Ilta Sanoma

Kun tuonpuoleiseen elämään uskonut Vesa-Matti Loiri pääsee tiistaina viimeiseen leposijaansa, meistä kaikista katoaa samalla jotain. Poissa on paljon kauneutta, paljon poikkeuksellista, kirjoittaa toimittaja Marko Lempinen.

Kuva: Antti Hämäläinen

Tänään tiistaina haudan lepoon saatellaan legenda, joka ei viimeisien elinvuosiensa aikana hiiskunut itsestään julkisuuteen juuri halaistua sanaa. Kulisseissa kuitenkin valmisteltiin pitkään harvinaista ulostuloa: hänen viimeistä puheenvuoroaan.

Rakensimme Vesa-Matti Loirin kanssa hänen viimeistä haastatteluaan monissa vaiheissa, kunnes tuli tammikuu 2022 ja elämää suuremmat voimat iskivät. Häneltä löytyi kaksi eri syöpää.

Vesku sai tammikuussa tietää elävänsä enää kahdesta kuuteen kuukautta. Tuolloin viimeinen haastattelu oli vielä kesken. Päällimmäisenä nousi kuitenkin esiin kysymys siitä, mikä olisi taiteilijasuuruuden viimeinen viesti lukemattomille faneilleen. Eli käytännössä koko Suomen kansalle.

Nyt on tullut aika vastata siihen.

Sain Loirin lähipiirin kautta viime kesänä tietää, mitkä olivat viihdepersoonan aidot ajatukset ja tunteet vain tovi ennen väistämätöntä.

Elokuun 10. päivänä menehtynyt Loiri halusi erityisesti viestiä ympärilleen, että hän oli henkisesti sinut kohtalonsa kanssa.

- Tärkeä viestini kaikille on, että en ole pelännyt kuolemaa sen jälkeen, kun sain tietää syöpädiagnooseistani. En tunne surua. Päinvastoin, tunnen sisälläni suurta rauhaa, Veskun välittämä viesti kuului.

- Tuntuu, ettei elämässäni ole jäänyt mitään oleellista kesken. Olen tähän tilanteeseen niin valmis kuin ihminen ylipäätään pystyy sellaiseen olemaan.

Erikoisen haastatteluprosessin alkujuuret olivat syksyssä 2019, jolloin tapasin Loirin kiekkolegenda Heikki "Hexi" Riihirannan elämäkerran julkistamistilaisuudessa. Oli kulunut vain reilu kuukausi siitä, kun Jari Tervon kirjoittama kattava elämäkerta LOIRI. (Otava) ilmestyi.

Loiri oli elämäkertansa ilmestymishetkellä alleviivannut, että ei antaisi enää lainkaan haastatteluja, koska näki kirjansa olleen "eräänlainen todistajalausuntonsa ja testamenttinsa". Loiri ylisti Tervon yli 700-sivuista tuotosta, eikä hän nähnyt omassa elämässään enää mitään julkisesti kerrottavaa.

Kirjajulkkareissa Vesku antoi lausuntoja pitkäaikaisesta ystävästään Riihirannasta ja näytti samalla yllättäen vihreää valoa ehdotukselleni, että tekisimme sittenkin vielä yhden, hänen komean uransa ja vaiherikkaan elämänsä paketoivan lehtiartikkelin.

- Okei, tehdään se. Mutta tehdään se tässä ajan kanssa, ja julkaistaan sitten sopivassa hetkessä, Vesku ehdotti.

Välillemme oli rakentunut vahva luottamussuhde. Olin ollut Loiriin yhteydessä usein muutenkin kuin Ilta-Sanomien toimittajana. Yhteydenpidon pohjana oli ollut Veikkaaja-lehdessä joulun alla 2010 julkaistu 10-sivuinen artikkeli, jossa Loirin takavuosien urheilu-ura perattiin seikkaperäisesti läpi. Jutun ilmestymispäivänä hän soitti minulle kolmesti.

- Jumalauta on mahtavaa, kun kerrankin osataan nähdä se puoli, että minusta olisi aivan hyvin voinut tulla urheilija näyttelijän tai laulajan sijaan. Kerrankin tehtiin henkilökuvajuttu, jossa roolini Uuno Turhapurona oli täysin sivuseikka, monipuolisesti lahjakas Vesku alleviivasi tuolloin liikuttuneena.

Sittemmin teimme Veskun kanssa useita syvähenkisiä haastatteluja hänen viihdetaiteilijan uraansa tai elämäänsä liittyen. Tämän vuoksi hän suostui antamaan vielä yhden haastatteluun.

