Ilta Sanoma

Velkatilastojen "menetelmämuutos" paisutti Suomen julkista velkaa melkein yhtä paljon kuin koronakriisi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli maanantaina Suomen apeita talous- ja velkanäkymiä.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli maanantaina Suomen apeita talous- ja velkanäkymiä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Valtiovarainministeriön (VM) tuore talouskatsaus lukee melko apeat madonluvut Suomen julkisen talouden tilalle ja varsinkin näkymille.

Mutta tuo alakuloinen viesti on kuultu monesti ennenkin, joten se ei ole katsauksen uutta ja yllättävää sisältöä.

Sen sijaan katsauksessa on oikeakin yllätys. Se löytyy vähän yli satasivuisen raportin uumenista, sivulta 70 alkavasta osiosta, jossa VM kuvaa julkisten velkatilastojen "menetelmämuutosta".

Kyseisen tilastomuutoksen vaikutuksesta Suomen julkisen velan määrä näyttää yhtäkkiä yllättäen paisuneen peräti 15 miljardia euroa aiempaa suuremmaksi.

Velkamäärän äkkikasvua voi huoleti luonnehtia hirmuiseksi, sillä 15 miljardin euron lisä paisuttaa julkisen velan määrää liki kymmenen prosenttia aiempaa suuremmaksi. Luku vetää melkein vertoja koronakriisin vuosina kertyneelle 20 miljardin lisävelalle.

Ennen tätä tilastomuutosta julkisen velan virallisissa luvuissa oli noin 165 miljardin euron velat, mutta nyt luku on korjattu vähän yli 180 miljardiksi euroksi.

Velkamäärän kertapyrähdys hivuttaa Suomen julkisen velan velkasuhteen kerralla 66 prosentista noin 72 prosenttiin suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.

Moinen kasvu on vain vähän vaisumpi kuin kahden koronavuoden kuluessa kertyneen uuden velan määrä.

Näin suuri velkayllätys voi järkyttää lujahermoistakin, mutta jos ennestään mittavien velkamäärien äkkikasvusta haluaa etsiä lieventäviä seikkoja, niitäkin löytyy.

Julkisen velan määrää kertaheitolla kasvattavat 15 miljardin euron velkavastuut liittyvät sosiaalisen asuntotuotannon eli käytännössä Valtion Asuntorahaston ARAn korkotukilainoihin, joiden rahoittamiseksi otettu velka on nyt siirretty julkisen talouden velkatilastojen ulkopuolelta osaksi kyseisiä tilastoja.

Velkatilastojen katveesta nyt päivänvaloon siirretty velkamäärä on toisin sanoen tähänkin asti ollut valtion vastuulla, mutta se on kertynyt vähin äänin julkisen talouden varsinaisten velkatilastojen ulkopuolella ikään kuin piilossa.

Toinen juuri tätä julkisen velan (tilastollista) äkkikasvua lievittävä seikka on se, että samalla kertaa - ja yhtä paljon - kasvaa myös julkisten saatavien määrä. Samoin kävi kyseisiin velkoihin ja saataviin liittyville korkomenoille ja -tuloille, sillä nekin kasvoivat samaa tahtia ja yhtä paljon.

Ikävää tässä tilastoyllätyksessä on se, että nyt Suomen julkisen talouden ennestäänkin liian suureksi moitittu velkamäärä on vielä suurempi kuin tähän asti on näyttänyt.

Mutta on yllätyksessä hyväkin puolensa:

Nyt entistä suurempi osa julkisen talouden vastuulla olevasta velasta on kirjattuna selkeästi ja avoimesti velkatilastoihin - ja samalla entistä pienempi osa velkavastuista kertyy kuin vaivihkaa tilastojen ulkopuolella.

Ilta Sanoma
mercredi 21 septembre 2022 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Taloussanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.