Ilta Sanoma

Turkin presidentin tavoitteena on pitää maalle tärkeitä asioita sotilasliitto Naton agendalla.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten ratifiointia New Yorkissa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten ratifiointia New Yorkissa. Kuva: ALEXANDR DEMYANCHUK / AFP, Paula Kaskimaa / IS

TURKIN presidentin Recep Tayyip Erdoganin tuoreet puheet Ruotsista "terrorismin kehtona" ja Suomen "rauhallisemmasta tilanteesta" naapurimaahansa verrattuna eivät Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa hetkauttaneet.

Erdogan kommentoi asiaa yhdysvaltalaisen PBS:n haastattelussa, jossa häneltä kysyttiin perusteita Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksien ratifioinnin viivästymiselle.

- Ne ovat ihan samoja puheita, joita olemme kuulleet keväästä saakka. Ne ovat myös linjassa siinä, että syytökset ovat koko ajan olleet enemmän Ruotsin suuntaan, Turkki-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Kuva: Paula Kaskimaa

New Yorkin YK:n yleiskokoukseen saapunut Erdogan perusteli väitettään yhdysvaltalaisen PBS:n haastattelussa sillä, että Tukholmassa terroristien voidaan nähdä osoittavan mieltään koko ajan. Suomessa tilanne ei hänen mielestään ole samanlainen.

-?Suomalaiset ovat hieman rauhallisempia. Heillä on tilanne paremmin hallinnassa, Turkin presidentti arvioi PBS:lle.

Lue lisää: Erdogan teki selvän eron Suomen ja Ruotsin välille

Turkki viivyttelee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien ratifioinnissa, koska Turkin mukaan maat eivät ole pitäneet lupauksiaan, joista sovittiin kesällä allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa. Osapuolet ovat kuitenkin tulkinneet asiakirjan sisältöä eri tavoin.

Alarannan mukaan presidentin erilainen suhtautuminen naapurivaltioihin johtuu pääosin siitä, että Ruotsissa kurdien aktivismi näkyy katukuvassa selkeämmin. Määrällisesti heitä on Ruotsissa myös huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Kurdeja arvioidaan olevan Ruotsissa noin 100?000, kun taas Suomessa noin 15?000.

- Kurdien liikehdintä näkyy Ruotsissa, he esimerkiksi pitävät PKK:n lippuja käsissään, kun marssivat. Kurdiaktivismi on julkisesti suuremmin esillä siellä kuin meillä Suomessa.

PKK on Kurdistanin työväenpuolue, jota Turkki pitää terroristijärjestönä. Kurdit ovat Turkissa vähemmistössä, ja he ovat joutuneet vuosikymmenten mittaan eriasteisten sortotoimien kohteeksi.

- Muutenhan Turkin asettamat vaatimukset koskettavat Suomea yhtä lailla kuin Ruotsiakin, Alaranta huomauttaa.

Turkki on muun muassa pyytänyt Suomea luovuttamaan terroristeiksi epäilemiään ihmisiä.

Turkin presidentin tuoreet puheet eivät osoita muuta kuin sen, ettei maa ole toistaiseksi kannoistaan liikahtanut, Alaranta arvioi.

- Neuvottelut eivät etene. Tässä on kysymys laajemmasta asiasta, jossa Turkin hallinto harjoittaa niin sanotusti strategisesti yhteistyöstä kieltäytymistä. Se on yksi tapa tehdä politiikkaa sotilasliiton [Naton] sisällä päämääränä vaikuttaa Yhdysvaltoihin.

Turkki haluaa pitää Naton agendalla asioita, jotka sitä närästävät. Turkki suljettiin pois Yhdysvaltain johtamasta F-35 -hävittäjäohjelmasta, eikä maa pidä siitä, että esimerkiksi PKK-liitännäiset kurdiryhmät ovat Yhdysvaltain liittolaisia Syyriassa.

Myös ensi vuonna Turkissa pidettävät parlamentti- ja presidentinvaalit voivat vaikuttaa siihen, missä vaiheessa maa ratifiointiin ryhtyy.

Erdoganin ja hänen johtamansa AK-puolueenvalta on uhattuna vaaleissa. Erityisesti maan heikko taloustilanne on saanut monet kannattajat kääntämään presidentille selkänsä.

- Varmaan he laskeskelevat, millä tavalla tästä voidaan saada mahdollisimman hyvin kannattajakuntaa oman puolueen taakse. Olemalla tiukka PKK-kysymyksessä ja pysymällä tiukkana länsimaita vastaan, voivat he ajatella saavansa rivejään koottua ja peruskannattajakunnan tuen.

PBS:n haastattelussa Erdogan toteaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten ratifioinnista lopullisen päätöksen tekee kuitenkin Turkin parlamentti. Vaikka niin onkin, muistuttaa Alaranta, että presidentti on se, joka vie asian parlamentin käsittelyyn.

- Käsittely siis vaatii joka tapauksessa presidentin aloitteen.

Turkin parlamentti palaa kesätauoltaan lokakuussa.

Naton 30 jäsenmaasta ainoastaan Slovakia, Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Ilta Sanoma
mercredi 21 septembre 2022 09:00:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.