Susanna Hietikon lapsuudenkodissa ei puhuttu vaikeista asioista. Menneisyyden solmut ovat auenneet vähitellen vasta viime vuosien aikana. Kuva: Jussi Partanen

Lapsena Susanna Hietikko kuvitteli, että hänen isänsä on elokuvatähti. Kun hän vihdoin 35-vuotiaana uskalsi etsiä tätä, pahimmasta pelosta tuli totta.

Mies katsoo suoraan silmiin mustavalkoisesta valokuvasta ja hymyilee. 1970-luvulla otettu kuva oli Hietikolle pitkään ainoa todiste siitä, että isä on olemassa.

Lapsena Hietikko kuvitteli, että isä on elokuvatähti tai rock-muusikko. Hän tiesi, missä kaupungissa isä asui. Kun paikkakunta mainittiin lehdessä, Hietikko mietti, oliko juttuun haastateltu henkilö hänen isänsä. Jos hän kuuli, että koulukaverin isä oli samasta paikasta kotoisin, hän pohti, olikohan heillä yhteinen isä.