesäleireille lähteneet lapset jäivät jumiin, kun Ukraina vapautti heidän kotipaikkakuntansa.

Kuva: Seppo Kärki / IS

Kozatsha Lopan, Ukraina

Kahdeksanvuotias Polina Hlahola nousi 28. elokuuta bussiin, joka vei hänet Venäjän miehittämästä Kozatsha Lopanin kylästä Pohjois-Ukrainassa rajan yli Venäjälle. Hänen oli tarkoitus osallistua kesäleirille Mustanmeren rannalla.

Sen jälkeen Polinan vanhemmat Tatjana ja Jura Hlahola eivät ole saaneet tyttäreensä yhteyttä.

Ukraina valtasi Kozatsha Lopanin takaisin 12. syyskuuta. Polinan olisi pitänyt palata leiriltä tämän viikon tiistaina. Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole mitään liikennettä, eivätkä Hlaholat tiedä miten saada tyttärensä takaisin kotiin.

Samassa tilanteessa ovat nyt sadat lapsensa leirille lähettäneet perheet Harkovan alueen vapautetuissa kylissä ja kaupungeissa. Kozatsha Lopanista leirille osallistui 13 lasta, iältään 8-15 vuotta.

- Emme tajunneet silloin, että näin voi käydä, Tatjana Hlahola sanoo.

Jura ja Tatjana Hlahola puhuivat tyttärelleen viimeksi 28. elokuuta, kun tämä nousi Venäjälle menevään bussiin.

Jura ja Tatjana Hlahola puhuivat tyttärelleen viimeksi 28. elokuuta, kun tämä nousi Venäjälle menevään bussiin. Kuva: Seppo Kärki/IS

Kun venäläiset miehittäjät mainostivat elokuussa lasten kesäleiriä Mustanmeren rannikolla, Jura ja Tatjana Hlahola ajattelivat sen olevan hyvästä Polinalle.

Vain muutaman kilometrin päässä Venäjän rajalta sijaitseva Kozatsha Lopan oli ollut venäläisten miehittämä sodan alkupäivistä asti. Koulut olivat olleet koko ajan suljettuna, tykit jylisivät ympärillä jatkuvasti ja Polinan kaikki leikkitoverit olivat paenneet kylästä.

- Eikä hän ollut koskaan nähnyt merta, Jura huomauttaa.

Kozatsha Lopanissa leirin yhteyshenkilöinä olivat kaksi Venäjän miehityshallinnolle työskentelevää viranomaista. Hlaholat luottivat erityisesti paikallisen koulun johtajaan, joka kertoi kuinka upea paikka leiri oli.

Mitään ei tarvinnut maksaa. Polinakin oli innostunut.

Hlaholat toimittivat Polinan alkuperäisen syntymätodistuksen ja allekirjoittivat tarvittavat lomakkeet.

Leirin piti kestää 21 vuorokautta. Lasten saavuttua perille vanhemmille ilmoitettiin, että kaikki on hyvin. Kylässä ei saanut miehityksen aikana käyttää puhelimia, eikä matkapuhelinverkko toiminut kunnolla muutenkaan.

Mikään ei viittaa siihen, että venäläisten tarkoituksena oli kaapata lapset Venäjälle. Polinan ryhmä oli ensimmäinen Kozatsha Lopanista lähtenyt, mutta muilta miehitetyiltä alueilta oli jo matkannut lapsia kesäleireille Venäjälle ja palannut myös takaisin.

Miehittäjiltä jäi Kozatsha Lopaniin venäläisten koululaisten sotilaille kirjoittamia kirjeitä. Suurin osa niistä on avaamattomia.

Miehittäjiltä jäi Kozatsha Lopaniin venäläisten koululaisten sotilaille kirjoittamia kirjeitä. Suurin osa niistä on avaamattomia. Kuva: Seppo Kärki/IS

Ukrainan vastahyökkäyksen alettua Harkovan alueella Kozatsha Lopania miehittäneet joukot vetäytyivät Venäjälle ilman taisteluita. Syyskuun 10. ja 11. päivän välisenä yönä kylästä häipyivät rajan yli miehityshallinnolle työskennelleet ihmiset.

Heidän joukossaan oli 12 niistä perheistä, joiden lapset olivat leirillä Venäjällä. Vain Hlaholat ja eräs toinen perhe jäivät Ukrainan puolelle.

- Mikään ei pelota meitä täältä pois. Tämä on kotimme, Tatjana Hlahola sanoo.

- Olisin voinut mennä rajan yli, se on niin lähellä. Olisin voinut helposti vaikka kävellä Venäjälle. En kuitenkaan pitänyt sitä vaihtoehtona. En tiedä, mitä voin siellä tehdä tai miten löytää tyttäreni.

Myös Tatjana työskenteli miehittäjälle. Hän osallistui venäläisten ruoka-avun jakamiseen.

Ukraina on hyväksynyt lain, jonka mukaan miehittäjiä avustaneita henkilöitä uhkaa vankeusrangaistus. Se koskee kuitenkin vain päättävissä asemissa olevia henkilöitä, ei Tatjanan tapaisia rivityöntekijöitä.

Tatjana ja Jura Hlaholan keinot lapsensa tavoittamiseen ovat vähäiset. Tietoliikenneyhteydet Kozatsha Lopanissa ovat edelleen poikki. Vapautetuista kylistä saa toistaiseksi poistua vain poikkeusluvalla, sillä ukrainalaiset ovat huolissaan venäläisistä soluttautujista.

Ja vaikka Hlaholat pääsisivätkin netti- tai puhelinyhteyksien äärelle, eivät he tiedä minne soittaa. Polinalla ei omaa puhelinta ollut mukana.

- Yritämme saada yhteyttä poliisiin. Puhumme toimittajille. Punaisen ristin sveitsiläinen edustaja tuli tänne eilen ja keräsi tietoja. Hän kysyi, onko meillä mitään kontaktia Venäjälle, mutta meillä ei ole siellä sukulaisia tai ystäviä, Tatjana sanoo.

Nyt Hlaholoilla ja heidän kohtalotovereillaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa.

Polina täytti 8. syyskuuta yhdeksän vuotta. Hänen vanhempansa eivät tiedä, koska pääsevät antamaan onnitteluhalauksen.

Ilta Sanoma
jeudi 22 septembre 2022 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.