Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen haluaa istuttaa Uniper-sotkun jälkeen virkamiesedustajan myös Nesteen hallitukseen. Tuppuraisesta omistajaohjausta on tarpeen kiristää kolmen kohdan remontilla.
En ole puhunut, enkä tule puhumaan ylisuurten bonusten puolesta, sanoo Tytti Tuppurainen. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Miikka Pirinen, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) haluaa sitoa valtio-omisteisten yhtiöiden johdolleen maksamat bonukset entistä tiukemmin valtion määrittelemiin ehtoihin.
Tuppurainen mukaan kannustinohjelmien tulee heijastaa vastuullisuutta myös siten, että ne näyttäytyvät kansalaisista tarkoituksenmukaisilta.
- Vastuullisuuden on korkea aika alkaa näkyä myös euroissa. Vahva viestini valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksille on, että valtion tahtotilan tulisi heijastua johdon tulospalkkaohjelmia laadittaessa. Bonuksiin tulisi selkeästi heijastua se, miten yhtiö toteuttaa vastuullisuuskriteerejä, Tuppurainen sanoo.
Vastuullisuuskriteereillä Tuppurainen viittaa jo hallituskauden alussa tehtyihin linjauksiin. Omistajaohjausministeri edellyttää niiden olevan yhtiöillä tiedossa.
Bonukset ovat osa kolmen kohdan remonttiohjelmaa, jota Tuppurainen pitää välttämättömänä kolmen vuoden ministeripestin jälkeen. Palataan siihen kohta.
Markus Rauramo. Kuva: Miikka Pirinen
Tuppuraisen bonuspuhe kummunnee Fortumin hallituksen toimitusjohtajalleen Markus Rauramolle keväällä Uniper-kuohunnan jo alettua maksamasta 423?400 euron kannustinpalkkiosta. Edellisvuodelta maksettua palkkiota perusteltiin muun muassa Uniper-yhteistyöllä.
Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala rikkoi Uniper-hiljaisuuden elokuun lopussa. Sveitsissä 20 vuotta asuneesta yritysjohtajasta oli "jotenkin ihan hirveää", kuinka paljon Rauramon kannustinpalkkio herätti huomiota.
Kuva: Antti Hämäläinen/IS
Oliko kannustinpalkkion maksaminen moraalisesti oikein maaliskuun tilanteessa?
- En ole puhunut, enkä tule puhumaan ylisuurten bonusten puolesta, Tuppurainen sanoo napakasti.
Tuppurainen muistuttaa kannustinpalkkioista päättämisen kuuluvan yhtiöiden hallitukselle, mutta edellyttää siinä noudatettavan valtion tahtotilaa vastuullisuudesta.
Lue lisää: Fortumin toimitusjohtajalle maksettiin keväällä 423?000 euron kannustinpalkkio - perusteltiin Uniper-yhteistyöllä
Mitä vastuullisuus tarkoittaisi esimerkiksi tapauksessa, jossa Fortumin Rauramo sai 423 000 euron kannustinpalkkiot?
- Kyse on yritysten yhteiskuntavastuusta. Minä en omistajan edustajana kommentoi yksittäisen yhtiön palkkio-ohjelmia sen toimivalle johdolle. Vastuullisuuden seuranta kuuluu yhtiön hallitukselle.
Vastuullisuuskriteerejä ovat Tuppuraisen mukaan esimerkiksi verovastuullisuus ja asiakastyytyväisyys ja -lähtöisyys VR:n ja Postin kaltaisissa yrityksissä. Eniten julkisuudessa ollut kriteeri liittyy Suomen hiilineutraalisuustavoitteiseen. Valtio-omisteiset yhtiöt raportoivat viime keväänä ensimmäistä kertaa vastuullisuuskriteerien huomioimisesta.
- Matka on alkanut, mutta paljon on vielä kuljettavana. Sinänsä en moiti yrityksiä siitä, etteivätkö ne olisi ymmärtäneet, mitä kello lyö. Elämme vastuullisuuden ajassa. Valtio-omisteisissa yhtiöissä on kyse meidän kansallisvarallisuudestamme ja niiden tulee olla tässä edelläkävijöitä.
