Ilta Sanoma

Kun eduskunta aloittaa tänään budjetin käsittelyn ja hoitajien palkkakiistan sovittelut jatkuvat päivästä toiseen, yksi virsi on lyhyestä kaunis: Suomen rahat eivät riitä enää pohjoismaiseen menoon, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander muistutti, että Suomen julkinen talous ei kestä pohjoismaista menoa.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander muistutti, että Suomen julkinen talous ei kestä pohjoismaista menoa. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eduskunta aloittaa tänään koko syksyn kestävän budjettikäsittelyn.

Budjetin loppusumma on rapiat 80 miljardia. Uutta velkaa otetaan virallisesti ennätystahtia, reilut 8 miljardia, vaikka oikea luku tulee olemaan suurempi.

Velkamäärä paisuu Sanna Marinin (sd) hallituksen jäljiltä reilulla 40 miljardilla noin 150 miljardiin.

Samaan aikaan jatkuu hoitoalan sovittelu valtakunnansovittelijan toimistolla. Palkkavaatimukset ovat historiallisen kovia, vääntö on kovaa.

Usein virsi on sitä parempi, mitä lyhyempi.

Siksi tähän kannattaa siteerata valtionvarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Mikko Spolanderin kommentti eilisestä ministeriön taloussuhdanneinfosta.

Se koskee julkista taloutta:

Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on se, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin. Haluamme tarjota Pohjoismaisten verrokkimaittemme tasoiset julkiset palvelut, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Tätä juurisyytä ei pääse pakoon, eikä se korjaannut itsestään, Spolander sanoi.

Siinä se.

Pohjoismaat menevät menojaan.

Suomen julkinen talous ei pysy perässä, ei ole pysynyt pitkään aikaan.

Rajusti paisuvia valtion velan korkoja maksetaan kohta lisävelalla. Yksityistaloudessa sille oli ennen nimikin: vekseliveto.

Pysyvä julkisen talouden alijäämä on yli 9 miljardia niin kauas kuin silmä siintää. Kiitos muun muassa ikärakenteen.

Spolander jatkoi viisauksiaan maanantaina Ylen A-Studiossa.

Velkaantuminen, varsinkin korkomenot ovat "riski", Spolander sanoi.

Tiivistetysti vaihtoehtoja on kolme:

1. Lisää veroja;

2. Karsiminen ja leikkaaminen;

3. Lisätään tuloja ja työllisyyttä.

Poliitikot voivat jouluun asti jatkuvassa budjettikeskustelussa pohtia tätä näkymää ja miettiä omia tekojaan, kun puhuvat Suomesta ja muista pohjoismaista samassa yhteydessä.

Samaa voi miettiä hoitajien sovitteluissa, joissa erityisesti on viitattu pohjoismaiseen palkkatasoon.

Pohjoismaista ei toistaiseksi kannata enää puhua.

Asia ei ole uusi.

Jo Matti Vanhanen (kesk) muistutti valtiovarainministeriaikoinaan samasta tammikuussa 2021, mutta keskustelu laantui nopeasti.

Lue lisää: "Onko Suomi enää Pohjoismaa?" - Matti Vanhasen mukaan Suomi vertautuu jo Kreikkaan tai Portugaliin

Mutta saahan sitä puhua.

Vaalit ovat huhtikuussa, mikä tarkoittaa sitä, että realismi ei ole kovinta valuuttaa julkisessa talouskeskustelussa.

Ilta Sanoma
mardi 20 septembre 2022 14:42:00 Categories: Ilta Sanoma Politiikka

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.