Toistuva päänsärky voi olla helppo hoitaa särkylääkkeellä, mutta oireena sitä ei pitäisi sivuuttaa. Erikoislääkäri kertoo, millaisista terveysongelmista toistuva päänsärky voi viestiä.

Jos päätä särkee usein, lääkekaapilla ravaamisen sijasta kannattaa käväistä lääkärissä. Kuva: Colourbox

Päätä särkee taas, mutta ei hätää, nappaat lääkkeen ja pian kipu on poissa. Tuttu tilanne monelle meistä, päänsärkyä kun aiheuttaa niin moni syy, että lähes jokainen kärsii siitä elämänsä aikana.

Kipua ei silti kannattaisi ohittaa olankohautuksella - eikä varsinkaan suunnata pilleripurkille sen kummempia pohtimatta.

- Jokainen päänsärky herättää miettimään, onko jokin pielessä, dosentti, neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna Mehiläisestä sanoo.

Erälinna ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päänsäryn takana olisi aina jokin vakava syy, vaikka moni lääkärin vastaanotolle saapuva juuri sitä pelkääkin. Suurin osa pääkivuista johtuu päänsärkysairauksista: jännityspäänsärystä ja migreenistä.

Jos kuukaudessa on enemmän päiviä, jolloin päätä särkee kuin säryttömiä päiviä, kannattaa viimeistään silloin pitää kivuista hetki päiväkirjaa. Kun päänsärkyjä kirjaa ylös, voi saada selvitettyä, mistä kipu johtuu. Ja jos syy ei omin avuin selviäkään, vie päänsärkypäiväkirja eteenpäin lääkärin vastaanotolla.

Särkylääkkeiden käyttöä kannattaa aina harkita tarkkaan, sillä tiheässä käytössä niillä voi olla vaikeitakin haittavaikutuksia.

Päänsärkyä voi yrittää helpottaa muilla keinoin, kuten levolla, otsalle asetettavalla kylmäpakkauksella tai akupainannalla. Jos kipu johtuu migreenistä, lääkäri voi määrätä kohtaus- tai estolääkityksen.

- Ennen lääkitsemistä pitäisi ottaa muut konstit käyttöön. Tulehduskipulääkkeet saavat usein vatsan ärtymään ja voivat pahimmillaan aiheuttaa mahahaavan. Turvalliseksi ajatellulla parasetamolillakin on yllättävän kovia maksavaikutuksia. Ei siis missään nimessä joka särkyyn lääkettä, Erälinna sanoo.

Päänsärkyä voi myös ehkäistä elintavoillaan. Erityisesti migreenin aiheuttamaa särkyä ehkäisevät stressinhallinnan keinot, riittävän pitkät yöunet ja säännöllinen syöminen. Pitkälle auttavat myös asiat, jotka muutenkin edistävät terveyttä: terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja alkoholin välttäminen. Jo yksikin annos alkoholia voi vaikuttaa seuraavan yön uneen ja laukaista päänsäryn.

Jännityspäänsärky

Ylivoimaisesti yleisin syy pään jomotukseen on jännityspäänsärky. Se voi johtua paitsi niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä, myös psyykkisestä kuormasta, kuten raskaasta elämäntilanteesta tai ahdistuksesta. Jännityspäänsärky pahenee usein iltaa kohti ja tuntuu puristavana, vannemaisena kipuna. Siihen liittyy usein myös leukaperien jännitystä ja öistä hampaiden narskuttelua. Jännityspäänsäryn voi erottaa migreenistä, kun kysyy itseltään, pitäisikö lähteä ulos kävelylle vai mennä makaamaan. Jos raikas ilma ja liike houkuttavat ja auttavat särkyyn, kyse on jännityspäänsärystä. Jännityspäänsärkyyn ei Erälinnan mukaan kannata käyttää lääkkeitä, sillä tähän päänsärkytyyppiin ne tepsivät melko huonosti, ja vaarana on, että lääkettä ajautuu käyttämään jatkuvasti. Lääkkeitä parempia keinoja hoitaa jännityspäänsärkyä ovat esimerkiksi liikunta, fysioterapia, kipualueen hieronta ja työasentojen muuttaminen.

Migreeni

Migreeni on toinen hyvin yleinen syy toistuvaan päänsärkyyn. Migreenin tunnistaa siitä, että kipu tulee kohtauksina ja kestää melko lyhyen aikaa. Taipumus saada migreeni on peritty. Toisin kuin jännityspäänsäryssä, migreenikivussa särkylääkkeen käyttö on usein paikallaan, jollei pelkkä lepo auta, jotta kivun saa katkaistua mahdollisimman nopeasti. Mikäli migreenikohtauksia tulee useita viikossa tai ne häiritsevät elämää liikaa, lääkäri voi määrätä migreenin hoitoon estolääkityksen.

Noin kymmenen prosenttia toistuvista päänsäryistä johtuu toissijaisista syistä, ei siis päänsärkysairauksista. Toissijaisia syitä ovat esimerkiksi erilaiset tulehdukset, kova kuumuus, nestehukka, huonosti nukuttu yö tai liiallinen alkoholin käyttö.

Särkylääkepäänsärky

Särkylääkkeitä ei ole syytä napsia huolettomasti, sillä särkylääkepäänsärky voi kehittyä jo muutaman viikon päivittäisen käytön jälkeen. Silloin päätä särkee heti herättyä, kunnes saa särkylääkkeen otettua.

- Osa ihmisistä syö särkylääkkeitä jokaiseen vaivaan. Ei kannattaisi, sillä niiden käyttöön liittyy merkittäviä riskitekijöitä. Lyhytkin käyttö voi joskus aiheuttaa mahahaavan kaltaisia oireita, Erälinna muistuttaa.

Päästäkseen irti särkylääkkeistä potilas tarvitsee usein lääkärin antamaa tukilääkitystä, eräänlaista kipukynnystä kohottavaa lääkettä. Särkylääkkeen käytön voi toki lopettaa ilman tukilääkitystäkin, mutta on hyvä varautua siihen, että kipu saattaa poistua vasta parin viikon kuluttua.

Päänsärky voi johtua myös syistä, jotka vaativat nopeaa hoitoa. Tämä on harvinaista, mutta on silti hyvä tunnistaa kolme yleisintä, vaarallista syytä päänsärylle.

Aivoverenvuoto

Aivoverenvuoto aiheuttaa äkillistä, erittäin kovaa päänsärkyä. Siihen liittyy usein myös halvausoireita ja pahoinvointia, ja kipu saattaa alkaa rasituksessa. Jos epäilee päänsäryn johtuvan aivoverenvuodosta, on syytä soittaa välittömästi ambulanssi.

Aivokalvontulehdus

Aivokalvontulehduksen oireita ovat päänsäryn lisäksi korkea kuume ja niskan jäykkyys. Myös tajunnan taso voi heiketä. Aivokalvontulehdusta epäiltäessä on hakeuduttava päivystykseen.

Aivokasvaimet

Aivokasvaimissa pää on ajan myötä yhä useammin ja yhä voimakkaammin kipeä. Lisäksi esimerkiksi näkö voi huonontua tai käsien ja jalkojen toiminta heikentyä. Aivokasvainta epäiltäessä ei ole tarpeen mennä päivystykseen, vaan hakeutua lääkäriin esimerkiksi työterveyden tai terveyskeskuksen kautta.