Suomalaisissa kotitalouksissa syntyy vuosittain 85 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Paimion uudessa poistotekstiilien kiertotalouslaitoksessa tällekin kasalle yritetään kehittää jatkokäyttöä.

Tässä kasassa vaate on jo silppua ja matkalla kohti uutta elämää. Kuva: Mikko Hannula

Puuvillainen t-paita oli vielä joskus valkoinen. Nyt paita on virttynyt, väri kulahtanut ja saumassa on reikä. Sitä ei voi enää käyttää, mutta sen työntäminen sekajätteeseen tuntuu pahalta, kun lähes kaiken muun on jo tottunut kierrättämään.

Erityisen pahalta se tuntuu, kun tietää, että vaateteollisuus on öljyteollisuuden jälkeen maailman toiseksi saastuttavin teollisuuden ala.

Pelkän tavallisen puuvillaisen t-paidan valmistamiseen kuluu valtavasti vettä. Lisäksi puuvillapelloille ruiskutetaan usein ympäristölle haitallisia kasvinsuojeluaineita.

Tekstiilijätettä syntyy kotitalouksissa Suomessa vuosittain yli 85 miljoonaa kiloa.

Vuoteen 2025 mennessä Euroopan Unionin maissa pitää asukkaille olla järjestetty jätetekstiilin erilliskeräys.

Kuin koko kylän kirppiskassit olisi kipattu yhteen kasaan. Kuva: Mikko Hannula

Sitä on. Paljon. Kuva: Mikko Hannula

Suomessa kierrättäjien tuskaan on luvassa helpotusta jo ensi vuoden alusta, sillä lakisääteinen keräys alkaa meillä jo silloin.

Viime vuonna Turun kupeeseen Paimioon avattiin Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilien kiertotalouslaitos. Siellä kulahtaneen t-paidan kaltainen tekstiilijäte voidaan riipiä kuiduiksi, joista voi jalostaa uusia tuotteita.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) poistotekstiilihallissa Turussa esilajittelija El Housseine Moummou purkaa muovipusseista eri puolilta Suomea tulleita vaatteita ja muita tekstiilejä. Hänen tehtävänään on valita niille oikea jatkopaikka. Käyttökelpoiset tekstiilit menevät viereiseen kierrätysmyymälään. Rikkinäisten - mutta kuivien, puhtaiden ja homeettomien - tekstiilien paikka taas on Paimion uudessa kiertotalouslaitoksessa.

Esilajittelija El Housseine Moummou purkaa tekstiilisäkkejä, joita on tullut eri puolilta Suomea. Lajittelu on tarkkaa puuhaa. Kuva: Mikko Hannula

Seuraavaksi tekstiililajittelijat Leena Aalto ja Joel Törrönen tuplatarkastavat materiaalin. Joukosta voi löytyä vielä tekstiilejä, joita ei voi lähettää jatkojalostukseen: esimerkiksi sadevaatteita, toppatakkeja tai muovitettuja pöytäliinoja. Laadunvarmistus on kierrätyksessä tärkein vaihe, sillä väärä materiaali voi pilata koko erän. Saman voivat tehdä myös likaiset tai homeiset tekstiilit.

Jatkojalostukseen vaikuttaa myös kuitujen laatu, onko kangas neulottu vai kudottu ja onko mukana elastaania. Myös sekoitemateriaaleja voidaan kierrättää, kunhan niiden kuidut ovat laadukkaita.

Lajittelijat ovat harjaantuneet tunnistamaan eri materiaalit, mutta heillä on apunaan myös infrapunatunnistin.

- Valitettavasti kaikkea ei voi silti vieläkään kierrättää. Kaikelle materiaalille ei ole joko kierrätysteknologiaa tai yritystä, joka valmistaisi siitä tuotteita. Tai sitten neitseellisen raaka-aineen hinta on poljettu niin alas, ettei kierrätysraaka-ainetta ole kannattavaa käyttää, kertoo Sini Ilmonen, LSJH:n kiertotalousliiketoiminnan tuote- ja liiketoiminnan kehityksen erityisasiantuntija.

Käyttökelpoiset tekstiilit päätyvät LSJH:n kierrätysmyymälään, joka on myymälänhoitaja Päivi Lintusen mukaan todellinen aarreaitta. Kuva: Mikko Hannula

Kierrätysmyymälästä tekstiilejävoi ostaa kilohinnalla. Kuva: Mikko Hannula

Turusta jalostettavaksi kelpaava materiaali lähtee Paimion kiertotalouslaitokseen. Kiertotalouslaitos on pilottihanke, mutta laitos on Paimiossa pysyvästi. Pilottihanke nimen yhteydessä tarkoittaa lähinnä sitä, että tuotekehittely ja suunnitelmat eri yritysten kanssa ovat vielä kesken.