Tuolloin syksyllä 2019 se jäi odottamaan oikeaa hetkeä.

Kansallisaarteeksi kuvailtu Loiri ei halunnut tehdä haastattelua vuoden 2019 puolella. Alkuvuodesta 2020 iski koronapandemia, joka hyydytti koko tapahtuma- ja viihdealan toiminnan vajaaksi pariksi vuodeksi. Loppuvuodesta 2021 tuntui siltä, että se oikea hetki koittaisi viimein vuoden 2022 aikana.

Vajaan kolmen viime vuoden aikana olin Veskuun suoraan yhteydessä joitakin kertoja puhelimitse, ja niiden aikana purkitimme haastattelua vapaan keskustelun lomassa.

Viimeisessä haastattelussaan Loiri halusi puhua paitsi uusista työkuvioistaan myös kattavasti urastaan ja elämästään. Lautasella teemoina olivat yhtä lailla Uuno-elokuvat ja draamanäytteleminen kuin Eino Leinon tekstien tulkinnat, urheilua unohtamatta. Esimerkiksi kesällä 2021, noin vuosi ennen kuolemaansa, Vesku kertoi näin:

- Olen aina ollut ylpeä Uuno Turhapuron hahmostani, mutta aikanaan harmitti tosi paljon, kun monet kuvittelivat mun olevan pelkkä Uuno. Näytteleminen eri tyylilajeissa on ollut mulle aina rakasta, ja erityisesti laulaminen. Kun löysin Eino Leinon tekstit, löysin samalla itseni laulajana. Turha kaunistelu jäi pois ja rakkauteni musiikkiin syveni, jo 1970-luvulla laulutaidoillaan kansaa viihdyttänyt Loiri selvitti.

- Laulujen tulkitsemisessa tunne on kaiken perusta, aivan samalla tavalla kuin näyttelemisessäkin. Kaikki lähtee päähäni syntyvistä, lähinnä omaa elämääni syleilevistä mielikuvista. Niiden kautta biisiä on pystyttävä elämään, koska muuten katselijoille ja kuuntelijoille ei välity aitoa tunnetta. Ja siitä tunteesta kaikki lähtee.

Vesku olisi halunnut puhua paljon myös tähteyden varjopuolista. Hän muisteli muun muassa takavuosien railakasta elämänvaihettaan, minkä taustalta löytyi hänen mukaansa halu paeta paineita. Niitä hän koki asettaneensa ennen kaikkea itse itselleen.

- Mä olen saanut tosi paljon tähteydeltä. Mutta tähteys on ollut usein myös tosi raskasta, eikä sen kanssa ole ollut helppo elää, Vesku sanoi 2020.

- Vaikka tähtäsin nuorena tähdeksi, pohjimmiltani olen kuitenkin aina ollut tosi tavallinen jätkä, ja olen myös halunnut elää myös mahdollisimman tavallisesti. Rakastan duuniani, mutta tähteys sinänsä ei ole ollut mulle merkityksellistä.

Syksyllä 2021 Loiri oli palaamassa tositoimiin eli tekemään vielä yhden levyn sekä elokuvaroolin. Tuolloin Vesku kertoi tilanneensa uusia biisejä muusikkoystäviltään - kuten Hectorilta.

- Kyllä mä haluan vielä tehdä jotain, ja siihen suuntaan asioista on tässä hiljalleen viety, Loiri sanoi.

Ikävä kyllä, armo ei ollut viivyttävä legendan matkaa enää liiaksi.

Tammikuun alussa saamiensa synkkien uutisten jälkeen Loiri ei vastoin odotettua murtunut, vaan suhtautui lähipiirinsä mukaan täysin tyynesti tilanteeseen. Yksi osoitus Loirin henkisestä lujuudesta oli, ettei hän unohtanut huumoria edes karun diagnoosin kuulemisen hetkellä, ei realismiakaan.

- Olen saanut elää pitkälti juuri sellaisen elämän kuin aina halusinkin. En tunne katkeruutta tai kaunaa. Tunnen, että nyt on tullut minun vuoroni lähteä, Vesku viestitti vielä viime kesänä.

Kun tuonpuoleiseen elämään uskonut Loiri pääsee viimeiseen leposijaansa, meistä kaikista katoaa samalla jotain.

Poissa on paljon kauneutta, paljon poikkeuksellista.

Ilta Sanoma
mardi 20 septembre 2022 09:01:00 Categories: Ilta Sanoma TV & elokuvat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.