Näillä sähkönhinnoilla periaatteessa kaikki sähköntuottajat tienaavat jättimäisesti samaan aikaan, kun monissa kodeissa ei ole enää rahaa sähkölaskuihin ja talvi on vasta tulossa.

Kuuluuko oma sähköyhtiösi muhkeita voittoja kerääviin? Kuva: Ritva Siltalahti / Lehtikuva / IS

Sähkön hurjalla hinnalla on nurja puolensa: Osa sähköyhtiöistä tekee Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun sanoin "helkkarinmoista voittoa". Samaa sanoo Omakotitaloliitto, jonka mukaan monet sähköyhtiöt "takovat tällä hetkellä jättimäisiä voittoja".

Mistä voitot syntyvät, pitäisikö niitä suitsia ja jos niin miten?

Sähkön hinta määräytyy Nasdaqin pohjoismaisessa sähkön johdannaispörssissä. Johdannaisia, kuten futuureja, käytetään sekä sähkön myynnin että oston suojaamiseen.

Esimerkiksi Fortumilla vuoden 2023 tuotannosta on suojattu 60 prosenttia hintaan 37 euroa megawattitunnilta.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toppuuttelee voittopuheita muistuttamalla suojauksista. Voittoa ei voi laskea kaavalla pörssihinta miinus tuotantokustannukset.

-?Se ei pidä paikkaansa, että kaikki tuottajat saisivat joka hetki spot-hinnan (sähköpörssin tukkuhinnan) tuottamastaan sähköstä.

Näin siksi, että suomalaiset sähköntuottajat harrastavat Leskelän mukaan hyvin suojaavaa toimintaa. Suojausaste on monilla enimmillään jopa noin 80 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vain 20 prosenttia tuotannosta voidaan kaupata tuottoisaan tukkumarkkinahintaan.

Toisin sanoen yhtiö, joka on ottanut riskiä ja harjoittanut lyhyempää suojaustaktiikkaa, eli pystyy myymään sähköä enemmän päivän hintaan, tekee tällä hetkellä kovia voittoja. Tai jos se on vastaavasti sitonut tulevat ostonsa nykyistä spot-hintaa alhaisempaan tasoon ja voi myydä sähköä tätä kalliimmalla asiakkaille.

-?On totta kai niinkin, että kun korkeiden hintojen aika on pitkittynyt, myös alemmilla hinnoilla (tuotantonsa) suojanneet pääsevät vähitellen tekemään suojauksia nykyhinnoilla tai vähentämään suojausta.

Jos haluaa tunnistaa, minne voitot virtaavat, paras johtolanka lienee kallis sähkölasku, suojausten lisäksi. Mitä enemmän sopimussalkussa on suojaussopimusten lisäksi pörssisähköä tai sähkösopimustyyppejä, joihin voi siirtää korkeita hintoja, sitä todennäköisempiä muhkeat voitot ovat.

Jonkin verran voittojen määrään vaikuttaa se, miten energiaa tuotetaan. Nykyisillä hinnoilla päästökauppa vaikuttaa kuitenkin tuottoon suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin. Nykyhinnoilla periaatteessa kaikki voittavat, tuottaapa sähköä hiilivoimalassa tai tuulipuistossa.

Muuttuvilla kustannuksilla aurinko-, tuuli- ja vesivoima jäävät kaikki parinkymmeneen euroon tai allekin megawattitunnilta. Jos taas sähköä tuotetaan huippukalliilla kaasulla, se maksaa 400 euroa megawattitunnilta, päälle päästöoikeuksista muutama kymppi. Tämä nostaa sähkön tukkuhintoja myös Suomessa 'sähköä viedään, hintoja tuodaan' -mekanismilla.

-?Voisin kuvitella, että ne (energialaitokset), joilla on säätävää vesivoimaa, ne varmaan aika hyvin pärjäävät, Leskelä sanoo.

On myös yhtiöitä, jotka ovat myyneet johdannaisilla oman tuotantonsa vuosiksi eteenpäin tiettyyn hintaan, eivätkä ne hyödy hinnannoususta.

Osalla yhtiöistä voi olla tuhansia sähkösopimusasiakkaita, jotka nauttivat vaikkapa 5-7 sentin kilowattitunnin hinnoista - myös keskellä sähkökriisiä.

Tällä hetkellä kukaan tuskin tietää, mitkä yhtiöt keräävät voittoja, mitkä eivät, sillä sähkökauppa suojauksineen on niiden ydinliiketoimintaa. Esimerkiksi Energiavirasto ei seuraa tai valvo sähkön myyntiä tai yhtiöiden kirjanpitoa.

Tietoa saadaan viime kädessä vasta, kun sähköyhtiöt kertovat poikkeusvuoden sujumisesta tilikauden päätteeksi.

Häviäjien joukossa on ainakin yksi selvä tapaus, Lumo Energia. Yhtiön toimitusjohtaja Otto Savasti kertoi Ylelle, että ratkaisuun toiminnan lopettamisesta päädyttiin vaikean markkinatilanteen vuoksi. Lumo Energian lisäksi vuoden sisään ovat kaatuneet myös pelkkää myyntiä harjoittaneet Energia 247 ja Finergy Voima.

