Hollantilainen historioitsija Rutger Bregman uskoo, että yhteiskunnat voisi rakentaa eri tavalla kuin ne on rakennettu. Bregman esiintyi Nordic Business Forumissa Helsingissä.

Rutger Bergman kuvattuna Helsingissä vuonna 2018. Kuva: Jukka Gröndahl

Yksi pitkään vallalla olleista myyteistä on se, että ihmiset eivät luonnostaan olisi hyviä toisilleen, vaan itsekkäitä oman etunsa tavoittelijoita.

Tämä oletus taas on ollut perusta sille, miten yhteiskunnat on rakennettu, sanoo hollantilainen historioitsija ja kirjailija Rutger Bregman. Hänet tunnetaan muun muassa kirjastaan Hyvän historia.

Taustalla on brittifilosofi Thomas Hobbesin satoja vuosia vanha käsitys, että käynnissä on kaikkien sota kaikkia vastaan, minkä hillitsemiseen tarvitaan valtakoneiston kontrollia.

-?Kun katsomme, miten olemme rakentaneet koulut ja vankilat, näette yhä Thomas Hobbesin filosofian, Bregman sanoi esityksessään Nordic Business Forumissa Helsingissä tiistaina.

- Tässä näkemyksessä keskeistä on ajatus siitä, että?syvällä sisimmässään ihmiset ovat itsekkäitä ja sitä varten tarvitsemme hierarkiaa, byrokratiaa ja kontrollia.

Aiemmin monet eri alojen tutkijat pyrkivät osoittamaan, että ihminen todella on pohjimmiltaan itsekäs eikä auta kanssaihmisiään esimerkiksi luonnonkatastrofeissa ja että sivistys on vain ohut kerros todellisen ihmisluonnon päällä.

Tämä käsitys ihmisluonnosta ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ja yhä useampi tutkija eri tieteenaloilta jakaa tämän uuden näkemyksen ihmisluonnosta, Bregman sanoo.

Hän huomauttaa, että käsityksemme ihmisluonnosta on itseään toteuttava profetia: mitä oletamme ihmisistä, sitä saamme.

Uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että pulassa olevaa lähimmäistä autetaan.

-?Kerta kerran jälkeen kriisi tuo ihmisistä parhaan esiin.

Suurin osa ihmisistä toimii hyvin epäitsekkäästi.

-?Todellisuus ei ole kuin Game of Thrones.

-?Ehkä voimme rakentaa yhteiskunnan radikaalisti eri tavalla kuin nyt, tasa-arvoisemmaksi, aidosti demokraattiseksi yhteiskunnaksi.

Bregman mainitsi hollantilaisen kotihoitoon erikoistuneen terveydenhoito-organisaation Buurtzogin, jonka asiakkaat saavat parempaa hoitoa ja työntekijät parempaa palkkaa kuin kilpailijoilla minkä lisäksi se tulee halvemmaksi valtiolle.

Buurtzogissa ei toimittu niin kuin muissa organisaatioissa, joissa oli määritelty, paljonko esimerkiksi tiskaamiseen tai ihmisen auttamiseen sängystä sai kulua aikaa. Buurtzogissa päätettiin luottaa asiantuntijatiimeihin ja heidän kykyynsä järjestää työ parhaaksi katsomallaan tavalla, ja johtajia on hyvin vähän.

Bregman nosti esille myös Bastoyn vankilan Norjassa, jota hän kuvaa maailman parhaaksi vankilaksi.

-Monen ulkomaalaisen, esimerkiksi amerikkalaisen, on todella vaikea ymmärtää, mitä siellä tapahtuu ja miksi se toimii.

Kriminologit ovat kiinnostuneita erityisesti vankilassa olleiden rikoksenuusimisprosentista. Bastoyssa olleiden uusimisprosentti on maailman pienin, kun monet tavalliset vankilat ovat "rikosyliopistoja", joista vapautuneet tekevät entistä enemmän rikoksia, Bregman sanoi.

Bastoyssa vangit voivat esimerkiksi katsoa elokuvia, opiskella, lasketella omassa laskettelurinteessä ja soittaa bändissä.

-?Heillä on myös oma levymerkki, Criminal Records.

Vaikka vangit ovat tehneet kovia rikoksia, Norja on päättänyt kohdella heitä hyvin, Bregman sanoo.

Nordic Business Forumin juontaja Pep Rosenfeld kysyi lopuksi Bregmanilta, onko Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttanut hänen näkemyksiinsä ihmisen hyvyydestä.

Bregman huomautti, että usein inhottavimmat asiat tehdään lojaaliuden ja ystävyyden nimissä.

Hän viittasi tutkimuksiin siitä, että sotilaat eivät sodi johtajiensa päämäärien tai ideaalien puolesta, vaan taistelutovereidensa puolesta.

-?Joskus teemme pahoja asioita vain, koska haluamme olla ystävällisiä.