Jo vuoden työskentely vanhuuseläkeiän jälkeen parantaa kuukausieläkettä miltei viisi prosenttia. Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä vuosilla voi nostaa kuukausieläkettä sadoilla tai jopa tuhannella eurolla.

Eläkeajan toimeentuloa voi parantaa selvästi jatkamalla työelämässä yli eläkeiän. Kuva: Jarmo Stenmark / Lehtikuva, Vesa Moilanen / Lehtikuva, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Jos saavutat vanhuuseläkeikäsi lähivuosina, mutta tulevan eläkkeen suuruus arveluttaa, voit parantaa toimeentuloasi jatkamalla työskentelyä. Jokainen kuukausi, jonka olet töissä tuon rajapyykin jälkeen, nostaa työuran aikaista eläkekertymääsi 0,4 prosenttia.

Työskentely vuoden ajan varsinaisen eläkeiän jälkeen tuo 4,8 prosentin lykkäyskorotuksen. Sen lisäksi työstä maksetaan 1,5 prosenttia uutta työeläkettä, joka lasketaan vuosiansioista. Sitä kertyy noin viisi vuotta vanhuuseläkeiän ylittämisen jälkeen. Sen jälkeen työskentelystä ei enää kerry uutta eläkettä.

Viime vuonna suomalaiset saivat Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan eläkettä keskimäärin 1?784 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke oli 1?559 euroa kuukaudessa.

Oheisesta taulukosta ilmenee, että esimerkkihenkilö saisi 3?000 euron palkkatuloista eläkettä 1?714 euroa kuukaudessa, jos hän jää vanhuuseläkkeelle päästyään alimpaan eläkeikäänsä. Jos hän jatkaa entisellä palkallaan töissä vuoden, hänen kuukausieläkkeensä nousee 127 euroa.

Jos hän jatkaa töissä vielä viisi vuotta ja jää eläkkeelle hieman yli 69-vuotiaana, hänen eläkkeensä on kuukausittain 663 euroa suurempi kuin se olisi alun perin ollut.

Palkkaa 4?500 euroa ansainneen kuukausieläke nousee puolestaan vuodessa 191 euroa ja viidessä vuodessa miltei tuhat euroa.

Työssä jatkamisen kannustavuus riippuu kuitenkin siitä, milloin olet jäämässä eläkkeelle. Tilanne on juuri nyt erittäin harvinainen.

Ensi vuoden alussa maksussa oleviin eläkkeisiin vaikuttava työeläkeindeksi kasvaa nimittäin selvästi enemmän kuin palkkakerroin. Tämän takia vielä tämän vuoden puolella eläkkeelle siirtyvä saa suuremman indeksikorotuksen kuin eläkkeelle jäämistä vuoden vaihteen yli siirtävä.

-?Niillä, jotka miettivät eläkkeen ottamista tänä vuonna tai lykkäämistä ensi vuoteen, poikkeuksellinen indeksikehitys tekee monissa tilanteissa kannustavammaksi ottaa eläke tämän vuoden puolella, ETK:n erikoisasiantuntija Suvi Ritola huomauttaa.

Koska jokaisen työura on omanlainen, omaa tilannetta voi tutkailla laskureilla. Niitä on Työeläke.fi-sivustolla sekä eläkeyhtiöiden ja verottajan sivulla.

Lue lisää: Et kai ole jäämässä eläkkeelle tammikuussa? Ajankohdalla on nyt tuntuva vaikutus

Eläke on verotettavaa tuloa kuten muutkin ansiot. Eläke on yleensä pienempi kuin palkka. Veroprosentti ei välttämättä laske samassa suhteessa.

Veronmaksajat perustelee verkkosivuillaan, että yhtä suuresta eläkkeestä ja palkasta peritään eri määrä erilaisia ansiotuloihin kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkansaajan maksut jäävät pois, mutta toisaalta eläkeläinen ei enää saa esimerkiksi työntekoon liittyviä matkakulu- tai työhuonevähennyksiä.

Ritola huomauttaa, että kuten palkkaa myös eläkkeitä verotetaan progressiivisesti ja osa tulon lisäyksestä menee nouseviin veroihin. Eläkettä ei silti veroteta yksioikoisesti kireämmin kuin samansuuruista palkkaa.

-?Noin 1?500-2?400 euron tuloilla eläkkeensaajan maksurasite on pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan. Noin 3?800 euron tuloista alkaen se on hieman matalampi kuin palkansaajan maksurasite, kun otetaan huomioon myös palkansaajan maksut, Ritola kertoo.

