Professori Vladimir Gelman uskoo Venäjän joukkojen epäonnistuvan jopa Donbasissa.

Vladimir Gelman pitää luultavana, että tällä hetkellä vakaata tavoitetta ei ole olemassakaan - ei edes Putinin mielessä. Kuva: Sergei Bobylyov / Lehtikuva, Outi Pyhäranta

Venäjän presidentti Vladimir Putin tyrmäsi perjantaina puheet joukkojensa kovaonnisuudesta Ukrainassa ja vakuutti "erikoisoperaation" tavoitteen säilyneen muuttumattomana. Hänen mukaansa Venäjä pyrki ja pyrkii edelleen valtaamaan koko Donbasin alueen.

Vielä keväällä presidentin suusta kuultiin uhmakkaita puheita Volodymyr Zelenskyin hallinnon kaatamisesta ja "natsismin" nujertamisesta. Venäjää tutkiva Helsingin yliopiston professori Vladimir Gelman pitää luultavana, että tällä hetkellä vakaata tavoitetta ei ole olemassakaan - ei edes Putinin mielessä.

- Tavoitteet muuttuvat jatkuvasti ja riippuvat tilanteesta etulinjassa. Tällä hetkellä ei ole kovin selvää, mitä tavoitellaan. Ainakaan Venäjä ei halua menettää Donetskia ja Luhanskia, Gelman sanoo Ilta-Sanomille.

Putinin esiintyminen Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokouksessa Uzbekistanissa oli Gelmanin mielestä joka tapauksessa odotetun mukaista. Vaikka tappiot Harkovassa ovat olleet nöyryyttäviä ja aiheuttaneet myös sisäpoliittista kuohuntaa, ei presidentti voi myöntää epäonnistumistaan kansalleen.

- Mitä odotit hänen sanovan? Että Putin sanoisi heidän hävinneen täydellisesti? Tai että heidän pitäisi tehdä jotain eri tavalla? Ilmeisesti hän ei näin tee. Putinin tapoihin kuuluu esittää, että kaikki menee suunnitelman mukaan, vaikka hänen alkuperäinen suunnitelmansa olisikin ollut epärealistinen.

Lue lisää: Putin rikkoi hiljaisuuden - kommentoi sodan etenemistä Ukrainassa tappioiden jälkeen

Painottamalla Donbasia Putin kykeni Gelmanin mukaan välttämään itselleen kiusallisempaa aluetta Harkovaa. Toisaalta puhe oli linjassa hyökkäyssodan alkuperäisen perusteen kanssa: Donbasin "kansantasavaltojen" Luhanskin ja Donetskin asukkaiden suojelemisella Putin keväällä oikeutti hyökkäyksen länsinaapuriinsa.

Professori Vladimir Gelman Tehtaankadulla tammikuussa 2021. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Harkovan tappioiden myötä Venäjän mediassa on kuultu poikkeuksellisen avointa kritiikkiä Kremlin suuntaan, ja monet kommentaattorit ovat vaatineet "erikoisoperaation" julistamista suoraksi sodaksi. Liikekannallepano tarjoaisi rintamalle kipeästi kaivattua miesvoimaa.

Gelman myötäilee asiantuntijoiden enemmistöä, joka pitää tätä Kremlille hyvin vaikeana tehtävänä. Hänen mukaansa on vaikea sanoa edes sitä, olisiko sodanjulistus todennäköisempää kuin voimamiehenä esiintyvän Putinin poistuminen Ukrainasta kiistattomana häviäjänä.

- Liikekannallepano ei ole suosittu ajatus tavallisten venäläisten keskuudessa. Sitä eivät kannata edes ne, jotka puheissaan kannattavat Venäjän erikoisoperaatiota. Eivät he halua mennä etulinjaan. Pikemminkin Kreml haluaa alueellisten hallintojen mobilisoivan joukkoja ja muodostavan alueellisia pataljoonia.

Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) osallistujat Samarkandissa kokouksessa Uzbekistanissa. Järjestöön kuuluvat Kazakstan, Kirgisia, Venäjä, Kiina, Tadzhikistan ja Uzbekistan. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Putinin suunnitelmien on katsottu yskivän paitsi Ukrainassa myös laajemmin maailmalla. Suurta huomiota ovat herättäneet jännittyneisyyttä huokuneet tapaamiset Kiinan Xi Jinpingin ja Intian Narendra Modin kanssa.

Venäjän pitkäaikaisen liittolaisen Intian pääministeri Modi totesi Putinille perjantaina Uzbekistanissa, että nyt ei ole sodan aika. Kiinalle Putin joutui vakuuttelemaan ottavansa maan Ukrainaan liittyvät huolet huomioon.

Gelmanin mukaan julkilausumilla ei välttämättä ole reaalipoliittista merkitystä. Mainitut liittolaiset sekä esimerkiksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ovat läpi sodan halunneet pitää Venäjään strategista hajurakoa.

- Meidän ei tulisi keskittyä julkilausumiin vaan todellisiin päätöksiin ja tuloksiin. Tästä näkökulmasta on vaikea sanoa, mitä näistä neuvotteluista seuraa. Emme kuitenkaan tiedä, mitä esimerkiksi Xi Jinpingin ja Putinin neuvottelupöydällä todellisuudessa oli.

Mitä sitten olivat Kiinan huolet, joihin Putin puheenvuoronsa aikana viittasi?

Gelmanin mukaan kyse on taloudesta. Kiina haluaa olla rikkomatta Yhdysvaltain Venäjälle asettamia pakotteita, eikä tämän vuoksi vie Venäjälle kaksikäyttötuotteita. Sillä tarkoitetaan teknologiaa, jota voi hyödyntää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Vastakkainen menettely voisi sysätä myös Kiinan läntisten pakotteiden piiriin.

- Tämä on Venäjälle hyvin sensitiivinen asia. Suuri osa tästä teknologiasta on aiemmin tuotu läntisistä maista. Kiina on ollut hyvin haluton auttamaan tässä.

Putin ja Kiinan Xi Jinping tapasivat perjantaina Uzbekistanin Samarkandissa. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Tammikuussa Vladimir Gelman arvioi Ilta-Sanomien haastattelussa, että Venäjä voisi edetä Ukrainassa niin sanotulla salamitaktiikalla. Se on politiikan teorian käsite, jossa vihollinen paloitellaan palasiksi, jotta se olisi helpompi ahmaista vähitellen kokonaan.

Voisiko Donbas olla Kremlin seuraava palanen Krimin jälkeen ja ennen vaikkapa Etelä-Ukrainaa? "Erikoisoperaation" jälkeen maa voisi keskittyä kouluttamaan kokemattomia reserviläisiä ja aloittaa muutaman vuoden kuluessa uuden hyökkäyksen päivitetyllä kapasiteetilla?

- Nyt pidän sitä epätodennäköisenä, että Venäjä valtaisi edes Luhanskin ja Donetskin, toteaa Gelman.

- Ukraina on julistanut tavoitteekseen koko Donbasin valtaamisen takaisin. Heidän armeijansa kapasiteetti on kehittynyt, eivätkä he varmaankaan tule pysähtymään nykyisille asemilleen. Venäjän kapasiteetti puolestaan ei ole niin hyvä, että se voisi helposti miehittää koko Donbasia. He yliarvioivat omat mahdollisuutensa.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Epätoivoisella Vladimir Putinilla on vielä taka­taskussaan kammottava asejärjestelmä - se nostaisi raakalais­maisen sodan uudelle tasolle