Tuppuraisella tuli maaliskuussa täyteen 1000 päivää ministerinä. Kuluneiden päivien turbulenssissa Tuppuraiselle on käynyt selväksi, että omistajaohjauspolitiikkaa on terästettävä.
Siirrytään siis remonttiohjelma toiseen kohtaan eli valtion äänen kuuluvuuden lisäämiseen valtio-omisteisissa yhtiöissä. Tuppurainen haluaa nyt istuttaa polttoaineyhtiö Nesteen hallituksen jäseneksi valtion virkamiesedustajan. Valtio omistaa Nesteestä noin 45 prosenttia.
- Olen päätynyt tähän johdonmukaisuuden nimissä ja omistajaohjauspolitiikan tehostamiseksi. Pitäisin hyvänä, että nimitystoimikunta esittäisi Nesteen tulevalle yhtiökokoukselle virkamiesjäsenen valitsemista.
Fortumin hallituksessa on alkuvuodesta lähtien istunut valtioneuvoston kanslian ylijohtaja Kimmo Viertola. Fortum oli tuolloin hetkeä aiemmin taustoittanut Tuppuraista muun muassa päätöksestä, että se aikoo antaa Uniperille kahdeksan miljardin euron konsernirahoituksen
- Tämä oli reaktioni siihen.
Edellisen kerran Fortumin hallituksessa on istunut virkamiesjäsen 16 vuotta sitten. Marinin hallituksen aikana suoraan valtioneuvostonkanslian alla olevista pörssiyhtiöistä virkamiesedustaja on jo tullut korona-aikana Finnairiin ja teräsyhtiö SSAB:hen hiilivapaaseen teräkseen liittyvien ilmastopoliittisten intressien vuoksi.
- Tilanteen ei pidä antaa jatkua enää niin, että meillä on valtio-omisteisia yhtiöitä, joissa valtio-omistajan ääni ei kuulu siellä, missä strategisimmat ratkaisut tehdään. Virkamiesjäsen huolehtinee siitä, että hallituksen puheenjohtaja tuntee vastuunsa lähestyä valtio-omistajaa silloin, kun yhtiö on tekemässä merkittäviä ja strategisia ratkaisuja.
Virkamiesjäsenen tulee Tuppuraisen mukaan pitkässä juoksussa pitää huoli myös siitä, että vastuullisuuskriteerit ja niiden mittaaminen toteutuu kannustinpalkkioista päätettäessä.
Käytännössä virkamiesjäsenen nimittää yhtiökokous nimitystoimikunnan esityksestä.
Tuppurainen ei avaa, ennakoiko Nesteeseen toivottu nimitys sille vallitsevasta energiatilanteesta mahdollisesti koituvia ongelmia.
Onko teillä ollut ongelmia siinä, että hallitusten puheenjohtajat eivät tuntisi vastuutaan valtio-omistajan lähestymisessä merkittävissä ratkaisuissa?
- Omistajaohjauspolitiikkaa on syytä kautta linjan terästää. En ala osoittamaan sormella ketään. Kaikella on oma historiansa ja taustansa. Olen havainnut, että tätä vuoropuhelua tarvitaan lisää.
Tuppuraisen kolmas remonttikohde liittyy vallan keskittämiseen valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimivaan omistajaohjausyksikköön. Nyt osa ns. eritystehtäväyhtiöistä toimii eri ministeriöiden alla.
- Tämä ei vastaa tavoitetta ja tarvetta ammattimaiselle täyspainoiselle omistajaohjaukselle. Valtion omistajaohjauksen on oltava päätoimista, sitä eivät voi virkamiehet tehdä muiden töiden ohessa. Se on tehtävässä käynyt selväksi.
Remonttikohta tuskin etenee kovin nopeasti. Tuppurainen haistelee Uniper-sotkun jälkeisessä ajassa kuitenkin mahdollisuuden muutokselle.
- Remontti vaatii myös puolueiden välistä yhteisymmärrystä, mutta olen tulkinnut ajan henkeä niin, että on laajemminkin tarvetta, että ohjauksen tehostamista kaivataan.