ETK:n Kokonaiseläke 2022 -tutkimus paljastaa, että kunnallisverotuksen eläketulovähennys ja perusvähennys pienenevät tulojen kasvaessa, joten eläkkeiden verotus kiristyy voimakkaasti 1?000-2?300 euron eläkkeissä. Tällä välillä eläkeläiset maksavat tulonlisäyksestä veroa noin 40 prosenttia.

töissä jatkaminen, eläkkeen suuruus ja sen verotus askarruttavat eläkeikää läheneviä paljon. Eläkejohtaja Outi Pekkarinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta kertoo, että verotus koetaan usein ankaraksi ja moni miettii, miten paljon työuran pidentäminen lisää käteen jäävää tuloa.

-?Loppupeleissä työn teko kannattaa. Aina jotain jää käteen ja summa on sitä suurempi, mitä pidempään työskentelee, Pekkarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että eläkkeen nousu on pysyvä ja näkyy tilillä kerran kuukaudessa.

Suomessa ei ole enää yhtä varsinaista vanhuuseläkeikää, vaan jokaisella ikäluokalla on oma alin ikänsä, jonka jälkeen eläkkeelle voi jäädä silloin, kun se itselle sopii.

Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa ikäluokkaa kohden. Viime vuonna suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle puoli vuotta myöhemmin kuin edellisvuonna ja olivat tuolloin keskimäärin 62,4-vuotiaita. Yhteensä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 61?000 henkilöä.

Kiinnostus työssä pysymiseen on kasvanut.

-?On tyypillistä, että töissä jatketaan vähän alimman mahdollisen eläkeiän yli, Pekkarinen sanoo.

Ilmarisessa vakuutetut työntekijät ovat jääneet tänä vuonna vanhuuseläkkeelle keskimäärin hieman yli 64 vuoden ja 9 kuukauden ikäisinä. Vuonna 1958 syntyneillä eläkeikä on 64 vuotta ja vuonna 1957 syntyneillä 63 vuotta 9 kuukautta.

Ilmarisessa vakuutetuista 37 prosenttia on tänä vuonna lykännyt eläkkeelle siirtymistään yli vuodella alimmasta vanhuuseläkeiästä. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä myönnettiin viime vuonna lisää eläkettä 1?662 Ilmarisen eläkkeensaajalle. Kasvua edellisvuodesta oli miltei 50 prosenttia.

Äskettäin julkaistun ETK:n tutkimuksen perusteella työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi vuodesta 2006 vuoteen 2017 etenkin korkeasti koulutetuilla ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Sen sijaan matalasti koulutetut ja työntekijäammateissa työskennelleet jäivät eläkkeelle yleensä heti, kun pääsivät.

Pekkarinen muistuttaa, että alemmin palkatut tehtävät ovat usein fyysisesti raskaita, mikä vähentää eläkeiän ylittäneiden intoa ja mahdollisuuksia jatkaa niissä. Kevyemmissä toimistotöissä voimavaroja voi sen sijaan riittää vielä pitkään.

-?Toisaalta monet raskaita töitä tehneistä voivat haluta tehdä jotain muuta vaikkapa toisella alalla, jos vain sopiva tehtävä löytyy.

Raha on Pekkarisen mielestä vain yksi työssä pysymisen syy. Vaikka eläke on täysin ansaittu etuus, erilaisissa kyselyissä moni on kertonut kaipaavansa eläkkeellä mielekästä tekemistä ja sosiaalista yhteisöä.

-?Eläkkeellä on lupa nauttia elämästä, mutta moni haluaa myös kokea olevansa hyödyksi, Pekkarinen sanoo.

Vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä vapaasti.

-?Jos eläkkeen rinnalla tekee töitä, karttuu uutta eläkettä, Ritola sanoo.

Jos vaikkapa 65-vuotias saa eläkkeensä lisäksi palkkaa 8?000 euroa vuodessa, hänelle kertyy siitä eläkettä 1,5 prosenttia eli hänen kuukausieläkkeensä nousee kymmenen euroa vuoden työskentelyn jälkeen.

Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin.

-?Veroprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä, Ritola kertoo.

Eläkkeelle voi siirtyä myös osittain ja jatkaa osittain työelämässä. Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnut voi ottaa kertyneestä eläkkeestään puolet tai neljänneksen maksuun jo ennen varsinaista eläkeikää, vaikkapa jo 61-vuotiaana. Tällöin kuitenkin tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaiselta vanhuuseläkkeen alarajasta puuttuvalta kuukaudelta.

-?Jos alat nostaa osittaista vanhuuseläkettä vasta eläkeikäisenä, vaikkapa 64-vuotiaana, mutta jatkat töissä, vähennyksiä ei tehdä, Pekkarinen sanoo.