Voittojen kahmimista on helppo arvostella, koska monilla kuluttajilla on nyt aito hätä. Voisi odottaa, että poikkeustilanteessa voitoista nauttivat sähköyhtiöt osallistuisivat itsekin aputoimiin varsinkin, kun valtio on jo jakamassa satoja miljoonia rahaa kotitalouksille.

Alhaisilla hinnoilla on kuitenkin kääntöpuolensa niin sanotun yleisen edun kannalta. Halpa kiinteä lasku ei kannusta sopeuttamaan kulutusta. Siksi hinnat nousevat enemmän, mikä johtaa suurempiin säästöpaineisiin niillä, joilla on markkinahintainen sopimus, Etlan tutkijat kirjoittavat tuoreessa

On muitakin lisäkysymyksiä:

OIetetaan, että yhtiö A on uskonut tulevaan hintaan X ja suojannut tuotantonsa myyntihintaan, joka tuottaa tappiota (spot-hinta miinus X).

Yhtiö B taas on uskonut, että sähköstä tulee niukkuutta, eikä ole halunnut sitoa myyntihintoja.

Kumpaa pitäisi "rangaista" voittoja leikkaamalla? Sitä (A) jonka kannattavuus on heikentynyt jälkikäteen arvioiden väärän strategian takia? Vai oikein "pelannutta"?

Voittojen suitsimisen keinoista tunnetuin on windfall-vero, jota hallitus alkaa valmistella sähköntuottajille.

Windfall tarkoittaa yrityksen ansiottomasti saamaa voittoa erilaisista syistä.

Sähkökriisiin liittyvä windfall-voitto syntyy näin:

Tukkumarkkinahinta muodostuu sähköpörssissä kalleimmin (yleensä hiilellä tai kaasulla) tuotetun sähkön mukaisesti.

Kun tukkumarkkinahinta on noussut huimasti, mutta esimerkiksi päästökaupan ulkopuolisen vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannukset eivät, sähköntuottajien tulot ovat voineet nousta eli ne ovat saaneet windfall-voittoa.

Kun hallitus mietti budjetin alla keinoja sähkötukiin, työryhmä selvitti eri keinojen käyttökelpoisuutta. Sen mukaan energiakriisin ja puhtaiden windfall-voittojen hintavaikutusten eritteleminen sähkön hinnasta tai tilinpäätöstietojen voitosta on hankalaa.

Jos verolla haluttaisiin leikata ylimääräisiä windfall-voittoja, vero tulisi periä normaalin yhteisöveron lisäksi ja siitä erillisenä, työryhmä katsoi. Vero ei toisaalta voi olla kovin iso, sillä se ei saa viedä yrityksiltä halua investoida vihreää energiaan, moni asiantuntija arvioi.

Sähköyhtiöiden tuottoihin puuttuminen windfall-veron muodossa on hidas ja monimutkainen eurooppalainen lainsäädäntöhanke.

Erään energia-alan yhtiön edustajan mukaan sähköyhtiöt voisivat itsekin keksiä keinoja, joilla ne alentaisivat asiakkaiden ylisuuria laskuja talvikautena. Tämä olisi mahdollista, joskin helposti tultaisiin uusiin ongelmiin, esimerkiksi rajanvedoista, muusta käytännön toteutuksesta tai vaikutuksista kilpailutilanteeseen.

Hallitus on suosittanut, että sähköyhtiöt antavat kovimmista laskuista kärsijöille lisää maksuaikaa. Omakotiliitto vaatii myös, että laskuja ei saa laittaa perintään, eikä periä korkoja.

Vetoomuksen voi ymmärtää suunnatuksi myös omistajille, kunnille ja yhtymille, että ne eivät hae sähkölaitoksilta korkeinta mahdollista tuottoa. Valtaosa sähkölaitoksista on julkisomisteisia, joten valtio ja kunnat rikastuvat, kun sähköyhtiöt tuottavat voittoa.

Moni kunnallisista yhtiöistä näyttää jo toimivan niin, että jos niillä on omaa tuotantoa, ne myyvät sähköä alueensa asiakkaille tukkumarkkinahintaa edullisemmin. Esimerkiksi Herrfors myy paikallissähköä hintaan 20 senttiä kilowattitunnilta, muilta peritään 40 senttiä.

-?Näitä on paljon, Leskelä vahvistaa.

Lue lisää: Kokkolan Energia irtisanoo sähkösopimuksia - Energiavirasto kehottaa etsimään pikaisesti uuden sähkönmyyjän

Osa yhtiöistä on tosin myös lopettanut sähkön myynnin kokonaan oman kaupungin ulkopuolelle, näin esimerkiksi Seinäjoen Energia. Alueellisia hinnoittelumuutoksia on useissa kaupungeissa Pohjanmaalta Uudellemaalle.

-?Joka ikisessä kunnanvaltuustossa tämä keskustelu varmasti käydään. Kaikilla ei ole tosin ole omaa tuotantoa, ja aika moni myös ulkoistanut myyntinsä.

Jutun lähteenä myös Etlan ja energia-alan yrityksen edustajat sekä sähköyhtiöiden verkkosivuja.