Tuppuraisen mukaan juuri nyt Ukrainan sodan ja Putinin energiaruuvin kiristyksessä ei ole otollinen aika tarkastella valtion omistusten myyntiä.
- Tarvitaan vahvaa valtiota.
Vladimir Putinin Venäjä yrittää talven koettaessa saada Euroopan rivit hajalleen energia- ja hybridivaikuttamisaseillaan. Kreml laskee sen varaan, että länsi joutuu taipumaan Venäjän edessä pakkasten, energiakriisin, nousevien hintojen ja mahdollisten kansalaismellakoiden cocktailissa.
Miten EU:n rivit pidetään tiiviinä ja yhtenäisinä?
- Se on meidän kohtalonkysymys. Emme saa hajaantua tilanteissa, joissa meidän tulee kohdata Venäjä yhdessä. Putin kuuntelee ja ymmärtää voimaa. EU:n voima on se yhtenäisyydessä.
Tuppuraisesta esiin nousee Suomen linja olla rakentamatta EU:n sisälle erilaisia kuppikuntia. EU on toistaiseksi pysynyt sopimaan kuudesta pakotepaketista yksimielisesti.
- Tiukan paikan tullen rivit suoristetaan ja maat pystyvät ratkaisemaan kummalla puolella historiaa ne ovat.
Ovatko maat kuten Unkari valmiita seisomaan yhtenäisenä myös talven yli?
- Talvi tulee olemaan koetinkivi. Yhteiset intressit ovat paljastuneet. EU-tasolla pitää löytää ratkaisut siihen, että energiantoimitusvarmuus turvataan. Suomi peräänkuuluttaa poliittista tahtoa ja johtajuutta. Erityisesti Unkarilta, sen pääministeri Orbanilta, on kysyttävä, mille linjalle Unkari haluaa asettua.
Unkari on EU- ja Nato-maa. Tästä lähtökohdasta Tuppuraisesta on ilmeistä, että se tulee osallistumaan EU:n yhteisiin ponnistuksiin Ukrainan tukemiseksi.
- Unkarilla on jatkuva näytönpaikka. Kuten meillä kaikilla. Asiat eivät ole yksinkertaisia. Kansalaisia tullaan testaamaan. Kansalaisten valmiutta seisoa Ukrainan rinnalla tullaan koettelemaan. Poliitikkojen ja EU:n tehtävä on kertoa, miksi se on välttämätöntä. Vaihtoehto on ilmeinen. Ukrainalaiset taistelevat omalla hengellään, meillä kyse on taloudellisista intresseistä ja sähkölaskuista.
Moni lapsiperhe, eläkeläinen joutuvat talvella oikeasti hankaliin tilanteisiin laskujensa kanssa.
Pelkäättekö, että ihmiset lähtevät kaduille Suomessa?
- Tilanne tulee tuntumaan ihmisten arjessa. Ihan entiseen tapaan ei voida jatkaa, eikä valtiokaan voi kaikkea silottaa. Sotatalous-termi on totta. Valtio ottaa ison osan iskusta vastaan antamalla vajeen valtiontaloudessa kasvaa. Tullaan kotitalouksia vastaan vaikkapa uudella sähköveroalennuksen ja sähkötuen avulla. Huolehditaan, ettei tilanne kenelläkään kävisi sietämättömäksi.
Tuppuraisen nostaa esiin, että poikkeuksellisissa oloissa luottoluokittajat ymmärtävät Suomen velanottoa.
- Velkaa ei oteta jakaaksemme vaalilahjoja, vaan kyse on sotataloudesta ja aiemmin pandemiasta.
Ovatko syvästi velkaiset Euroopan maat tulevaisuudessa riittävän toimintakykyisiä tilanteen pitkittyessä?
- Verrattuna Venäjään EU on ehdottomasti kestävämpi taloudellinen suurvalta, jonka näkymät ovat kaikella tavalla paremmat. Venäjälle asetetut pakotteet ovat kuin anakondan kuristus. Kulutussodan ei pidä antaa ajaa meitä henkihieveriin, vaan tätä pitää kestää ja jatkaa.
TetraSys Oy.