Paljon on vielä myös opittavaa. Mikä kaikki vaikuttaa materiaalin kierrätettävyyteen ja jatkojalostukseen?

Giljotiinit ovat valmiina jauhamaan päivän tekstiiliannoksensa! Kuva: Mikko Hannula

Sisällä hallissa suuret valkoiset linjastot kippuraisine teräsputkineen ovat majesteetillinen näky. Tekstiili silputaan ensin giljotiiniterillä pariin eri otteeseen. Omaan lokeroonsa poistuvat vetoketjun pätkät, napit, paljetit ja niitit.

Tekstiilille tehdään Paimiossa mekaaninen kuidun avaus. Silppua kostutetaan välillä, jotta kuidut avautuisivat helpommin. Linjaston lopussa tekstiili on muuttunut harmaankirjavaksi hahtuvaksi.

Trasselimaista materiaalia voi käyttää sellaisenaan esimerkiksi huonekalujen täytteenä, ja siitä voidaan valmistaa myös akustiikkalevyjä tai komposiittia. Siitä voi jalostaa myös lankaa tai kuitukangasta.

Raaka-ainetta voidaan ottaa jatkokäyttöön kesken prosessinkin, sillä tekstiilisilpullekin löytyy omat käyttötarkoituksensa. Esimerkiksi Globe Hope käyttää tekstiilisilppua joogabolstereiden ja sisustustyynyjen täytteenä.

Paimion kiertotalouslaitos ei ole ainoa laatuaan Euroopassa, mutta monessa laitoksessa jalostetaan lähinnä helpoimmin kierrätettävissä olevia materiaaleja. Paimiossa käsitellään kaikkia materiaaleja, kuten villaa, tekokuituja, puuvillaa sekä sekoitteita.

- Emme poimi vain kirsikoita kakun päältä, vaan pyrimme löytämään kierrätysratkaisun kaikelle, jopa niille vaikeimmin kierrätettäville tekstiileille, Sini Ilmonen sanoo.

Ja toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ratkaisua kuluttajien poistotekstiilin kierrätykselle on lähtenyt kehittämään julkinen yritys. LSJH on kuntien omistama.

- Julkisilla jätelaitoksilla on koko maan laajuinen, aktiivinen ja yhteistyössä toimiva verkosto. Kaikki noin 30 laitosta ovat olleet mukana rahoittamassa tutkimusta ja kehitystä sekä kokonaisuuden eteenpäin viemistä.

Paimion kiertotalouslaitos pystyy käsittelemään kuitenkin vasta noin kymmenesosan Suomessa syntyvästä tekstiilijätteestä, mutta toiminta laajenee Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen vuoteen 2025 mennessä. Kotitalouksien lisäksi tekstiilijätettä kertyy myös yrityksistä. Kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää ratkaisu kaikelle Suomessa kerättävälle tekstiilijätteelle.

Tekstiilisilpullekin on oma käyttötarkoituksensa. Kuva: Mikko Hannula

Tekstiilialalla on tiedostettu jo pitkään vaateteollisuuden ongelmat. Viisi vuotta sitten Suomeen perustettiin Telaketju-hanke, jossa mukana on eri tekstiilialan yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä kunnallisia jäteyrityksiä.

Verkoston tarkoituksena oli ratkoa ongelmia, joita tekstiiliteollisuus meillä synnyttää. Myös Paimion kiertotalous on osittain Telaketju-hankkeen ansiota, ja LSJH:n yhteistyökumppaneina ovat olleet alusta asti muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Turun AMK.

VTT ja Suomen Tekstiili & Muoti ry ovat julkaisseet alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa vuoteen 2035 ulottuvan tulevaisuudenvision, jonka mukaan Suomen tekstiiliteollisuus olisi tuolloin maailman vastuullisinta ja toimivinta.

Siihen on kuitenkin vielä matkaa, ja ongelmia riittää ratkottaviksi. Paimiossa syntyvälle raaka-aineelle tarvitaan lisää käyttäjiä: jatkojalostajia ja tuotteistajia.

Suomesta puuttuu vielä kierrätyskuituja käsittelevä kehräämö. Suomalaisesta langantuotannosta LSJH:ssa on tällä hetkellä neuvottelut auki kiertotalousyrittäjyyden uranuurtajiin kuuluvan Pure Waste Textiles Oy:n kanssa.

