Niilo Simojoki
Ruotsissa vaalien suurimman voittajan ruotsidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen johtajat ovat tavanneet tänään, kertoo Aftonbladet. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson oli vähäsanainen ja tyytyi toteamaan syöneensä lounasta kokoomuksen toimistolla Tukholmassa.
Lehden kokoomuslähteen mukaan tapaaminen kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin kanssa kuitenkin merkitsi käytännössä hallitusneuvottelujen alkamista. Lehtitietojen mukaan myös muiden porvariblokin puolueiden eli kristillisdemokraattien ja liberaalien johtajia odotettiin maanantaina visiitille kokoomuksen toimistolle.
Vaikka Ruotsin vaalitulos on äärimmäisen tasaväkinen ja laskenta vielä kesken, useat arvioijat - muun muassa STT:n haastattelema professori Peter Esaiasson - ennustavat, että porvariblokki pitää niukan johtoasemansa.
Tulevan hallituksen mahdollista pohjaa saadaan kuitenkin jännittää vielä ainakin ylihuomiseen saakka. Eilisten vaalien alustavan ääntenlaskennan mukaan neljän puolueen porvariblokki olisi saamassa yhden paikan enemmistön valtiopäiville luvuin 175-174.
Voimasuhteiden varmistuminen siirtyy kuitenkin keskiviikkoon, koska blokkien välinen ero on vain noin 47 000 ääntä. Ylihuomenna lasketaan ulkoruotsalaisten postiäänet sekä ne ennakkoäänet, jotka eivät ehtineet eilen aloitettuun laskentaan.
Näitä ääniä on aiemmin ollut noin 200 000, tällä kertaa mahdollisesti enemmän. Vaaliviranomainen onkin arvioinut, että tämä niin kutsuttu "keskiviikkolaskenta" saattaa päättyä vasta torstaina.
Peter Esaiasson Göteborgin yliopistosta uskoo hallituksen muodostamisen olevan kahdesta poliittisesta blokista lopulta helpompaa juuri porvaripuolella. Hän perustelee näkemystään sillä, että jos ruotsidemokraatit saavat tarpeeksi tavoitteitaan läpi, puolue tyytynee jäämään tukipuolueeksi hallituksen ulkopuolelle. Näin varmistettaisiin pieneltä liberaalipuolueelta tarvittava tuki porvarihallitukselle.
- Pääsy hallitukseen ei vaikuttaisi olevan ruotsidemokraateille arvovaltakysymys, Esaiasson kommentoi puhelimitse STT:lle.
Esaiassonin mukaan Ruotsin tämänkertaiset vaalit olivat tulokseltaan kaksijakoiset.
- Puolueiden kannatuksessa tapahtui keskinäisiä muutoksia paljon vähemmän kuin yleensä vaaleissa sitten 1970-luvun. Vaalituloksen poliittiset seuraukset ovat kuitenkin suuret, Esaiasson kertoi.
Ruotsidemokraattien nousu maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi on hänen mukaansa kiistatta pysäyttävä tulos monille. On aivan eri asia nähdä jotakin mielipidekyselyssä ja havaita sen sitten muuttuneen todellisuudeksi vaalituloksen myötä, Esaiasson sanoo.
Hän tosin huomauttaa, että ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin asemasta tulisi vielä paljon näkyvämpi, jos porvaripuoli jäisi oppositioon. Tuolloin Åkesson nousisi aina valtiopäiväkeskusteluissa ensimmäisenä opposition edustajana puhumaan.
- Hän olisi, ainakin valtiopäivämielessä, muodollisestikin opposition johtaja, Esaiasson sanoo.
Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén ennustaa hallituksen muodostamisen sujuvan tällä kertaa nopeammin kuin vuonna 2018, jolloin siihen kului 134 päivää. Norlénin mukaan ero edellisiin vaaleihin on se, että nyt ainakin tiedetään, mitkä puolueet ovat alustavasti valmiita keskustelemaan keskenään hallituksen muodostamisesta.
Uudet valtiopäivät kokoontuvat 26. syyskuuta. Pääministeri Magdalena Andersson tosin voi halutessaan ilmoittaa erostaan jo sitä ennen, jolloin Norlén aloittaa keskustelut eri puoluejohtajien kanssa.
Jos Andersson ei eroa, hänen luottamuksestaan äänestetään valtiopäivien alkajaisiksi. Äänestyksen tuloksesta riippuen joko Andersson jatkaa tai valtiopäivien valitsema uusi puhemies alkaa johtaa keskusteluja hallituksen muodostamiseksi.
Painetta hallituksen muodostamiselle luo muun muassa se, että Ruotsi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana ensi vuoden alussa.
Punavihreään blokkiin luetaan Ruotsissa sosiaalidemokraattien lisäksi ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue. Porvariblokki koostuu maltillisesta kokoomuksesta, ruotsidemokraateista, kristillisdemokraateista ja liberaaleista.
Ruotsidemokraattien ohella toinen vaaleissa selvästi äänimääränsä lisännyt puolue on sosiaalidemokraatit, joka on yhä ylivoimaisesti suurin puolue yli 30 prosentin osuudella äänistä. Tämä antaisi nykyiselle pääministeri Anderssonille vahvan selkänojan ryhtyä muodostamaan myös uutta hallitusta, jos voimasuhteet lopulta kääntyisivät punavihreän blokin eduksi.
- Kannatuksemme on kasvanut, ja on selvää, että ruotsalaisen sosiaalidemokratian asema on vahva, Andersson kertoi puolueensa vaalivalvojaisissa.
Punavihreällä puolella murheenkryyni on vasemmistopuolue, jota sosiaalidemokraatit sen paremmin kuin keskustapuoluekaan eivät halua uuteen hallitukseen. Punavihreä hallitus tarvitsisi kuitenkin vasemmistopuolueen tukea, jonka kärsimä vaalitappio voi tosin hillitä puolueen ärhäkkyyttä esittää vaatimuksia.
Ruotsin vaaleissa nähtiin sunnuntaina poikkeuksellisen pitkiä jonoja vaalihuoneistojen edustalla. Äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan näyttänyt jatkavan nousutrendiä vaan oli jäämässä noin 83 prosenttiin. Se on selvästi vähemmän kuin edellisten vaalien yli 87 prosenttia.
Jonot johtuivatkin ilmeisesti enemmän uudelleenjärjestelyistä vaalihuoneistojen toiminnassa. Uuden käytännön mukaan äänestäjät kävivät noutamassa eri vaalilipukkeensa sermin takaa vaalisalaisuuden säilyttämiseksi. Vaaliviranomainen kertoi varoittaneensa jo ennen vaaleja, että uusi järjestely tulee hidastuttamaan äänestyksen sujumista.
Monissa paikoissa äänestäminen jatkuikin vielä vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen, koska kaikki kello 20 paikallista aikaa jonossa olleet päästettiin vielä käyttämään äänioikeuttaan.