Ilta Sanoma

Kaivattu vastaus kiehtovaan arvoitukseen säilöttiin vahvaan alkoholiin.

Kuusi vapaamatkustajina Kotkaan saapunutta pikkuotusta saattavat olla ratkaisu mursun alkuperän arvoitukseen.

Kuusi vapaamatkustajina Kotkaan saapunutta pikkuotusta saattavat olla ratkaisu mursun alkuperän arvoitukseen. Kuva: Aleksi Jalava / IS, Jussa-Pekka Virtanen / Ruokavirasto

Ensin Haminaan ja sitten Kotkan Suulisniemeen heinäkuussa rantautunut mursu oli suurikokoinen ja suurella mielenkiinnolla seurattu tapaus.

Paljon vähemmälle huomiolle jäi, että mursun mukana Suomeen saapui täydellisinä vapaamatkustajina kuusi aivan yhtä harvinaista, mutta hyvin paljon pienempää eläinkunnan edustajaa.

Lajin nimi on Antarctophthirus trichechi, suomeksi mursutäi.

Mursutäit - niitä oli kuusi - elivät vielä sen jälkeen, kun mursun, Odobenus rosmarus, elämä oli päättynyt ja pelastusyritys rauennut.

Täidenkään kohtalo ei ollut ruusuinen.

-?Olivat hengissä loppuun asti, kunnes ne laitettiin alkoholiin, kertoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokavirastosta.

Mursun ruumiinavaus tehtiin Helsingissä, vaikka tavallisesti luonnonvaraisten eläinten kuolinsyyt tutkii erikoistutkija Marja Isomursu Ruokaviraston Oulun toimipisteessä.

Mursu oli erikoistapaus - ison kokonsakin vuoksi.

Kuolinsyy oli nälkäkuolema.

Mutta mistä mursu oli lähtenyt viimeiselle pitkälle matkalleen? Nälkään päättyneelle vaellukselle. Missä on sen kaukainen kotiranta?

Oksasta kiehtovat mursusta löytyneet täit. Ne on nyt tunnistettu vain mursussa viihtyväksi täilajiksi.

Näissä kuudessa täissä saattaa piillä tieto mursun alkukodista.

-?Täiasia kiinnostaa paitsi meitä Suomessa niin myös hyljetäitutkijoita ympäri Eurooppaa, Oksanen kertoo.

-?Täihin liittyy jänniä juttuja.

Mursutäi. Peräisin Kotkan mursusta. Mutta mistä alun perin?

Mursutäi. Peräisin Kotkan mursusta. Mutta mistä alun perin? Kuva: Jussa-Pekka Virtanen, Ruokavirasto

Mursutäi on vain mursuun kiintynyt ja kiinnittyvä laji, jota ei tavata hylkeillä. Se on läheistä sukua eteläisen pallonpuoliskon turkishylkeiden täille.

-?Niitä on tutkittu jonkin verran ja todettu, etteivät täin nuoremmat vaiheet kestä kunnolla vettä, Oksanen kertoo.

Niinpä täit lisääntyvät maissa. Ensin on täin muna eli saivare, josta kuoriutuu toukka eli nymfi.

Nymfivaiheita on kolme. Kotkan mursusta löytyneet nymfit edustivat nymfien kolmatta vaihetta, sitä joka jo kestää mursun kanssa uintimatkan rasitukset.

-?Kun mursussa on nymfivaiheita, niiden (täiden) on täytynyt olla syntyneitä suhteellisen äskettäin, Oksanen muistuttaa.

-?Yritämme laskeskella, miten pitkälle se (mursu) on päässyt ennen kuin ne ovat ehtineet aikuistua.

Sitten Oksanen kaataa kylmää vettä niskaan.

-?Tuskin me pystymme matkaa mittaamaan... mutta sitä me yritämme.

Joskus ajateltiin, että kun mursut sukeltavat jopa puolen kilometrin syvyyteen, ne pääsevät samalla eroon täistään, jotka eivät kestäisi niin kovaa painetta.

-?Mutta tuntuukin, että ne kestävät painetta jopa paremmin kuin mursut, Oksanen sanoo.

Täyttä varmuutta ei ole, minkä ikäinen on kolmannen vaiheen nymfi. Jonkinlaista osviittaa on saatu patagonianmerileijonien täiden tutkimuksista.

-?Kovasti yllättäisi, jos kehitys kestäisi yli puoli vuotta.

Mursut viettävät suhteellisen paljon aikaa maissa, mutta pitempi yhtämittainen oleskelu liittyy lisääntymiseen. Kotkan mursu oli naaras, varmasti myös äiti.

-?Tässä vaiheessa poikanen saa täitartunnan emostaan.

Mursu ei enää ole kertomassa, mutta ehkä täit tietävät, mistä kaikki alkoi, mikä Kotkan Suulisniemeen päättyi.

Mursu ei enää ole kertomassa, mutta ehkä täit tietävät, mistä kaikki alkoi, mikä Kotkan Suulisniemeen päättyi. Kuva: Aleksi Jalava

Vaikka mursulla ei olekaan varsinaista karvapeitettä, täi löytää sen paksusta nahasta jonkinlaista karvantynkää.

Saivareet viihtyvät karvastoissa.

Myös ihmisellä voi olla saivareita, mutta silloin täin laji on eri kuin mursulla. Eräissä koiranleukojen visoissa jopa epäiltiin, että täi muuttuu uhanalaiseksi lajiksi, kun miehet alkoivat ajaa karvattomiksi yläpäitään ja naiset alapäitään.

Täi tarvitsee toisen täin lisääntyäkseen.

-?Sukupuolia tunnetaan kaksi.

Oksanen kaipaa lisää tietoa mursutäin ihmissilmälle salaperäisestä elämänkierrosta.

Vasta muutama päivä sitten hän keskusteli aiheesta tanskalaisten mursututkijoiden kanssa.

-?Pohdimme, mitä tehdään niille vanhoille mursutäille, jotka kerättiin viime vuosituhannen lopulla Grönlannissa.

-?Jos niistä vaikka pystyttäisiin määrittämää DNA...

Kotkan mursun ikä arvioitiin torahampaiden mittojen perusteella noin 25 vuodeksi.

-?Plusmiinus kymmenen vuotta, Oksanen lisää.

Hän pitää varmana, että mursu on kotoisin joko Grönlannista tai Barentsin mereltä.

-?Niitä tulee joskus etelään pitkin Ruijan rannikkoa. Minäkin olen nähnyt mursun Tromsassa.

Jostain syystä mursu jatkoi retkeään Tanskan salmiin.

-?Sen jälkeen sen kohtalo oli melko lailla sinetöity.

-?Sinisimpukka on kyllä hyvää ruokaa, mutta ne ovat Itämeressä pieniä. Eikä ole sellaisia kolonnia kuin Norjan vuonoissa.

-?Nälkäkuolema oli kuolinsyy, mutta totta kai siihen vaikuttivat monet seikat, joista tärkein oli suunnistusvirhe, Oksanen muistuttaa.

-?Ehkä joku päänsisäinen neurologinen syy, vaikka mitään sellaista ei ole löytynyt, ei ainakaan vielä.

Virus? Tulehdus? Alkueläin?

Lähin tavoite on nyt Oksasen mukaan saada mursututkinta suljettua. Se tapahtuu, kun tiedetään, mitä tiedetään ja tiedetään, mitä ei voi enää tietää.

Samaan aikaan toisaalla, Luonnontieteellisessä museossa, jatkuu Kotkan mursun konservointi, josta IS kertoi elokuussa.

Ilta Sanoma
mercredi 21 septembre 2022 09:45:00 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.