Paljon odotetaan myös Infinited Fiber Companylta, joka suunnittelee Kemiin tehdasta, joka tuottaisi Infinna-uusiokuitua muotijättien kuten H&M, Inditexin ja Patagonian käyttöön.

Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki sanoo, että on tärkeää kuunnella tekstiiliteollisuusyritysten toiveita, toimia heidän kanssaan yhteistyössä ja lisätä valistusta kestävästä kehityksestä. Lisäksi pitää mahdollistaa eri tieteenalojen ylittävää yhteistyötä, jotta tekstiiliteollisuuteen syntyisi uusia innovaatioita.

Trasselimaista materiaalia voi käyttää sellaisenaan muun muassa huonekalujen täytteenä. Kuva: Mikko Hannula

Erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen ympäristöministeriöstä puolestaan kertoo, että tekstiilien koko arvoketjuun halutaan saada muutoksia.

- Tulevaisuudessa halutaan esimerkiksi jo vaatteiden tuotesuunnittelussa ottaa ympäristöasiat ja kiertotalous huomioon, jotta vaatteet olisivat kestäviä, korjattavia, pitkäikäisiä ja helposti kierrätettäviä. Näin voidaan ennaltaehkäistä tekstiilien jätteeksi päätymistä ennen aikojaan.

Yritysten lisäksi myös kuluttajien pitäisi olla aidosti kiinnostuneita uusiokuidun käytöstä vaatteissa ja tekstiileissä. Yritykset eivät lähde mukaan, ellei kysyntää ole. Toistaiseksi kiertotaloustuotteilla on ollut vähän luksustuotteiden maine, eivätkä hinnatkaan ole edullisimmista päästä.

Vaikka ilmassa on jo positiivisia merkkejä siitä, että kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia, lisää valistusta niin vaateteollisuuden ongelmista kuin vastuullisesta kuluttamisesta tarvitaan.

Myös tekstiilien kierrättämisestä tarvitaan lisää tietoa. LSJH:n Sini Ilmonen toivoo, että kuluttajat miettisivät jo ostopäätöksiä tehdessään, voiko tekstiilin kierrättää, kun se on tullut käyttöikänsä päähän. Silloin ei kannata tuijottaa vain hintalappua. Helpointa on kierrättää laadukas vaate, joka on valmistettu vain yhdestä materiaalista ja jossa ei ole elastaania, turhia vetoketjuja tai paljetteja.

Jokipiin Pellava on kutonut kierrätyslangasta pellavaloimeen pyyhkeitä jäteyhtiön yrityslahjoiksi. Lanka on valmistettu Espanjassa, sillä Suomesta puuttuu vielä kierrätyskuituja hyödyntävä kehräämö. Jokipiin Pellavan toimitusjohtajan Markku Laurilan mukaan kierrätyslangasta valmistetuille tuotteille olisi kyllä kysyntää; asiakkaat kyselevät niistä paljon. Kuva: Mikko Hannula

Uusien vaatteiden ostaminen ei ole tulevaisuudessakaan synti, mutta peruskysymys kuuluu, miten kuluttajat saisi sitoutumaan paremmin jo olemassa oleviin vaatteisiinsa.

- Pitää pohtia myös sitä, miten kuluttajat olisivat valmiit huoltamaan vaatteitaan entistä enemmän. Silloin vaatteiden käyttöikä pitenisi, jolloin tekstiili lähtisi materiaalikiertoon vasta myöhemmin, Kirsi Niinimäki sanoo.

Jutun taustaksi on haastateltu myös Satumaija Levónia Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä, Seija Lukkalaa Globe Hopesta, Markku Laurilaa Jokipiin Pellavasta sekä Anna Gartonia, Mira Kivimäkeä, Oskari Pokelaa ja Miia Jylhää LSJH:sta.

Kerätykseen otetaan kuivia ja puhtaita vaatteita ja tekstiilejä. Ne saavat olla rikkinäisiä ja myös tilkut käyvät. Sen sijaan alusvaatteet, sukat, sukkahousut, matot, peitot ja tyynyt eivät kuulu keräysastiaan.

Pussita tekstiili ja vie se poistotekstiilien keräyspisteeseen. Niitä löytyy muun muassa kauppakeskuksista, kirpputoreilta tai oman kuntasi jätehuoltoyhtiön lajitteluasemilta.

Valtakunnallinen poistotekstiilien keräys astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tekstiilinkeräyslaatikoita ei silti ole luvassa taloyhtiöihin, koska tekstiilimateriaalin olisi pysyttävä keräyksen aikana puhtaana ja kuivana.

Tarkista lähimmät keräyspisteet omalta jätehuoltoyhtiöltäsi tai kierrätys.infosta. https://kierratys.info/