Ilta Sanoma

Venäjä on entistäkin heikompi ja epävarmempi kumppani Kiinalle, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat Pekingissä 4. helmikuuta. Johtajat kohtaavat seuraavan kerran Samarkandissa.

Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat Pekingissä 4. helmikuuta. Johtajat kohtaavat seuraavan kerran Samarkandissa. Kuva: Alexei Druzhinin / AFP / Lehtikuva

Tämä kuulostaa jo aika pahaenteiseltä, noin niin kuin länsimaisesta näkökulmasta:

"Kiinalainen osapuoli on halukas työskentelemään venäläisen osapuolen kanssa jatkaakseen korkean tason strategista yhteistyötä maiden välillä, suojellakseen yhteisiä etuja ja edistääkseen kansainvälisen järjestyksen kehittymistä entistä oikeudenmukaisempaan ja järkevämpään suuntaan."

Näin sanoi korkea-arvoinen kiinalainen diplomaatti Yang Jiechi tiistaina, pohjustaakseen Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin torstaina toteutuvaa huipputapaamista. Johtajat kohtaavat kahdenvälisissä neuvotteluissa niin sanotun Shanghain yhteistyöryhmän maiden huippukokouksessa Samarkandissa, Uzbekistanissa.

Venäjän ja Kiinan asevoimat harjoittelivat yhdessä Vostok-sotaharjoituksessa Ussurijskin alueella syyskuun alussa.

Venäjän ja Kiinan asevoimat harjoittelivat yhdessä Vostok-sotaharjoituksessa Ussurijskin alueella syyskuun alussa. Kuva: Kirill Kudryavtsev / Lehtikuva

Kiina ja Venäjä ovat läntisen arvoyhteisön vastapelureita. Niitä voisi kai jo kuvata pahan akseliksi. Ne haluavat muovata maailmaa mieleisekseen - ja laatia aivan uudet kansainvälisen yhteistyön pelisäännöt.

Parikymmentä vuotta sitten muun muassa terrorismin vastaista yhteistyötä varten perustettu Shanghain yhteistyöjärjestö on yksi työkalu tähän tarkoitukseen, joskaan se ei ole mikään yhtenäinen eikä yksimielinen blokki. Kiinan ja Venäjän lisäksi järjestössä ovat mukana toisilleen vihamieliset Intia ja Pakistan sekä Keski-Aasian tasavallat Uzbekistan, Kazakstan, Kirgisia ja Tadzhikistan. Tarkkailijajäsen Iran kutsutaan Samarkandin huippukokouksessa järjestön täysjäseneksi. Ironista, sillä Iran on yksi terrorismin tukijoista Lähi-idän ja Persianlahden alueella.

Länsimaiden kannalta kiinnostavinta on seurata Kiinan ja Venäjän strategisen kumppanuuden kehittymistä Samarkandissa. Aihe on länsimaille entistäkin herkempi ja polttavampi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

Mitä tekee Kiina, kun Ukraina on nyt ottanut aloitteen käsiinsä ja vapauttanut tuhansia neliökilometrejä Venäjän miehittämiä alueita?

Kiina on ahdinkoon joutuneelle Venäjälle luonnollinen suunta hakea apua ja tukea - maan viimeinen vahva partneri. Kiinalla ja Venäjällä on paljon yhteistä. Molemmat vastustavat Yhdysvaltain ja Naton vaikutusvaltaa.

Kiina tukee jo Venäjää monin tavoin, mutta yhteisistä eduista huolimatta Peking ei ole ollut halukas antamaan Venäjälle konkreettista apua tai aseistamaan sitä hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Olisiko tähän tulossa muutos? Siihen on vaikea uskoa.

Kiinan talouden kehitys on riippuvainen kaupankäynnistä länsimaiden kanssa. Avoin materiaalinen tai sotilaallinen tuki Venäjälle saisi lännen ryhtymään vastatoimiin. Kauppasuhteiden katkeaminen länteen ja laajojen pakotteiden kohteeksi joutuminen ei palvelisi Kiinan etua. Päin vastoin, se kävisi hyvin kalliiksi.

Lue lisää: Voisiko Venäjä hävitä? Asian­tuntija listaa neljä ratkaisevaa asiaa

Putin tapaa Xin nöyryytyksensä hetkellä. Tappiot taistelukentällä ovat jo tehneet Venäjän asevoimat naurunalaiseksi ja herättäneet kitkerää arvostelua Venäjän mediassa. Venäjä on Kiinalle entistäkin heikompi kumppani. Se saattaa jopa sopia Kiinan strategiseen peliin. Ei Kiina halua tasavertaisia kumppaneita, se pyrkii hegemoniaan.

Samarkandin huipputapaaminen onkin ennen muuta Xin näytös. Vierailulle on ladattu paljon odotuksia, sillä jättiläisvaltion hallitsija poistuu Kiinasta ensimmäisen kerran sitten koronapandemian alkamisen.

Vierailu Samarkandiin pohjustaa kuukauden kuluttua alkavaa Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokousta, jossa Xi taputetaan historialliselle kolmannelle kaudelle maan yksinvaltaisena johtajana. Lisäksi Xi on Keski-Aasiassa Kiinan omalla takapihalla, jota se on jo pitkään sitonut taloudellisesti itseensä Silkkitie-yhteistyöohjelman (Belt and Road Initiative) varjolla. Samarkandissa hänen on helppo esiintyä alueen kiistattomana keisarina.

Shanghain yhteistyöryhmän sisällä on myös jännitteitä, joita on vaikea lakaista pois huippukokouksessa. Xin ja Putinin lisäksi läsnä on muun muassa Kiinan strategisen kilpailijan Intian pääministeri Narendra Modi. Kahdenvälistä tapaamista Modin ja Xin välillä ei ole ilmoitettu.

Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev puolestaan kohtaa Samarkandissa presidentti Putinin, jonka sotapolitiikkaa hän on arvostellut. Kazakstan ei ole tunnustanut Luhanskin ja Donetskin "kansantasavaltojen" itsenäisyyttä, sillä Tokajevin mukaan ne ovat "näennäisvaltiollisia" alueita. Rohkeaa puhetta valtionjohtajalta, joka on Venäjästä poliittisesti riippuvainen.

Ilta Sanoma
jeudi 15 septembre 2022 00:00:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.